Teksti:
Seuran toimitus

Bosnian, Irakin ja Afganistanin sodat lähihistoriassa ovat luoneet sarjakuviin uudenlaisen, tosipohjaisen koulukunnan. Mark Danielsin dokumentti Sarjakuva sodassa (Italia 2009) kertoo mallikelpoisesti, miten piirtäjistä tuli sotareporttereita.

Amerikkalainen Joe Sacco lanasi tietä teoksellaan Palestiina ja useilla Bosnia-aiheisilla kirjoilla. Haastatelluista Sacco myös kiteyttää taitavimmin, mistä reportaasisarjakuvissa on kysymys. Piirretyt kuvat julmuuksista antavat lukijalle kokemuksen, mutta hiukan armoa valokuviin verrattuna. Siviilien kuolemat nousevat fokukseen. Ja sarjakuva on sittenkin vastakulttuuria.

Mausin tekijä Art Spiegelman, Ted Rall tai Sacco ovat oppositiossa analysoidessaan sarjoissaan USA:n sotaretkien patrioottisuutta. Supersankarit taas syntyivät aikoinaan reaktiona toiseen maailmansotaan, mutta eivät hyppineet ruodusta.

Pohjoisafrikkalaisesta siirtotyövoimasta kertova Ville Tietäväisen viimesyksyinen albumi Näkymättömät kädet on muuten aivan ohjelmassa esiteltyjen ulkomaisten reportaasisarjakuvien tasoa.

Teemalauantaita jatkaa animaatio Persepolis (Ranska 2007). Parillakymmenellä palkinnolla laakeroitu elokuva kuvaa varttuvan tytön fiiliksiä Iranin 1970-luvun lopun islamilaisessa vallankumouksessa kiristyvine kieltoineen.

Marjane Satrapin sarjakuvaromaanin elokuvasovitus on todella onnistunut, eikä ainakaan haittaa, että kotikutoista grafiikkaa on jalostettu sujuvamman näköiseksi Vincent Paronnaudin ohjauksessa. Satrapi, joka on saanut tyylilleen jo seuraajiakin, puhuu Persepoliksesta myös dokkarissa.

Jussi Karjalainen

Teemalauantai: Sarjakuva sodassa la 11.2. klo 21.00 Teema

X