Äärimmäinen rasitus aiheutti aivovaurion – Ville tuupertui tajuttomana maahan kesken maratonin hapenpuutteen vuoksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Suvi Elo
Vuonna 2015 Ville Virenius osallistui neljälle maratonille, joista viimeinen muutti juoksijan elämän suunnan. Nyt Ville on aivovauriopotilas, joka ottaa joka päivä päiväunet ja haaveilee paluusta työelämään.

Lietolaisen Ville Vireniuksen, 42, elämä meni pari vuotta sitten uusiksi, kun hän sai vakavan sairauskohtauksen kesken maratonjuoksun. Sydänpysähdyksen aiheuttama hapenpuute johti aivovaurioon.

Aiemmin kaikkeen innolla osallistunut mies ei enää vedä itseään äärirajoille.

Kympit vaihtuivat lopulta kokonaiseen maratoniin

”Olin aloittanut juoksuharrastuksen joitain vuosia aikaisemmin. Kympit vaihtuivat puolimaratoneihin ja lopulta kokonaiseen maratoniin. Syksyllä 2015 juoksin neljättä maratoniani. Kaiken piti olla hyvin, mutta sain sairauskohtauksen ja tuuperruin maahan 39 kilometrin kohdalla.

Takanani tullut juoksija löysi minut. Ambulanssin tullessa minulla oli lihasnykinää, eivätkä pupillit reagoineet valoon. Olin kooma-asteikon alimmalla tasolla, hyvin lähellä kuolemaa. Minut vietiin tehohoitoon Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.”

Puolitoista viikkoa sairaalassa – anoksinen aivovaurio

”Olin puolitoista viikkoa sairaalassa. Minulta on kadonnut muistista noin neljä vuorokautta. Perheeni kävi minua tapaamassa sairaalassa, ja olemme jutelleet normaalisti, mutta en muista siitä mitään.

Sairaalassa etsittiin syitä kohtaukseen. Epäiltiin epileptistä kohtausta, aivoverenvuotoa tai sydänkohtausta, mutta näistä ei ollut kysymys. Syy ei koskaan selvinnyt, mutta se liittyi äärimmäiseen rasitukseen.

Kun minut kotiutettiin, ei vielä tiedetty, että olin saanut pysyvän aivovaurion. Minulla oli näkö- ja tasapainohäiriöitä, tunne-elämän voimakasta vaihtelua ja jatkuva uupumuksen tunne. Neuropsykologiset testitkin piti keskeyttää, kun uuvuin niin pahasti.

Lopulta selvisi, että minulla on hapenpuutteen aiheuttama anoksinen aivovaurio.”

Neurologiset oireet pysyivät

”Fyysisesti palasin pian melko normaaliksi, mutta neuropsykologiset oireet pysyivät. Minulla on ongelmia keskittymisessä, muistissa ja aistitiedon vastaanottamisessa. Unen ja levon tarve on edelleen suuri.

Käyn neuropsykologisessa kuntoutuksessa. Sen tärkeä tehtävä on opettaa hyväksymään ja sopeutumaan tilanteeseen.

Aistiärsykkeet kuten kuulo- ja näköaistimukset kuormittavat ja väsyttävät, joten minun pitää suojella itseäni niiltä. On esimerkiksi järkevää käydä kaupassa ruuhka-ajan ulkopuolella.

Kun kohtauksesta oli kulunut kahdeksan kuukautta, aloitin paluun työelämään puolella työajalla. Kokeilua tehtiin vuoden ajan, mutta se jouduttiin keskeyttämään useita kertoja uupumukseni vuoksi.”

”Olen joka päivä väsynyt”

”Kohtauksesta on kulunut yli kaksi vuotta. Olen ollut joka päivä väsynyt. Kaipaan entistä elämääni, jota ei tarvinnut rytmittää sen mukaan, mitä jaksan tehdä.

Sain juuri päätöksen 50-prosenttisesta työkyvyttömyyseläkkeestä. Haluan vielä kokeilla työelämään palaamista, sillä pidän työstäni huoltoteknikkona eikä osaamiseni ole muuttunut miksikään, aivovaurio ei vaikuta älyyn. Työpaikkani tukee minua rajoitteistani huolimatta.

Selviän kohtuullisesti arjesta, kun muistan olla kuormittamatta itseäni liikaa. Olen aina ollut tekevä ja moneen osallistuva, mutta olen joutunut luopumaan esimerkiksi politiikasta ja urheiluseuratoiminnasta.

Elämä on rauhallista ja perhekeskeistä. Joudun ottamaan joka päivä päiväunet ja välillä pieniä taukoja, jotta jaksan olla perheen kanssa. Haluaisin enemmän yhteistä tekemistä, mutta vaikka esimerkiksi kylpyläreissu on muiden mielestä rentouttava, minä tarvitsen monta päivää siitä palautumiseen.

Tunne-elämä on erilaista kuin ennen. Enää en itke ja raivoa niin kuin aluksi, mutta väsymys saa aikaan sen, etten aina jaksa näyttää tunteitani perheelleni.

Haluan kertoa sairaudestani, sillä ihmisten on vaikea ymmärtää sairautta, joka ei näy päälle. Minulla ei ole ongelmia liikkumisessa tai puheen tuotossa. Jatkan yhä juoksuharrastustakin, mutta enää en vedä itseäni äärirajoille.”

X