Onko venyttelystä oikeasti mitään hyötyä? Fysioterapeutti vastaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Säännöllinen venyttely notkistaa jäykänkin. © Colourbox
Säännöllinen venyttely voi notkistaa kehoa parissa kuukaudessa.

Notkeus on synnynnäistä.

TOTTA. Naiset ovat anatomisista ja hormonaalisista syistä miehiä notkeampia. Jopa rodulla on merkitystä: intialaisten ja afrikkalaisten nivelet ovat liikkuvampia kuin muilla. Perimä vaikuttaa sidekudokseen, mutta staattinen venyttelyharjoittelu notkistaa kehoa muutamassa kuukaudessa. Ikääntyneillä tulokset näkyvät hitaammin.

Jokaisen keho kaipaa venyttelyä.

TARUA. Venyttelyn tarve riippuu kehotyypistä. Luonnostaan notkeat sekä nivelten yliliikkuvuudestä kärsivät eivät tarvitse venyttelyä. He hyötyvät sen sijaan kehon tukilihasten harjoittamisesta. Joskus kipeä kohta voikin siis tarvita lihastreeniä.

Venyttely on osa lihasvammojen kuntoutusta, jolla lyhentyneitä lihaksia pyritään pidentämään. Se hyödyttää myös urheilijaa. Venyttely poistaa lihasjännityksiä ja edistää keskushermoston toipumista harjoituksen jälkeen. Rankkaa urheilusuoritusta seuraavat venytykset on pidettävä kevyinä. Liian raju venyttely voi ärsyttää hermokudosta sekä niveltä ympäröiviä rakenteita ja johtaa kiputiloihin.

Venyttelyn ei pidä sattua.

TOTTA. Venytellessä saa tuntua epämiellyttävää kiristyksen tunnetta muttei kipua. Liikkuvuutta lisäävässä harjoittelussa venytykset pidetään 10−30 sekunnin mittaisina, ja samaa lihasta venytetään 3−4 kertaa. Tutkimusten mukaan useammasta toistosta ei ole hyötyä.

X