Jason Priestleyn evoluutio siloposkesta sikailijaksi
Kaikki 1990-luvulla nuoruuttaan viettäneet muistavat Jason Priestleyn sarjasta Beverly Hills, 90210. Siloposkinen näyttelijä esitti Minnesotan maaseudulta Kaliforniaan muuttavaa teinipoikaa Brandon Walshia. Priestleystä ja muista sarjan näyttelijöistä tuli maailmankuuluja jo Facebookia ja Twitteriä edeltäneellä pimeällä ajalla.
Kun saavuttaa jättimenestyksen nuorella iällä, on arpeliä, jatkuuko nousukausi vielä aikuisenakin. Priestley näyttäisi selviytyneen pelissä voittajana.
TV5:llä pyörivä rosoinen komediasarja Call Me Fitz (Kanada 2010– ) on tuonut näyttelijän takaisin tv-katsojien olohuoneisiin ja mikä tärkeintä, tehnyt hänestä uskottavan.
Kanadalaiselle kaapelikanavalle tehdyssä, yli 60 maahan myydyssä sarjassa Priestley esittää törkyturpaista, naisiin ja viinaan menevää käytettyjen autojen kauppiasta Richard Fitzpatrickia.
Priestley nauttii sikailevasta alter egostaan täysillä.
”Fitziä on mahtava esittää, sillä rajoja ei ole ollenkaan”, näyttelijä sanoo.
”Lisäksi sarja vie minut yhä kauemmas siitä imagosta, josta minut edelleen muistetaan.”
Palataan silti hetkeksi nuoruuteen. Ennen haastattelua on ohjeistettu, että kysymykset teinitähtiajoista on pidettävä minimissä. Priestley kertoo kuitenkin auliisti 1990-luvun villeistä vuosistaan.
”Kokemus oli todella outo. Sarjan alkaessa olin vasta parikymppinen ja tuhannen kilometrin päässä vanhemmistani. Sain kaikki tärkeät elämänoppini julkisuuden valokeilassa.”
Priestley oli muuttanut Vancouverista Los Angelesiin tavoittelemaan näyttelijänuraa. Legendaarinen tv-tuottaja Aaron Spelling otti hänet siipiensä suojaan.
”Aaron oli tavallaan varaisäni. Häntä saan kiittää siitä, että jalkani pysyivät maassa.”
Priestley ja Beverly Hills, 90210 -sarjan pahaa poikaa Dylania esittänyt Luke Perry ovat edelleen hyviä ystäviä.
”Se on samankaltainen ystävyys, joka syntyy Vietnam-veteraanien välille.”
Beverly Hills, 90210 tuli päätökseensä vuonna 2000. Mitä tässä välissä on tapahtunut?
Priestley vieraili suomalaisillekin tutuissa sarjoissa (muun muassa Ilman johtolankaa ja Näkijä) ja ahkeroi tv-elokuvissa niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin.
Merkittävä käänne elämässä tapahtui vuonna 2003, kun ahkera kilpa-autoilun harrastaja joutui vakavaan onnettomuuteen. Priestleyn selkäranka murtui ja osa hänen kasvoistaan jouduttiin rakentamaan uudelleen.
Onnettomuus laittoi elämänarvot uuteen järjestykseen.
”Nykyisin vietän mieluiten aikaa perheeni kanssa. Sain lapsia vasta lähemmäs nelikymppisenä. Sain olla ihan tarpeeksi itsekseni.”
Ex-teinitähti on siis saavuttanut evoluutiossaan sellaisen kypsyyden asteen, jossa on mahdollista sukeltaa Richard Fitzpatrickin kaltaisen rentun nahkoihin uskottavasti. Hahmosta ei löydy ainuttakaan hyvää piirrettä, ja juuri se Priestleytä miellyttääkin. Kiiltokuvamainen Brandon Walsh on historiaa.
”Fitz on juuri sitä, miltä näyttääkin. Ja se on ihan ok!” näyttelijä nauraa.
”Sellaisia ihmisiä on oikeastikin olemassa, ja siksi niistä on tullut suosittuja myös televisiossa. Sarjamuodossa on mahdollista sukeltaa syvemmälle roolihahmon persoonaan ja kysyä, miksi hänestä tuli sellainen kuin tuli. Call me Fitz käy psykologisesta tutkielmasta.”
Fitzin holtittomuudelle alkaakin pikku hiljaa löytyä syvällisiä selityksiä.
”Syyt juontavat lapsuuteen. Fitz on lähtöisin kammottavasta perheestä.”
Vaikka ryyppääminen, irtosuhteet ja kaikenlainen moraalittomuus koetaankin yleensä paheksuttavaksi, Priestley uskaltaa väittää, että Fitzin asenteesta voisi ottaa jopa oppia.
”Hänellä on pohjaton elämänjano ja joie de vivre. Vaikka me kaikki teemme kovasti töitä, on hyvä muistaa, että elämästä pitää myös nauttia.”
Juha Heinisuo
Call Me Fitz keskiviikkoisin klo 23.05 TV5