Talvikausi koettelee kuivaihoista ja iho kaipaa kosteutta – Mikä kosteusvoide on tehokkain? Auttavatko ravintolisät ja runsas vedenjuonti?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mistä ihoon kosteutta
© ISTOCKPHOTO
Sisäilma ja syystuulet koettelevat ihoa. Suihkuttelu, sauna ja saippua voivat auttaa sitä pysymään kunnossa.

1. Pitäisikö vaihtaa kevyempiin vaatteisiin, kun syksyllä sukkahousut pölisevät kuivaa ihoa?

Vaatteet yleensä, mutta varsinkin keinokuituiset vaatteet, kuivattavat ihoa. Ellei tekokuituja ole ihan pakko käyttää, kannattaa pukeutua puuvillaan.

Mutta talvikaudella kuivuvasta ihosta ei pidä syyttää pelkästään vaatteita, sillä sisätiloissa kuiva huoneilma ja ulkona säätilan vaihtelut tuntuvat ihossa. Kasvojen iho kannattaa suojata tuulelta ja viimalta hupulla tai huivilla.

Sukkahousuista satava pöly on ihon kuollutta pintasolukkoa, jolle kannattaa antaa kyytiä kuorimalla sääret aika ajoin. Sen jälkeen hoitotuotteetkin imeytyvät paremmin.

2. Miksi kuivaihoista kehotetaan juomaan paljon vettä?

Iho tarvitsee kosteutta myös sisältäpäin, ja sitä se saa vedestä. Jos elimistö on kovin kuiva, se ei pysty hyödyntämään vettä täysimääräisesti. Siksi tottumattoman kannattaa lisätä veden juontia vähitellen. Tavoitteena on juoda puolestatoista litrasta kahteen litraan päivässä.

Kun vedenjuonnista tulee tapa, elimistö alkaa kaivata sitä ja osoittaa tämän janontunteena. Periaatteessa on kuitenkin parempi juoda vettä ennen kuin janon tunne herää.

3. Siirtyykö syöty rasva ihoon?

Rasvainen kala, kasviöljyt, siemenet ja pähkinät sisältävät hyvälaatuisista rasvaa, jossa on elimistöllemme ja ihon toiminnan ylläpidolle tärkeitä rasvahappoja. Elimistö ei pysty valmistamaan näitä rasvahappoja itse.

Täysin rasvaton ruokavalio ei tee hyvää iholle eikä muullekaan terveydelle. Rasvassa laatu on tärkeää, ruokavalion rasvasta korkeintaan kolmasosa saisi olla kovaa ja kaksi kolmasosaa pehmeää rasvaa. Maitotuotteiden ja lihan rasva on kovaa rasvaa.

4. Kannattaako kuivaihoisen kokeilla ravintolisiä?

Iso osa suomalaisista ei saa ravinnostaan riittävästi omega-3-rasvahappoja, jolloin ne kannattaa nauttia ravintolisinä. E-vitamiini on antioksidantti, joka auttaa kuivaa ja hilseilevää ihoa. E-vitamiini on rasvaliukoinen ja varastoituu elimistöön.

Vitamiinit kannattaa nauttia monivitamiinivalmisteena. Tällöin käyttäjän ei tarvitse pelätä yliannostusta, sillä valmisteissa yksittäisten vitamiinien määrät ovat kohtuullisia. Ravintolisiä ei suositella jatkuvaan käyttöön, vaan muutaman kuukauden mittaisina kuureina.

5. Voiko ruoka-aineista tehdä kosteuttavia naamioita?

Kaiken minkä voi syödä, voi laittaa myös iholle. Kannattaa muistaa, että sama ainesosa, joka aiheuttaa allergisen reaktion syötynä, tekee niin todennäköisesti myös iholla. Jos vähänkin pelkää, ettei ruoka-aine sovi, sitä on hyvä kokeilla ensin pienelle ihoalueelle.

Kasvonaamion voi tehdä vaikka muussatusta banaanista, hunajasta ja jugurtista. Reseptejä löytyy naistenlehtien nettisivuilta.

Naamioiden kosteuttava vaikutus näkyy yleensä ihossa välittömästi, mutta se ei myöskään ole pitkäikäinen.

6. Millainen kosteusvoide on tehokkain?

Itselle sopivin kosteusvoide löytyy vain kokeilemalla. Apteekin perusvoiteet sopivat myös herkkäihoiselle. Talvikautena iho tarvitsee usein hoitavamman, enemmän rasvaa sisältävän voiteen kuin kesällä. Öljyissä rasvaprosentti on korkea, mutta ne eivät kuitenkaan imeydy ihossa riittävän syvälle.

Hoitava voide sisältää esimerkiksi karbamidia ja keramidia, ja se sitoo tehokkaasti kosteutta.

Voide on liian kevyt, jos sitä pitää lisätä pitkin päivää. Sitä se voi olla myös silloin, jos se kirvelee.

Erityisen kuiville, pienille ihoalueille voi käyttää tarvittaessa mietoa kortisonivoidetta. Sitä ei kuitenkaan saa käyttää koko talvikautta, vaan esimerkiksi muutaman viikon jakson.

7. Miten kosteusvoiteen saa imeytymään kunnolla?

Tarpeeseen nähden liian rasvainen voide ei imeydy. Voiteen sisältämä glyseroli voi myös hidastaa tuotteen imeytymistä. Voide kannattaa levittää vielä vähän kostealle iholle heti suihkun jälkeen.

Tällöin se imeytyy paremmin, eikä ihon oma kosteus ehdi haihtua veden mukana. Karbamidia sisältävä voide kannattaa levittää kostealle iholle siksi, että kuivalle iholle laitettuna se voi pistellä ihoa.

Iho tottuu ja voi alkaa vaatia aina vain lisää voitelua. Jos voiteen vaihto rasvaisempaan ja ravitsevampaan ei riitä, kannattaa harventaa voiteluvälejä ja ehkä pitää tauko ihon rasvaamisessa. Silloin voi toki voidella kuivuuttaan huutavat kehon osat, kuten monella sääret.

8. Mikä auttaa korppukantapäihin?

Yhtenä kahtena iltana viikossa voi tehdä suolakylvyn, jossa litraan lämmintä vettä liotetaan ruokalusikallinen puhdistamatonta merisuolaa.

Jalkoja kylvetetään vartti, eikä niitä huuhdella sen jälkeen. Ne taputellaan kuiviksi, niihin hierotaan vaseliinia tai muuta tuhtia rasvaa ja sen jälkeen vedetään puuvillasukat jalkaan. Aamulla jalkoihin levitetään perusvoidetta.

9. Miten ja millä kuivaa ihoa pestään?

Voimakkaat pesuaineet ärsyttävät ihoa, ja tämän vuoksi kuivaihoista kehotetaan usein välttämään palasaippuaa. Saippuoissa on eroja, ja kun saippua on valmistettu esimerkiksi kaakaovoista, iho ei siitä kärsi. Happamat pesunesteet ovat varma valinta. Perusvoiteen käyttö pesuaineena vähentää voitelun tarvetta.

Kovin kuuma vesi ja kuuma kuiva sauna kuivattavat. Vesi ei yleensä kuivata ihoa, ellei sitä jätä kuivumaan siihen. Uimahallissa uimisen jälkeen kloori on hyvä huuhdella kunnolla pois iholta.

Ahkera saunominenkaan ei kuivata ihoa, vaan päinvastoin parantaa sen läpäisyestettä niin, ettei kosteus pääse haihtumaan ihon kerroksista.

10. Voiko kuiva iho olla sairautta?

Kuiva iho ei ole sairaus. Mutta jos kuivuus ei tokene säännöllisellä, kahdesti päivässä tehdyllä rasvauksella, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Kuivuus voi liittyä ihosairauteen, mutta silloin mukana on muita oireita, kuten ihotulehdus, kutina, hilseily tai näppylät. Karheita, läiskittäisiä ihoalueita on hyvä näyttää lääkärille.

Kutina ja punoitus voivat olla merkkejä ihon herkistymisestä jollekin ulkoiselle ärsykkeelle. Silloin kannattaa miettiä esimerkiksi pyykinpesuaineen vaihtoa. Myös vaatteissa voi olla ihoa ärsyttäviä kemikaaleja, minkä vuoksi uudet, suoraan iholle tulevat vaatteet on hyvä pestä ennen ensimmäistä käyttökertaa.

Asiantuntijana kuntoutussuunnittelija, sairaanhoitaja Tuire Hastell, Allergia-, iho- ja astmaliitto ry.

X