Onko sinullakin rasvamaksa? Puntaroi nyt elintapojasi – Joka neljäs suomalainen kantaa sairaudelle altistavaa geeniä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Rasvamaksan ehkäisy
© ISTOCKPHOTO
Rasvamaksa ei ole pelkkä alkoholistien vaiva, vaan sairastumisen suurin syy on lihavuus.

En ole alkoholisti, joten rasvamaksa ei koske minua!

Tähän luuloon on turha tuudittautua. Vaikka rasvamaksa mielletään usein edelleen vain alkoholin suurkuluttajien ongelmaksi, käsitys ei pidä paikkaansa. Kenen tahansa istumatyötä tekevän, tavallista ruokaa syövän, hieman ylipainoisen suomalaisen maksa saattaa huomaamatta rasvoittua – varsinkin niiden, joilla on taipumusta omenatyyppiseen pyöristymiseen vatsan seudulta.

Geeni altistaa suomalaiset rasvamaksalle

Tilannetta ei helpota se, että 40 prosentilla suomalaisista on rasvamaksalle altistava geeni.

”Jos perintötekijät altistavat rasvamaksalle, ei tarvitse edes syödä kovin epäterveellisesti, kun liian hiilihydraattipitoinen ja rasvainen ruoka aiheuttaa ylipainoon taipuvaisen ihmisen maksan rasvoittumisen”, ravitsemustieteen maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruuti varoittaa.

Marja Ruutin uutuuskirjassa Maksa kuntoon – Ehkäise ja hoida rasvamaksa ruokavaliolla tarjotaan täsmäohjeita rasvamaksan sulatteluun.

Ja esimerkiksi alkoholi on pahin rasvamaksan aiheuttaja, vaivan kehittäminen ei vaadi välttämättä pisaraakaan viiniä eikä siideriä. Ruutin mukaan alkoholistin ja lihavan maksat voivat olla yhtä huonossa kunnossa. Arvellaan, että lähitulevaisuudessa lihavuus on yleisempi maksansiirron syy kuin alkoholi tai virushepatiitit.

Tarkkaile vyötäröäsi – Rasva kertoo maksankin tilanteesta

Mistä sitten voin tietää, onko juuri minulla rasvamaksa? Se on ongelmallista – rasvamaksa kun ei yleensä tunnu yhtään miltään. Vielä ei ole myöskään olemassa rutiininomaista diagnosointimenetelmää rasvamaksan toteamiseksi.

Usein rasvamaksa nostaa rasva-arvoja – mutta ei aina. Rasvamaksa voidaan todeta kaiku- tai magneettikuvauksella tai ottamalla maksasta koepala.

Ruuti kuitenkin suosittelee kotikutoisempaa rasvamaksatestiä: vyötärönympäryksen mittausta. Naisilla yli 80 ja miehillä yli 90 senttimetrin vyötärö kertoo siitä, että vyötärölle on kertynyt rasvaa, ja silloin sitä uhkaa kertyä myös maksaan.

Rasvamaksa

  • Havaitaan useimmiten 40–60-vuotiaalla, mutta yhä useammin myös nuorella aikuisella tai jopa lapsella.
  • Mitä pulleampi keskivartalo, sitä todennäköisemmin se kätkee sisäänsä rasvamaksan: vyötärölihavista 70–80 prosentilla on rasvoittunut maksa.
  • Vaivalta ei aina suojaa edes normaalipaino: kymmenestä normaalipainoisesta yksi tai kaksi potee rasvamaksaa.
  • Rasvan kertyminen maksaan on merkki metabolisesta oireyhtymästä, jossa rasva- ja sokeriaineenvaihdunta menevät sekaisin ja alkavat sairastuttaa koko elimistöä. Henkilöllä, jolla on metabolinen oireyhtymä, on todennäköisesti myös rasvamaksa.
  • Ylipainoisella diabeetikolla on maksassa lähes kaksinkertainen määrä rasvaa terveeseen ylipainoiseen verrattuna.

Maksa palautuu, kun rasvamaksa on diagnosoitu ajoissa

Maksa on niin tärkeä elin koko elimistölle, että sen toiminnan häiriöt vaikuttavat kaikkialle kehoon. Rasvamaksa on yhteydessä aineenvaihduntahäiriöihin, sydän- ja verisuonitauteihin ja kakkostyypin diabetekseen. Se voi aiheuttaa maksan tulehtumisen ja vaurioittaa maksasoluja pysyvästi. Maksaan voi muodostua sidekudosta, joka jäykistää maksaa ja heikentää sen toimintaa.

Pahimmillaan hoitamattoman rasvamaksan päätepiste voi olla maksakirroosi tai maksasyöpä.

Uhkakuvista huolimatta diagnoosia ei kannata säikähtää. Kun rasvamaksa hoidetaan ajoissa, maksa palautuu ennalleen. Ruuti lohduttaa, että jopa alkava maksakirroosi saattaa palautua, kun toimeen tartutaan ripeästi.

Katkaise ongelman juuret – Huolehdi elintavoistasi

Rasvamaksaan ei ole olemassa lääkettä, mutta sitä voi sekä ehkäistä että hoitaa elintavoilla. Painon pudottaminen vähentää maksarasvaa erittäin tehokkaasti: liikapainoisella jo parin prosentin pudotus painossa voi vähentää rasvalastia yli kymmenellä prosentilla.

”Tarvitaan ruokavalio, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. On myös tärkeää löytää terveellisiä tapoja, joita on luontevaa ja mielekästä jatkaa ja jotka sopivat itselle. Näin luodaan pysyviä elintapoja”, Marjut Ruuti neuvoo.

Rasvamaksalle altistavista elintavoista on tullut normaalia arkea: korvaamme aterioita voileivillä ja napostelulla, syömme rasvaisia leivonnaisia, valkojauhotuotteita ja kahmaloittain sokeria, korvaamme lounaan roskaruualla ja huuhdomme sen alas sokeripitoisella juomalla. Liikumme liian vähän, vietämme passiivista elämää – ja lihomme.

Rasvamaksan hoito vaatii tämän kierteen purkamista. Ruuti ehdottaa ensimmäiseksi askeleeksi jotakin hyvin yksinkertaista: ”Syö kunnon ruokaa. Älä napostele, vaan nauti kokonaisia aterioita.”

On hyvä kiinnittää huomiota sokerinkulutukseen ja salakavalaan glukoosi-fruktoosisiirappiin, joilla makeutetaan monenlaisia teollisia herkkuja ketsupista kekseihin.

Rasvamaksan hoito

Painon pudottaminen vähentää maksarasvaa erittäin tehokkaasti. © ISTOCKPHOTO

Ketodieetillä nopeita tuloksia

Rasvamaksaa hoitavassa ruokavaliossa olisi oltava kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, siemeniä ja pähkinöitä. Lihaa, kalaa, palkokasveja ja muita proteiininlähteitä pitäisi olla riittävästi, mutta proteiinia ei tulisi nauttia liikaa, sillä se rasittaa sekä maksaa että munuaisia.

Myös ruoanvalmistusmenetelmillä on väliä: käristäminen ja voimakas kuumentaminen tuottavat maksaa rasittavia aineita. Jos rasvamaksan taustalla on alkoholinkäyttöä, nopeita tuloksia saa karttamalla alkoholia kokonaan.

On vielä yksi tehokas kikka: vähähiilihydraattinen, ketogeeninen ruokavalio on kaikkein nopein tapa hankkiutua maksarasvasta eroon. Ruokavaliosta karsitaan väliaikaisesti kokonaan pois viljat, hedelmät, marjat, palkokasvit, peruna ja maissi sekä alkoholi.

”On äärettömän tärkeää, että ketogeenisessa ruokavaliossa on mukana runsain mitoin kasviksia. Muuten se voi aiheuttaa terveydelle ongelmia”, Marjut Ruuti varoittaa.

Maltillisempaan muutokseen sopii vaikkapa Välimeren tai Pohjolan ruokavalio. Jälkimmäisen terveysvaikutuksia on selvitetty väitöskirjatutkimuksessa, jossa todettiin, että tätä ruokavaliota noudattavilla oli Välimeren dieetin noudattajien tapaan huomattavasti pienempi vyötärölihavuuden riski ja vähemmän hiljaista tulehdusta kuin verrokeilla, Ruuti kehuu.

Lähteenä: Marja Ruuti: Maksa kuntoon – Ehkäise ja hoida rasvamaksa ruokavaliolla, Gummerus.

Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 7/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X