Totta vai tarua: Voiko mansikoiden syönti aiheuttaa mansikkakuumeen?

Tiede ei mansikkakuumetta tunne, vaan mansikoita voi popsia turvallisesti, kertoo tutkijatohtori Anna Kårlund Itä-Suomen yliopistosta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

© OM-arkisto

Tiede ei mansikkakuumetta tunne, vaan mansikoita voi popsia turvallisesti, kertoo tutkijatohtori Anna Kårlund Itä-Suomen yliopistosta.
Teksti: Hanna Vilo

Voiko runsaasta mansikoiden syönnistä olla haittaa? Jos mansikoiden popsimisen jälkeen tulee etova olo ja päänsärky, onko silloin saanut mansikkakuumeen vai mistä on oikein kyse? Asiantuntija vastasi Seuran kysymyksiin.

Runsas mansikoiden syönti voi aiheuttaa mansikkakuumeen.

Tarua. Yleinen uskomus on, että runsas mansikoiden syönti voi aiheuttaa mansikkakuumeen. Tiede ei kuitenkaan sitä tunne. Tutkijat arvelevat, että mansikkakuumeeksi nimitetty tila johtuu itse asiassa nestehukasta tai auringonpistoksesta tai molemmista.

Yleensä mansikoita syödään runsaasti silloin, kun ulkona on aurinkoista ja kuumaa. Siitä seuraa helposti nestehukkaa, ja myös auringonpistos voi iskeä. Molemmat aiheuttavat huonoa oloa, jota voi erehdyksessä epäillä mansikoiden aiheuttamaksi.

Mansikoiden syönti voi helpottaa ummetusta.

Totta. Mansikoissa on runsaasti sekä kuitua että nestettä, jotka auttavat suolistoa toimimaan hyvin. Jos vatsa on kovalla, mansikat voivat auttaa lievittämään ummetusta.

Pelkästään mansikoiden varaan päivittäistä kuidun saantia ei kuitenkaan kannata jättää. Jotta aikuisille suositeltu 25 gramman kuitumäärä täyttyisi, mansikoita pitäisi päivittäin popsia melkein 1,5 kiloa. Mansikat ovat kuitenkin erinomainen lisä monipuoliseen ruokavalioon.

Lue myös: Mitä ihmettä, aiheuttaako mansikoiden syönti ripulia?

Mansikka on kotimaisista marjoista parhaimpia folaatin lähteitä.

Totta. Mansikka on kotimaisista marjoista neljänneksi paras folaatin, eli B9-vitamiinin, lähde. Vain ruusunmarja, vadelma ja lakka sisältävät sitä enemmän folaattia. Mansikkaa kuitenkin syödään enemmän, mikä tekee siitä merkittävän folaatin lähteen.

Folaattia elimistö tarvitsee muun muassa aivojen ja hermoston toimintaan, punasolujen hemoglobiinin muodostukseen ja solujen jakautumiseen. Keskimäärin sen saanti on suomalaisilla melko niukkaa.

X