Millaista on elämä herpeksen kanssa?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Colourbox
Herpes on tartunnan jälkeen ikuinen elämänkumppani, sillä parantavaa hoitoa ei ole. Onneksi ajan kuluessa sen oireilu harvenee.

1. Millainen tauti herpes on?

Herpeksen aiheuttaa virus, ja tautia on kahdentyyppistä: huulissa esiintyvää herpestä nimitetään yskänrokoksi ja sukupuolielinten alueella oirehtivaa kutsutaan genitaaliherpekseksi. Genitaali- ja huuliherpeksen aiheuttavat yleensä eri virustyypit, mutta toisinaan huuliherpes voi tarttua sukupuolielinten alueelle ja genitaaliherpes voi ilmetä tyypillisillä yskänrokkoalueilla kasvoissa tai vartalolla. Tartunnan jälkeen virus jää uinumaan elimistöön loppuiäksi. Kun ihmisen immuunipuolustus heikentyy, virus aktivoituu ja kiipeää hermoa pitkin iholle tai limakalvolle.

2. Miten herpes tarttuu?

Limakalvokontaktissa eli yhdynnässä, suuseksissä ja suudellessa.

Herpes tarttuu herkimmin rakkulavaiheessa, mutta suojautuminen on tärkeää, koska herpesvirus voi tarttua myös oireettomassa vaiheessa. Valtaosa viruksen kantajista ei edes tiedä kantavansa virusta, koska oireilua ei ole välttämättä ollut tai se on ollut lievää. Ainoa tapa suojautua herpekseltä ja muilta seksitaudeilta on käyttää aina ja koko yhdynnän ja suuseksin ajan kondomia. Genitaaliherpestä kantaa aikuisista arviolta useampi kuin joka viides. Huuliherpeksen voi teoriassa saada pinnoilta tai pisaratartuntana, mutta riski on hyvin pieni. Käsihygieniasta kannattaa silti huolehtia.

3. Millaisia oireita genitaaliherpekseen liittyy?

Miehillä genitaaliherpeksen oireet ilmaantuvat 2–10 päivän ja naisilla 4–14 päivän kuluttua tartunnasta. Naisilla ensimmäisiä oireita ovat ulkosynnyttimien kirvely ja kutina, jonka jälkeen tartuntakohtaan nousee kipeitä ja kirkkaita rakkuloita, jotka puhkeavat tuntien tai 1–2 päivän kuluessa niiden ilmestymisestä. Miehillä herpes ei yleensä oirehdi mitenkään ennen rakkuloita. Ensimmäisellä kerralla tauti voi olla hyvin kivulias ja rajuoireinen tai täysin oireeton. Naisilla voi esiintyä myös virtsaamisvaikeuksia. Yleisoireina voi molemmilla olla kuumeilua sekä pään- ja lihassärkyä. Kun rakkulat puhkeat, ne vähitellen rupeutuvat ja paranevat 2–4 viikossa arpia jättämättä.

4. Kuinka yleinen huuliherpes on?

Huuliherpestä on yli 90 prosentilla väestöstä. Yleensä tartunta saadaan jo pikkulapsena, jolloin se ei aiheuta mitään oireita. Mitä vanhempana tartunnan saa, sitä todennäköisemmin seurauksena on voimakas infektio. Huuliherpeksen ensimmäinen oire on yleensä ihon tunnottomuus, sen jälkeen kirvely ja kutina. Rakkula nousee yleensä tuntien kuluessa, mutta viimeistään seuraavaan päivään mennessä. Huulten lisäksi herpes voi tulla nenän sierainaukkoihin tai muualle kasvoihin. Rakkuloita voi ilmestyä myös suuhun, nieluun ja jopa ruokatorven.

5. Voidaanko huuliherpestä hoitaa?

Koska herpeksen aiheuttaa virus, parantavaa hoitoa ei ole. Huuliherpeksen oireita voi lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla asiklo- tai pensikloviiriä sisältävillä voiteilla. Voidetta laitetaan heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua ja hoitoa jatketaan noin viisi päivää. Tutkimusten mukaan voide lyhentää hieman herpeksen kestoaikaa, mutta ilmeisesti esimerkiksi hunajaa, hepariinia, sinkkioksidia, piihappoa ja mehiläisvahaa sisältävät voiteet ja peittohoito hydrokolloidilevyllä ovat voiteita tehokkaampia. Lisäksi asikloviirivoiteen käyttö saattaa nopeuttaa herpeksen uusiutumista ja lääke menettää tehonsa.

6. Voiko sukupuoliherpestä hoitaa samoilla lääkkeillä kuin huuliherpestä?

Yksittäiseen rakkulaan voi kokeilla huuliherpeksen hoitoon tarkoitettuja, apteekista reseptittä saatavia voiteita. Hankalia oireita voidaan lievittää ja tartuttavuutta vähentää suun kautta otettavilla viruslääkkeillä. Niitä ei kannata käyttää, jos oireet ovat lieviä. Usein potilas, jolla on yleisoireita ja virtsaamisvaivoja ohjataan sairaalahoitoon. Mikäli herpes uusiutuu, voidaan harkita vähintään puoli vuotta kestävää estolääkitystä. Oireista genitaaliherpestä sairastavan on syytä pidättäytyä yhdynnästä.

7. Voiko herpeksestä päästä pysyvästi eroon?

Ei. Nykylääkkeillä herpestä ei voida poistaa hermojuuresta. Herpes uusiutuu noin 80 prosentilla ensimmäisen oireisen eli niin sanotun primaariherpeksen sairastaneista. Uusiutuvassa genitaaliherpeksessä rakkulat ovat usein toispuoleisia ja yleisoireet harvinaisia. Herpes saattaa puhjeta uudestaan fyysisen tai psyykkisen stressin jälkeen ja naisilla usein kuukautisten yhteydessä.

8. Vaikuttavatko vuodenajat tautien ilmenemiseen?

Ilmeisesti kyllä, sillä ainakin auringonvalolla on vaikutusta. Herpes uusiutuu yleensä, kun ihmisen immuunipuolustus heikkenee, ja sen voi aiheuttaa auringon UVB-säteily. Toistuvista herpeksistä kärsivän kannattaa huolehtia aurinkolomalle mukaan lääkitystä, sillä herpes puhkeaa muutaman aurinkoisen päivän kulues-sa. Erityisesti huulien suojaaminen huulivoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 15, estää herpeksen ilmaantumista.

9. Voiko herpes olla vaarallinen?

Herpesvirus voi kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivokudoksessa tulehduksen. Aivotulehduksesta voi jäädä pysyvää haittaa ja se voi aiheuttaa jopa kuoleman. Yleisimmin aivotulehdus liittyy ensiherpekseen, mutta se voi tulla myös vuosia ensi-infektion jälkeen. Synnytyksessä herpes saattaa siirtyä vauvaan, joka voi saada hengenvaarallisen infektion. Lapsen suojelemiseksi voidaan päätyä keisarinleikkaukseen, jos synnyttäjän herpes on aktiivisessa vaiheessa. Jos genitaaliherpes on todettu, raskaana olevan on tärkeä kertoa asiasta jo neuvolassa.

10. Millaista elämä herpeksen kanssa on?

Koska herpes kulkee mukana ikuisesti, sen kanssa on opittava tulemaan toimeen. Yleensä genitaaliherpes on vaikeampi elämänkumppani kuin huuliherpes, mutta jokaisella herpes on erilainen. Hoidon tarpeeseen vaikuttavat muun muassa oireiden voimakkuus ja tiheys sekä elämäntilanne: onko parisuhteessa, raskaana ja onko taloudellisia mahdollisuuksia ostaa lääkitystä. Yleensä herpeksen aktiivisuus vähenee ajan kuluessa eli oireisia vaiheita tulee yhä harvemmin. Koska herpes tarttuu, kumppanin suojaamisesta on huolehdittava. Tartuttavuutta voidaan vähentää huomattavasti etenkin pitkäaikaisella viruslääkityksellä. Koska herpeksen voi saada oireettomassakin vaiheessa, kumppanille on syytä kertoa herpeksestä, jotta hän voi itse päättää, haluaako ottaa tartuntariskin.

Asiantuntijana Miila Halonen, asiantuntijalääkäri, Väestöliiton Nuorten Seksuaaliterveyden Osaamiskeskus.

Seura 37/2013

X