Närästystä ja kiusallisia vatsavaivoja? Erikoislääkäri kertoo, onko oireisiin syynä liikahappoisuus vai sittenkin hapoton maha

Jaa kaverilleTilaa Seura
Vatsan vähähappoisuus
© ISTOCKPHOTO
Kun närästää, röyhtäyttää ja vatsaan vähän sattuukin, moni epäilee syyksi liikahappoisuutta. Vaivan syy voikin olla ihan päinvastainen: vatsassa on liian vähän happoa. Onneksi molempia vaivoja voidaan hoitaa.

1. Jos on jo pitkään kärsinyt epämääräisistä vatsaoireista, milloin on syytä epäillä hapotonta mahaa?

Normaalisti mahalaukussa on melko runsaasti suolahappoa, jota tarvitaan ravintoaineiden pilkkomiseen. Hapottomasta mahasta kärsivällä suolahappoa on jostakin syystä huomattavasti vähemmän. Kun normaalin mahan pH-arvo on tavallisesti 1–2, hapottoman mahan pH-arvo on pysyvästi yli 4,5. Monilla se voi olla jopa 7 eli täysin neutraali.

Usein hapoton maha on täysin oireeton. Ainoana oireena sitä ei yleensä tutkita tai hoideta, koska tutkimuksissa ei ole löydetty selviä yhteyksiä mahalaukun hapottomuuden ja vaivojen välillä.

Hapottomaan mahaan voi kuitenkin liittyä epämääräisiä vatsaoireita, kuten närästystä, lievää mahakipua ja paineen tunnetta, röyhtäilyä tai turvotusta.

2. Mikä hapottoman mahan aiheuttaa?

Yleisin syy mahan vähähappoisuuteen on närästysoireiden hoitoon käytetyt happosalpaajalääkkeet. Niitä käyttää ajoittain jopa 300 000 suomalaista. Lisäksi hapotonta mahaa voivat aiheuttaa jotkin autoimmuunisairaudet ja helikobakteerin aiheuttama tulehdus, joka voi kehittyä atrofiseksi gastriitiksi eli mahan limakalvon surkastumaksi. Siinä mahan limakalvon solut eivät tuota normaalisti suolahappoa.

Helikobakteeri tarttuu yleensä ympäristössä, jossa on huono hygienia. Iäkkäistä sitä kantaa jopa 70 prosenttia, sillä he ovat usein saaneet sen lapsuudessaan. Nykylapsilla bakteeri taas on melko harvinainen. Myös ikääntyminen vähentää jonkin verran mahalaukun suolahapon määrää.

3. Mitä riskejä mahan vähähappoisuuteen liittyy?

Normaalissa mahalaukussa hyvin matala pH-arvo pitää alueen steriilinä, eli ravinnon mukana tulleet taudinaiheuttajat kuolevat happamassa ympäristössä. Kun mahalaukun pH-arvo nousee, osa bakteereista ja hiivoista selviää hengissä. Ne tekevät ravinnon sokereista asetaldihydiä, joka on karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. Se voi vaurioittaa mahan ja ruokatorven limakalvoa.

Helikobakteerin aiheuttama tulehdus ja atrofinen gastriitti lisäävät jonkin verran ruokatorven ja mahalaukun syövän riskiä, mutta läheskään kaikki niitä sairastavat eivät sairastu syöpään. Viime vuosina mahasyövän esiintyvyys on Suomessa jatkuvasti vähentynyt, mikä johtuu helikobakteeri-infektioiden vähenemisestä.

Lisäksi hapoton maha voi muuttaa suoliston normaalia mikrobikantaa, jolloin ravintoaineiden imeytyminen voi häiriintyä. Jotkut tutkijat ovat myös arvelleet, että pitkään jatkuvat ravintoaineiden puutokset saattavat aiheuttaa jopa dementiaa.

4. Minkälaisia ravintoaineiden puutoksia voi seurata?

Jos ravintoaineet ja vitamiinit eivät pääse ohutsuolessa imeytymään kunnolla, seurauksena saattaa olla erilaisia puutostiloja. Yleisin hapottoman mahan aiheuttama puutostila on B12-vitamiinin puutos, joka johtuu atrofisesta gastriitista. Silloin mahalaukun limakalvo ei eritä niin sanottua sisäistä tekijää, jota tarvitaan B12-vitamiinin imeytymiseen. Kun tila huomataan, puute voidaan korjata B12-vitamiinipiikeillä.

Hapottomasta mahasta kärsivällä on usein myös kalsiumin, raudan, foolihapon ja sinkin puute. Kalsiumin puute saattaa aiheuttaa osteoporoosia ja raudan puute anemiaa.

5. Voiko hapottoman mahan parantaa korjaamalla elintapoja?

Jos hapoton maha johtuu happosalpaajalääkityksestä, kannattaa kokeilla lääkityksen lopettamista. Jos taas hapoton maha johtuu helikobakteerista, sitä ei voi pelkästään elintapoja korjaamalla parantaa. Helikobakteeri voidaan kuitenkin yrittää häätää elimistöstä lääkkeillä, ja hapottoman mahan yhteydessä esiintyviä oireita voidaan hoitaa.

Ravintoaineiden puutteita voi ehkäistä ottamalla monivitamiini- ja hivenainevalmistetta, ja suoliston bakteerikantaa voi hoitaa esimerkiksi hapanmaitotuotteilla, hapankaalilla tai probioottivalmisteella. Ruokavaliosta kannattaa karsia limakalvoa ärsyttävät ja huonosti sulavat ruoat, kuten käristetyt, paistetut ja rasvaiset ruoat sekä punainen liha ja alkoholi. Myös tupakointia on syytä välttää. Apteekissa myydään myös aminohappo L-kysteiiniä sisältävää valmistetta, joka sitoo asetaldihydiä ja estää sen imeytymisen elimistöön.

6. Missä ja miten mahan happotilanne selvitetään?

Ainoana oireena ilmenevää hapotonta mahaa ei tutkita tai hoideta perusterveydenhuollossa mitenkään. Helikobakteerin aiheuttama tulehdus tai atrofinen gastriitti sen sijaan voidaan selvittää omilla testeillään.

Jos mahahapon pitoisuus kuitenkin kiinnostaa, apteekista on saatavilla kotitesti, jonka avulla pitoisuutta voi mitata. Lisäksi yksityisissä lääkärikeskuksissa voi testauttaa sekä mahahapon että ravintoaineiden, kuten B12-vitamiinin tai kalsiumin, pitoisuuksia.

Kannattaa muistaa, että mahavaivat saattavat johtua monista eri syistä. Testien tarpeellisuudesta on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa.

7. Voiko mahassa olla liikaa happoa?

Totta kai, mutta vähähappoisuuden tapaan liikahappoisuuskaan ei välttämättä aiheuta mitään oireita. Yleensä se aiheuttaa oireita vain, jos se liittyy muihin ongelmiin, kuten refluksitautiin, mahahaavaan tai pohjukaissuolihaavaan.

Refluksitaudissa mahan sisältö nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen, ja maha- ja pohjukaissuolihaavassa elimen limakalvo on vaurioitunut.

Vaikkei taustalla olisi mitään vakavampaa vaivaa, liikahappoisuus saattaa oireilla lievän närästyksen kaltaisena hapokkuuden tunteena ennen ruokailua ja tarpeena juoda paljon kylmää vettä. Syömisen jälkeen olo yleensä helpottuu.

8. Mitä riskejä liikahappoisuuteen liittyy?

Refluksitaudin yhteydessä mahan liikahappoisuus voi pahentaa oireita ja lisätä ruokatorven limakalvon vaurioita. Lisäksi se voi altistaa maha- ja pohjukaissuolihaavalle.
Yli puolella ylävatsavaivoista kärsivistä kyse on onneksi toiminnallisesta vaivasta. Se tarkoittaa, että oireille ei löydy tutkimuksissa selvää syytä. Vaikka oire voi tuntua ikävältä, useimpia helpottaa tieto, että kyse ei ole vakavasta sairaudesta.

9. Miten liikahappoisuutta voi ehkäistä?

Liikahappoisuus johtuu yleensä huonoista elintavoista, pitkäaikaisesta stressistä ja runsaasta alkoholin käytöstä. Sitä voi ehkäistä syömällä perusterveellistä ruokaa, johon kuuluu paljon tuoreita kasviksia. Ruokailuhetki kannattaa rauhoittaa niin, että ehtii pureskella hyvin.

Liiallista maitotuotteiden, kahvin, sitrushedelmien, suklaan, valkoisten jauhojen ja paistettujen ruokien kulutusta kannattaa välttää. Alkoholia kannattaa välttää kokonaan, ja stressi on hyvä pitää hallinnassa.

10. Missä vaiheessa kannattaa lähteä lääkäriin?

Kaikkiin mahavaivoihin pätevät samat kriteerit. Lääkäriin kannattaa mennä, jos oireet muuttuvat hankaliksi tai kivuliaiksi, ja ne eivät lievity elintapojen korjaamisella ja apteekin itsehoitolääkkeillä. Varsinkin yli viisikymppisten on myös syytä huolestua hyvin äkillisesti alkavista vaivoista.

Lisäksi nielemisvaikeudet, laihtuminen, monta kertaa viikossa tuleva närästys ja veren tulo ulosteen mukana ovat syitä lähteä lääkäriin.

Asiantuntijana yleiskirurgian erikoislääkäri Heidi Lilja, Terveystalo.

X