Talviuinti koukutti kylmätutkijan – Termobiologian dosentti Pirkko Hiissa: ”Avantouinti on hyvä stressin tasaaja”
Pirkko Hiissa Huttusesta tuli avantouimari, kun hän alkoi tutkia avantouinnin harrastajia ja totesi, että kylmä vesi oikeasti hoitaa.
Pirkko Hiissa Huttunen Haatalan kylät -yhdistyksen rakentamassa ja ylläpitämässä Nakurannassa. Hiissa Huttusen tutkimukset ovat olleet uimapaikan rakentamisen innoituksena. © Matias Honkamaa
Talviuinti ei kuulunut Pirkko Hiissa Huttusen suosikkiharrastuksiin. Hän oli 1980-luvun alkupuolella tavallinen suomalainen vilukissa. Kylmä ei tuntunut mukavalta, ja avantouinti oli hänen mielestään huuhaata, ei mikään tutkitusti toimiva hoitomuoto.
Kylmyys oli Hiissa Huttuselle työn puolesta tuttu asia. Hän oli Oulun yliopiston tutkijana paneutunut myös kylmään sopeutumiseen.
Oululaiset avantouimarit pyysivät tuolloin Hiissa Huttusta kertomaan kylmän tutkituista vaikutuksista ihmiseen. Samalla he suostuivat vapaaehtoisiksi tutkimuskohteiksi. Avantouimareista otettiin verinäytteet, mitattiin verenpaineet ja tehtiin kysely muun muassa mielialasta, sairauksista, muistista ja uintikerroista.
”He olivat kaikki järkeviä ihmisiä, joten ajattelin, että täytyihän avantouinnissa olla jotain.”
Jos tutkii avantouimareita, niin pitäähän sitä avantoa itsekin kokeilla, Hiissa Huttunen tuumasi. Sen verran hyvältä pulahdus kylmään veteen tuntui, että Hiissa Huttunen jatkoi avantoharrastusta. 1990-luvun loppupuolella hän alkoi käydä lopulta säännöllisesti avannossa, ja se tapa jatkuu vieläkin.
Hiissa Huttunen asuu järven rannalla Maaningalla Kuopion kupeessa. Haastattelupäivän aamuna marraskuussa hän oli aloittanut päivän uimalla järvessä. Kun järvi menee jäähän, Hiissa Huttunen ottaa aamun annoksen kylmää kodin avantosuihkussa. Se on kotimainen suihkuun liitettävä keksintö, joka tuottaa kylmäsumua iholle.
”Siitä saa piristystä päivään, stressihormonit adrenaliini ja kortisoli nousevat ja saa energiaa.”
Vaikka stressihormonit kuulostaakin sanana pahalta, niin ne ovat sopivassa määrin ihmiselle hyödyllisiä. Pieni stressi saa ihmisen pois uneliaasta tilasta ja toimimaan. Hiissa Huttunen huomauttaa, ettei stressi saa kuitenkaan olla pitkäkestoinen, vaan sen on lauettava välillä.
”Talviuinti on hyvä stressin tasaaja. Kun työpäivän jälkeen menee avantoon ja stressihormonit käytetään lämpötasapainon ylläpitämiseen, niin se rauhoittaa”, Hiissa Huttunen kertoo.
Talviuinti kutsuu yhä useampia
Avantouinti on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Suomen Luonnonvarakeskus Luken muutama vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2020 noin 12 prosenttia suomalaisista oli harrastanut avantouintia. 20 vuotta aikaisemmin luku oli noin 6 prosenttia.
Sosiaalisessa mediassakin postaillaan nykyään kuvia avantojen reunalta. Hiissa Huttunen näkee avantouimisessa luokkaliikehdintää epätavalliseen suuntaan.
”Yleensä harrastukset, kuten golf ja tennis, tulevat ylhäältä alaspäin, mutta avantouinti tuli alhaalta ylös. Vaikka kyllä silloin 80-luvulla oli kaikenlaisia avantouimareita, johtajiakin.”
Avantouinti oli vielä 1980-luvulla hyvin outo ja melkein pelottavakin harrastus. Hiissa Huttunen muistaa, kuinka vuonna 1989 järjestettiin ensimmäiset avantouinnin Suomen mestaruuskilpailut. Kisa käytiin 25 metrin avantoaltaassa.
”Kaikki pitivät sitä silloin vaarallisena, paikalla oli ambulanssi ja palokunta. Nyt näistä kisoista on tullut suosittuja.”
Avantouinnista on tullut myös kansainvälinen harrastus. Lajissa pidetään MM-kisojakin.
”Harrastus on levinnyt myös Pohjoismaiden ulkopuolelle. Esimerkiksi Kiinassa on miljoona avantouinnin harrastajaa”, Hiissa Huttunen kertoo.
Talviuinti saa välittäjäaineet liikkeelle
Avantouimarit kertovat, miten uinnin jälkeen olo on lähes taivaallinen ja lämmin. Hiissa Huttunen selittää, että hyvä olo tulee siitä, että jäiseen tilaan tottumattoman mielelle ja elimistölle hyiseen avantoon meneminen on shokki.
”Kylmälle reagoivat ihosolut aktivoituvat ja aivoihin menee hätäviesti. Elimistö vastustaa kylmää ja verisuonet supistuvat, kun välittäjäaine noradrenaliini kohoaa hermostossa. Sitten tulee lämmin ja hyvä olo, kun verisuonet uimisen jälkeen taas aukeavat.”
Avantouimarit kertovat myös siitä, kuinka kylmä auttaa erilaisiin vaivoihin ja kolotuksiin.
”Tutkimuksissa ei ole löytynyt varsinaista syytä vaivojen helpottumiseen, mutta joitain terveysvaikutuksia tutkijatkin ovat löytäneet”, Hiissa Huttunen kertoo.
Joillain avantouimareilla perusverenpaine on laskenut. Kokeneilla uimareilla verenpaine nousee kylmässä vähemmän kuin aloittelijoilla. Ja kun kylmään sopeutuu, se parantaa yleistä stressinsietoa, ja tämäkin vaikuttaa verenpaineeseen.
Hiissa Huttunen on omissa tutkimuksissaan havainnut, että pitempään avantouintia harrastaneet sairastavat harvemmin. Varsinaista syytä tälle hän ei löytänyt.
Viime aikoina on julkaistu tutkimus, jonka mukaan toistuva kylmähoito parantaa ihmisen puolustusjärjestelmää sekä vähentää sairauspoissaoloja huomattavasti.
”Lisäksi uusimmissa tutkimuksissa kylmähoidon on todettu merkittävästi auttavan nivelreumaa sairastavien kipuihin. Avannon on todettu myös nopeuttavan palautumista fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta. Tämä tulos saatiin palomiesten kanssa tehdyssä tutkimuksessa”, Hiissa Huttunen kertoo.
Kylmähoidon pitää hänen mukaansa kuitenkin olla säännöllistä, jos siitä haluaa apua.
”Tutulla johtotehtävissä olevalla naisella oli fibromyalgia. Lääkkeet eivät auttaneet kunnolla. Hän kokeili avantoa, vaikka inhosi kylmää. Hän sai siitä apua niin, että saattoi jättää lääkkeet kokonaan pois.”
Hiissa Huttunen huomauttaa, että kylmästä apua saaneet ovat yksittäistapauksia. Hän kaipaakin enemmän lääketieteellistä tutkimusta kylmähoidon terveysvaikutuksista. Ilman tutkimusta lääkärit eivät voi suositella kylmää hoitokeinona potilailleen.
Talviuinti aktivoi ruskeat rasvasolut
Se on tiedossa, että kylmyys aktivoi ihmisen kehon ruskeita rasvasoluja. Hiissa Huttunen havaitsi tutkimuksissaan ruskeat rasvasolut jo 1980-luvun Oulussa. Ulkotyöläisiltä löytyi enemmän ruskeita rasvasoluja kuin sisätyöläisiltä.
”Ruskeilla rasvasoluilla on monenlaisia terveydelle hyödyllisiä tehtäviä”, Hiissa Huttunen kertoo.
Ne tuottavat lämpöä elimistöön. Ruskeat rasvasolut auttavat painon hallinnassa, ja ne tasaavat verensokeria ja näin ehkäisevät kakkostyypin diabetesta. Kaulan ruskeat rasvasolut auttavat pitämään aivoissa vakiolämpötilan.
Avantouinti ei ole riskitön harrastus. Kylmään meno on keholle kova paikka.
”Jos sairastaa sydän- ja verisuonitauteja, niin ennen avantouinnin aloittamista pitäisi ensin aina neuvotella lääkärin kanssa.”
Toisinaan tätä ohjetta ei noudateta. Useampikin sydänongelmainen ikäihminen on kertonut Hiissa Huttuselle, että he eivät halua lopettaa avantouintia, koska sitten tulee masennus.
Avantouinti vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin kuten serotoniiniin, mikä ehkäisee masennusoireita. Masennuslääkkeetkin vaikuttavat samoihin välittäjäaineisiin.
”Avantouinti myös vapauttaa endorfiinia, joka on kehon sisäistä opiaattia. Siihen tulee riippuvaisuus ja vieroitusoireita, kun lopettaa.”
Talviuinti lievittää stressin haittoja
Hiissa Huttunen kehottaa työssä uupuneita antamaan kylmähoidolle mahdollisuuden. Nykyään kuulee usein, miten työpäivän jälkeen ei ehdi palautua eikä viikonloppukaan riitä.
”Pitkäaikainen stressi johtaa masennukseen, josta on tullut jo kansantauti”, Hiissa Huttunen toteaa.
Tämän seurauksena mielialalääkkeiden syöminen sekä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huimasti.
Kylmähoitoa on käytetty paljon myös huippu-urheilussa palautumisen edistäjänä sekä vammojen hoidossa. Hiissa Huttunen kritisoi urheilijoita siitä, että kylmää käytetään ilman tarkempaa perehtymistä.
”Jääkiekko-ottelu on keholle stressi, ja jos sen jälkeen menee pitkäksi aikaa kylmään, niin se on toinen stressi siihen päälle. Järki sanoo, että se ei ole hyväksi. Kylmässä pitäisi käydä vain nopeasti.”
Kirjoja eläkkeellä
Hiissa Huttunen on ollut eläkkeellä jo 18 vuotta. Tutkijana hän ehti julkaista avantouinnista ja kylmän terveysvaikutuksista 80 tieteellistä artikkelia.
”Merkittävin puhetilaisuus taisi olla, kun kävin Kaliforniassa puhumassa NASA:n tutkijoille kylmän vaikutuksesta ihmisen hormonituotantoon.”
Tiedeartikkeleiden lisäksi Hiissa Huttunen on ollut kirjoittajana mukana kahdessa avantouintia käsittelevässä kirjassa. Viimeisin kirja Avantoon! – talviuimarin käsikirja (Minerva) julkaistiin lokakuussa.
Eläkkeellä Hiissa Huttunen on innostunut uudesta ja aivan erilaisesta työmaasta. Hän asuu 200 vuotta vanhalla perintötilalla, jonka päärakennuksella on kokoa 350 neliötä. Suurikokoisen navetan yläkertaan Hiissa Huttunen on remontoinut juhlatilat, ja alakertaan hän on pojanpoikansa kanssa rakentanut kotiseutumuseota tilan aitoista ja pihalta löytyneistä vanhoista esineistä.
Hiissa Huttusen koira Pepe on kova laulamaan ja hyvä jalkapallomaalivahti. Se ei avantoui kuitenkaan. © Matias Honkamaa