Pysytkö omalla kaistalla ja sujuuko pysäköiminen – lue, milloin olet liian vanha auton rattiin

Jaa kaverilleTilaa Seura
ajokyky autolla ajaminen
Ajokykyyn vaikuttavat monet eri sairaudet. © Colourbox
Ikä tuo autoiluun malttia ja varovaisuutta, mutta myös vaaratilanteita. Vastuullinen ikäihminen tarkistuttaa ajokuntonsa lääkärillä.

1. Milloin iäkkään läheisen autoilusta on syytä huolestua?

Paras tapa arvioida läheisen ajokykyä on astua kyytiin. Pysyykö isä tai äiti kaistalla? Kuinka hän pärjää risteyksissä ja liittymissä? Miten ruutuun pysäköinti tai ahtaasta autotallista peruuttaminen sujuu?

Monesti ikäkuski pärjää tutuilla teillä. Todellinen ajokyky paljastuu vasta vieraassa ympäristössä. Jos näyttää siltä, että ajaminen ei enää onnistu, asia pitää ottaa puheeksi. Ei kannata odottaa toistuvia läheltä piti -tilanteita tai rytisevää peltiä.

Jos ajaminen ei suju turvallisesti, on tunnustettava tosiasiat. Jokaisella autoilijalla on vastuu omasta liikennekäyttäytymisestään.

 

2. Miten ikä heikentää liikenteessä pärjäämistä?

Ikä ei tee liian vanhaksi rattiin, mutta ikääntymiseen liittyvät muutokset terveydentilassa, aisteissa ja reaktionopeudessa vaikuttavat suorituskykyyn. Aivojen tietojenkäsittely- ja huomiokyky heikkenevät, ja sen seurauksena päätöksenteko hidastuu. Pelkästään kohteiden havaitsemiseen 70-vuotiaalla menee kaksinkertainen aika 20–30-vuotiaaseen verrattuna.

Ikääntyminen muuttaa suorituskykyä hitaasti, jolloin ihminen ehtii sopeutua ja sopeuttaa toimintaansa muutoksiin. Moni iäkäs esimerkiksi välttää pimeällä ajoa huonon hämäränäön vuoksi ja koska häikäisystä toipuminen kestää entistä kauemmin.

 

3. Millaiset paikat ovat iäkkäille liikenteessä pahoja?

Mitä enemmän huomiokykyä vaativia asioita on, sitä vaikeampi tilannetta on hallita. Liikenteessä on paljon tilanteita, jotka vaativat monen eri toiminnon yhteispeliä, kuten tarkkaa hahmotuskykyä ja nopeita reaktioita – ja ne kumpikin heikentyvät ikääntyessä.

Risteyksissä rytisee, sillä autojen lisäksi niissä on yleensä kyettävä tarkkailemaan jalankulkijoita ja pyöräilijöitä ja vielä etsimään liikennevirrasta sopivaa aukkoa risteyksen ylittämiseen.

 

4. Mistä sairauksista on eniten liikenteessä vaaraa?

Eniten iäkkäille aiheutuu ongelmia neurologisista sairauksista, kuten tiedonkäsittelyyn vaikuttavista sairauksista. Näitä ovat tyypillisesti muistisairaudet, aivoverenkierron häiriöt, Parkinsonin tauti, moniin sairauksiin liittyvä huimaus sekä epilepsia.

Myös sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes aiheuttavat hoitamattomina tai vaikeina riskin liikenteessä. Esimerkiksi insuliinilla hoidettavaan diabetekseen liittyy mahdollinen verensokerin voimakas lasku, joka voi haitata ajokykyä. Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvät infarkti- ja rytmihäiriöriskit voivat heikentää äkillisesti kuljettajan ajokuntoa.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet voivat kangistaa niin, että esimerkiksi pään kääntäminen ja liikenteen seuraaminen vaikeutuvat, samoin ajohallintalaitteiden käyttö.

Aisteihin vaikuttavista sairauksista etenevät silmäsairaudet, kuten silmänpainetauti ja leikkaamaton kaihi voivat aiheuttaa vaaratilanteita.

Psyykkiset sairaudet sekä muistisairaudet saattavat saada kuljettajan käyttäytymään arvaamattomasti.

 

5. Mitkä lääkkeet voivat haitata ajamista?

Keskushermostoon vaikuttavat kolmiolääkkeet voivat heikentää tarkkaavaisuutta. Näitä lääkkeitä ovat esimerkiksi vahvat kipulääkkeet ja unilääkkeet. Illalla otettu unilääke voi taittaa tarkkaavaisuudelta terän pitkälle puoleen päivään.

Tarve käyttää oirelääkettä kertoo ajoterveysriskistä. Jos iäkkäällä kuluu paljon nitroja, sydänkohtauksen vaara on suuri. Tuskin kukaan haluaa saada sitä kovassa vauhdissa autoillessa.

 

6. Mihin otan yhteyttä, jos oma tai läheisen ajoterveys huolestuttaa?

Iäkkään ihmisen ajoterveyden seuranta kuuluu häntä hoitavalle lääkärille, useimmilla terveyskeskuslääkärille. Omaisten tiedot läheisen ajokyvystä ovat lääkärille tärkeitä. Ne auttavat potilaan ajoterveyden arvioimisessa.

Terveyskeskuksissa jono vastaanotolle voi olla pitkä eikä ajoterveystarkastus kuulu hoitotakuun piiriin. Asiaan kannattaa herätä ajoissa eikä vasta sitten, kun autosta ja pahimmillaan kuskista on pala poissa.

Ajoterveyttä tulisi arvioida joka vuosi perussairauksien hoidon ohessa eikä vain ajokortin vanhetessa. Kun kuljettaja täyttää 70 vuotta, hänelle tehdään laajennettu lääkärintarkastus. Ammattikuljettajille vastaava tarkastus tehdään 68-vuotiaana. Tämän jälkeen henkilöauton kortti on voimassa viisi ja raskaan kaluston kortti kaksi vuotta kerrallaan.

 

7. Mitä laajennetussa ajoterveystarkastuksessa tehdään?

Siinä arvioidaan sairauksien, lääkityksen ja mahdollisten vammojen ja lääkityksen yhteisvaikutusta aisteihin, motoriikkaan ja tiedonkäsittelyyn. Näiden selvittämiseen on erilaisia vastaanotolla tehtäviä testejä. Tarkastuksen tavoitteena on löytää kuljettajat, joiden ajoterveys on alentunut niin paljon, etteivät he selviydy liikenteessä turvallisesti.

Jos lääkäri havaitsee tutkimuksessa potilaalla ajokykyä olennaisesti haittaavan tilan ja sairauden, hänen on lain mukaan ilmoitettava siitä poliisille.

 

8. Kuka päättää ajoluvasta?

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää ajokortit, mutta poliisilla on oikeus ottaa ajokortti pois kuljettajalta, joka ei läpäise lääkärintarkastusta. Aina lääkärintarkastuksessa ei saada tarpeeksi hyvin selville kuljettajan ajokykyä, jolloin lääkäri voi lähettää tämän ajokokeeseen. Kokeita on kaksi: virallinen ajokoe ja terveysajokoe. Palaute virallisesta ajokokeesta menee suoraan Trafille ja sitä kautta poliisille, joka päättää ajoluvasta. Terveysajokoe on koe, johon lääkäri lähettää potilaan oman päätöksentekonsa pohjaksi. Ajo-opettaja kirjoittaa koeajosta lausunnon, jonka potilas toimittaa lääkärille.

 

9. Voiko omaa ajokykyä testata?

Jos tuntee epävarmuutta omasta ajamisestaan, voi käydä autokoulussa kertaamassa parin ajokerran verran.

Liikenneturva järjestää iäkkäille autoilijoille tarkoitettuja kursseja. Lisätietoja niistä saa Liikenneturvan aluetoimistoista.

Omaa ajokykyä voi testata osoitteessa www.liikenneturva.fi/kuljettajanitsearviointi.

 

10. Miten omasta ajoterveydestä voi huolehtia?

Auton rattiin mennään vain levänneenä ja terveenä, ei flunssaisena. Iäkkäällä väsymys ja huonot päivät heikentävät toimintakykyä huomattavasti enemmän kuin nuorella. Jos on näköongelmia, kannattaa keskittää ajaminen valoisaan vuorokauden aikaan. Pitkillä matkoilla kannattaa varata aikaa taukoihin ja muutenkin ajamiseen tulee varata enemmän aikaa kuin nuorempana.

Omista perussairauksista ja toimintakyvystä huolehtiminen on myös ajoterveydestä huolehtimista.

Asiantuntijana geriatrian ylilääkäri Minna Löppönen, Kaarinan kaupunki, terveyspalvelut.

X