Säännöllinen paastoaminen – vahingoittaako se elimistöä? Näin paaston vaikutuksista kertoo erikoislääkäri

Jaa artikkeli
Paaston aikana paino putoaa ennen kaikkea elimistön nestevajauksen vuoksi.
Paaston aikana paino putoaa ennen kaikkea elimistön nestevajauksen vuoksi. © istockphoto
Viikon paastosta ei ole terveydelle haittaa eikä hyötyä. Paaston elimistöä kuona-aineista puhdistavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä.

Miten säännöllinen paastoaminen vaikuttaa elimistöön? Paaston vaikutus riippuu sen kestosta. Lyhytkestoisessa paastossa maksa pystyy ylläpitämään riittävää glukoosin tuotantoa vapauttamalla lihaksista ja punasoluista tarvittavia aineita. Sen vaikutus laajemmin elintoimintoihin on vähäinen.

Jos paasto jatkuu yli kaksi vuorokautta, elimistö sopeutuu uuteen tilanteeseen siten, että veren glukoosi- ja insuliini­pitoisuudet pienenevät ja hormonituotanto muuttuu. Stressihormonien määrä lisääntyy, mutta kilpirauhas­hormonien eritys vähenee, jonka seurauksena aineenvaihdunta hidastuu.

Kun paasto pitkittyy useiksi päiviksi, maksassa rasvahappojen hapettuminen kiihtyy, ja hapettumistuotteina alkaa muodostua ketoaineita. Elimistön kudokset voivat käyttää niitä ravintoaineina, jolloin sokerin kulutus pienenee. Ketoaineiden muodostumisen jälkeen näläntunne hiipuu, jonka vuoksi ihminen pystyy olemaan ravinnotta useitakin päiviä ilman voimakasta näläntunnetta.

Paaston aikana paino putoaa ennen kaikkea elimistön nestevajauksen vuoksi. Paino palautuu yleensä nopeasti, eikä esimerkiksi viikon paasto vaikuta yleensä pidempiaikaisesti painoon.

Säännöllinen ja toistuva pitkäaikainen paastoaminen voi lisätä ravintoaineiden puutosta

Vaikka paaston aikana verensokeri ja rasva-arvot paranevat, paastolla ei katsota olevan pidempiaikaista vaikutusta näihin arvoihin. Suolan puute ja nestevajaus laskevat paastoamisen aikana verenpai­netta. Paasto voi myös teoriassa vaikuttaa suotuisasti elimistön puolustusjärjestelmään. Paaston elimistöä kuona-aineista puhdistavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä.

Kotilääkäri vastaa -palstalla vastaa Perttu Arkkila.

Kotilääkäri vastaa -palstalla vastaa Perttu Arkkila.

Paastoamisen aikana alhainen verensokeri saattaa aiheuttaa ärtymystä ja alavireisyyttä. Sen jatkaminen kehittää kärsivällisyyttä ja itsekuria. Paaston aikana voi tuntua voimattomuutta, ja lihakset väsyvät. Paaston jälkeen olo tuntuu yleensä virkeältä.

Paastosta voi olla terveydelle haittoja etenkin, jos se toistuu usein ja on pitkä. Ravintoaineiden, kuten kalkin puutos, voi lisätä esimerkiksi luukadon riskiä.

Maksa voi rasvoittua, mutta muutokset yleensä palautuvat nopeasti paaston jälkeen. Viikkoja kestävässä paastossa voi kehittyä vakavia suola-arvojen poikkeavuuksia, mutta nekin korjaantuvat paaston lopettamisen jälkeen.

On epätodennäköistä, että kerran vuodessa pidetty viikon-puolentoista paasto aiheuttaisi pysyviä terveyshaittoja. Toisaalta terveydelliset hyödytkin ovat todennäköisesti vähäiset.

Asiantuntijana sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 1/21.

Lue myös: Totta vai tarua: Laihduttaako 16:8-pätkäpaasto?

Lue myös: 10 kysymystä: Kannattaako laihduttajan kokeilla paastoamista vai ruokavalion kevennystä?

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X