Miksi luut ja verisuonet tykkäävät liikunnasta?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox
Liikunta parantaa terveyttä. Erityisen tärkeää liikunta on luuston ja verisuoniston kunnon kannalta. Juuri mikään sairauskaan ei estä liikkumista.

1. Miksi ihmisen pitää liikkua?

Siksi, että liikunnan puute huonontaa elämänlaatua, toimintakykyä ja terveyttä. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut, että liikunnan puute on teollistuneissa maissa yleisin terveyteen vaikuttava asia, joka on muutettavissa. Erityisen tärkeää liikunta on luustolle, sydämelle ja verisuonille. Liikunta on ykkönen diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä lihavuuden ehkäisyssä. Toki myös perimällä ja ruokavaliolla on suuri vaikutus.

2. Miten liikunta
 vaikuttaa sydämeen ja verisuoniin?

Liikunnalla on erittäin suuri merkitys kansansairauksien, kuten verenpainetaudin sekä sydämen ja aivojen verisuonten kovetustaudin ehkäisyssä. Liikunta parantaa valtimoiden sisäkalvon toimintaa, jolloin valtimoitten laajentumiskyky ja verenvirtaus lisääntyy kuormitustilanteessa. Tällä on suuri merkitys silloin, kun kuormitus on muuta kuin fyysistä ponnistelua, kuten stressiä. Stressi nostaa verenpainetta, mutta jos liikuntaa on päivittäin, suonet pysyvät kunnossa, eikä stressi pääse jättämään verisuonistoon pysyviä jälkiä. Liikunta vaikuttaa hyödyllisesti veren rasva-arvoihin: liikunta lisää hyvän ja vähentää huonon kolesterolin määrää veressä. Fyysinen rasitus nostaa verenpainetta hetkellisesti, mutta palautumisvaiheessa verenpaine on useita tunteja alempana. Liikunta lisää myös sydämen sykkeen vaihtelevuutta, joka kertoo elimistön kyvystä sopeutua vaihteleviin vaatimuksiin.

3. Onko olemassa
 sairautta, mikä 
kieltäisi liikunnan?

Kyllä. Kuumeisena ja flunssaisena ei pidä treenata, koska siitä voi seurata sydänlihastulehdus. Sydänlihastulehdukseen liittyy äkkikuoleman vaara. Yleensä perussairaudet eivät estä liikkumista, mutta niissäkin pitää kuunnella lääkärin ohjeita. Jos yli 40-vuotias aikaisemmin liikuntaa harrastamaton suunnittelee urheiluharrastuksen aloittamista, hänen olisi hyvä käydä omalla lääkärillä terveystarkastuksessa. Silloin iän tuomat, liikunnassa huomioon otettavat ja kovassa fyysisessä rasituksessa vaaraa aiheuttavat terveydentilan muutokset tulisivat huomioiduiksi ja uusi liikuntaharrastus lisäisi pelkästään terveyttä.

4. Vaikuttaako liikunta vatsan toimintaan?

Kyllä. Liikunta nopeuttaa ruoan läpimenoaikaa vatsalaukusta suoleen ja sieltä ulos. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että liikunta ehkäisisi paksu- ja peräsuolen syöpää. Tutkijat epäilivät, että kun ravinnon kulku elimistön läpi on nopeaa, ravinnossa olevat mahdolliset toksiset eli myrkylliset aineet eivät ehdi imeytyä silloin niin hyvin. Ummetus on yleistä istumatyötä tekevillä työikäisillä. Säännöllinen kuitupitoinen ruokailu yhdessä päivittäisen liikunnan kanssa on ulostuslääkkeitä parempi hoito.

5. Ehkäiseekö liikunta rintasyöpää?

Sellaisia viitteitä on. Liikunnan puute ei kuitenkaan ole keskeinen vaaratekijä rintasyöpään. Sillä on vähemmän merkitystä kuin esimerkiksi perimällä ja synnytystiedoilla. Liikuntaa paremmin rintasyövältä suojaa, jos nuorena synnyttää useita lapsia. Liikunta vaikuttaa kuitenkin estrogeenitasoihin ja ennen vaihdevuosien alkamista aktiivinen liikunta kannattaa, sillä se vähentää riskiä sairastua rintasyöpään vaihdevuosien jälkeen.

6. Miten luut hyötyvät liikunnasta?

Liikunnalla on merkittävä rooli luun kokonaismassan keräämisessä etenkin nuoruudessa. Muita tärkeitä ovat hyvä ravitsemus sekä riittävä D-vitamiinin ja kalkin saanti. Luuston mineraalipitoisuus alkaa hiljalleen vähetä vaihdevuosi-iässä. Jos on sitä ennen kerännyt Roope Ankan rahavaraston verran luumineraaleja, kestää kauan ennen kuin osteoporoosi uhkaa. Peliä ei ole menetetty vaihdevuosien jälkeenkään, sillä liikunnalla voidaan jarruttaa luuston heikkenemistä. Erityisen hyvin luustoa vahvistaa tärähtelyjä, hyppyjä ja juoksuaskelia sisältävä liikunta, kuten tanssi tai hölkkä. Nivelkulumista kärsiviäkin liikunta auttaa, sillä kun niveliä ympäröivät lihakset vahvistuvat, kivut vähenevät ja toimintakyky paranee. Myös reumasairauksissa liikunnasta on hyötyä, kunhan se on potilaan sairauden mukaisella tasolla.

7. Voiko laihtua 
pelkästään liikuntaa lisäämällä?

Lievästi ylipainoinen voi, mutta selvästi ylipainoinen ei kykene liikkumaan niin paljon, että saisi kulutettua tarpeeksi paljon kaloreita laihtuakseen. Selvästi ylipainoisella laihtuminen vaatii myös kaloreiden rajoittamista ruokavaliossa. Oikeaoppinen ravitsemus on liikunnan kaksospari laihduttamisessa. Tutkimusten mukaan liikunnan harrastaminen vähentää mieltymystä makeaan, sillä rasitettu elimistö kaipaa kunnon ruokaa. Painon säilyttäminen onnistuu todennäköisemmin, jos laihdutuksessa on ollut mukana myös liikunta.

8. Onko liikunnasta 
lääkkeeksi
 ahdistukseen tai masennukseen?

Kyllä. Tutkimusten mukaan liikunnalla on helpottava vaikutus lievään tai keskivaikeaan masennukseen. Psykiatrit suosittelevatkin liikuntaa osana masennuksen hoitoa, mutta se ei korvaa lääkitystä. Stressin purkamisessa liikunta on sivuvaikutukseton hoito toisin kuin saunaolut tai jyrkkä tilanteen nollaaminen alkoholin avulla. Yllättäin liikunnalla voi olla myös psyykkisiä haittavaikutuksia: liikuntariippuvuus. Tosin se on harvinaista suhteessa liikuntaa harrastavien suureen määrään.

9. Voiko aktiivisella liikunnalla päästä eroon diabeteslääkkeistä?

Kakkostyypin diabetesta ja tablettihoitoa saava potilas voi. Jos potilas on laihtunut ja lääkäri toteaa verensokeriarvojen normaalistuvan, lääkitys voidaan joskus jopa lopettaa. Ykköstyypin diabeteksessa liikunta ei voi koskaan korvata lääkitystä, mutta se on silti tärkeää hoidossa. Liikunta lisää sokerin kulutusta elimistössä ja parantaa kudosten herkkyyttä insuliinille lihas- ja rasvakudoksessa sekä maksassa. Liikunta voi olla ykköstyypin diabetestä sairastavalle vaaraksi silloin, jos ruokailua, insuliinipistosta ja liikunta-annosta ei ole ajoitettu oikein.

10. Kuinka moni
 suomalainen 
liikkuu liian vähän?

Joka kolmas. Siksi meillä on kansantauteja. Liikkumattomuus koskee koko väestöä, ei voi sanoa, että se olisi vain naisten tai miesten tai tietynikäisten ongelma. Meillä on liian vähän liikkuvia lapsia, varusmiehiä, pienten lasten äitejä, uraputki-isiä ja ikäihmisiä. Vanhusten tulisi liikkua niin paljon kuin he vain pystyvät. Muiden pitäisi liikkua joka päivä kohtuullisesti rasittavalla tavalla. Erityisesti kannattaisi suosia työmatkaliikuntaa. Kun liikkuu aamulla puoli tuntia ja illalla puoli tuntia, saa koko päivälle liikunnan kohottamaa aktiivisuutta.

Asiantuntijana Pirjo Rintala, liikuntalääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala.

 

Seura 42/2012

X