Anna-Leena Härkönen suorasuuna
UUSI SARJA Anna-Leena Härköstä voi hyvällä syyllä sanoa luottobestikseksi. Niin monta parhaan ystävän roolia hän on uransa aikana näytellyt. Sellaisia rooleja ovat olleet Kuutamolla-elokuvan kovanaamainen Anna ja Onnen varjojen Titta.
Parhaalta ystävältä löytyy lohduttava olkapää, mehevimmät jutut ja maalaisjärkeä. Sekä tietysti punaviiniä.
Härkönen uusii parhaan ystävän roolinsa MTV3:n uutuussarjassa Kiiltokuvia. Siinä hän näyttelee päähenkilö Lilin uskollista ystävää Ullaa.
”Ulla on suorasanainen nainen, joka peittää omaa herkkyyttään. Hän on käytännön ihminen, jolla on jalat maassa”, Härkönen luonnehtii.
Ulla kantaa painavaa taakkaa, muttei halua vaivata sillä muita. Hahmosta ja sille tapahtuvasta dramaattisesta käänteestä tulee tärkeä osa sarjaa.
”Roolia tehdessäni jouduin itsekin kohtaamaan ajatuksia, joita Ulla kantaa. Se oli mielenkiintoista mutta raskasta.”
Kirjailija ja näyttelijä
Anna-Leena Härkönen tasapainoilee tämän tästä kirjailijan ja näyttelijän roolien välillä. Niin hän on tehnyt jo kauan. Hän oli lukioikäinen kirjoittaessaan esikoiskirjaansa Häräntappoase. Samoihin aikoihin hän avusti Oulun kaupunginteatteria ja esiintyi harrastajateatterissa.
”Esikoiskirja lähti painoon samoihin aikoihin kun aloitin teatterikorkeakoulun. Sillä tavalla voi sanoa, että nämä kaksi elämänuraa ovat kulkeneet mulla käsi kädessä.”
Roolit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Kirjailijan työ on yksinäistä ja hidasta, näyttelijän taas sosiaalisempaa ja Härkösen mielestä luonteeltaan armollisempaa.
”Näyttelemisessä on kivaa se, että saa olla välillä väline. Kirjoittajana olen yksin vastuussa kaikesta ja siitä, miten se onnistuu. Näyttelijänä voin toteuttaa ohjaajan visiota.”
Kun Härkönen näyttelee, hänen on mahdotonta kirjoittaa samana päivänä. Mutta on eri urista toisinaan hyötyäkin.
”Näyttelijän kokemuksesta tiedän, millaisia vuorosanoja henkilöille ei ainakaan kannata kirjoittaa. Mutta auttaako kirjoittaminen näyttelemistä? Ei varmaan.”
Henkiolennosta vereväksi hahmoksi
Uransa alkuaikoina Härköstä harmitti se, että hän sai näytellä lähes vain ja ainoastaan eteeristen runotyttöjen rooleja.
”Mä olin kuin joku ihme henkiolento. Olin se salaperäinen nainen, joka saapui jostain ja katosi niin pian kuin oli tullutkin.”
Eräänlainen vedenjakaja oli Metsoloiden Liisan rooli. Parikymppinen Liisa oli temperamenttinen nuori nainen, joka päätti muuttaa Kainuuseen viljelemään luomutilaa.
”Nyt kun täytän pian 50 vuotta, olen saanut myös huomattavan paljon hauskoja, rempseitä rooleja näyteltäväksi.”
Toisinaan eri roolit kohtaavat toisensa. Se tuntuu kummalliselta.
Kun Härköstä pyydettiin mukaan käsikirjoittamaansa Onnen varjot -elokuvaan, hän halusi kieltäytyä. Menisivätkö katsojat sekaisin siitä, että käsikirjoittaja on näyttelemässä omaa tekstiään?
”Olen harvemmin näytellyt itse käsikirjoittamiani tekstejä. Silloin näytteleminen tuntuu niin helpolta, kuin en näyttelisi tarpeeksi. Mutta se kai johtuu siitä, että jo kirjoitusvaiheessa elää tunteet, ja ne jäävät lihasmuistiin.”
Hyvä käsikirjoitus tekee paljon. Voisi sanoa, että käsikirjoittaja on näyttelijän paras ystävä.
Heini Kilpamäki
Uusi Kiiltokuvia tv-sarja alkaa maanantaina klo 21.00 MTV3-kanavalla.