Teksti:
Seuran toimitus

Le Mansin 24 tunnin ajo oli jo 1950-luvulla Euroopan suurin autourheilutapahtuma. Vuoden 1955 tragedia jätti pysyvät jäljet koko kilpa-autoiluun. Arkistojen salat -sarjan oivassa ranskalaisdokumentissa selvitetään turman taustoja sekä järjettömältä tuntuvaa päätöstä kilpailun jatkamisesta.

Monet kuljettajat olivat jo ennen kisaa pitäneet Le Mansin rataa liian vaarallisena. Mercedes-kuski Pierre Levegh oli vielä lämmittelykierroksen jälkeenkin todennut tallipäällikölleen: ”Autot ovat liian nopeita tälle radalle!”

Kärkiautot murskasivatkin alusta lähtien kierrosennätyksiä. Parin tunnin ajon jälkeen Jaguar-kuski Mike Hawthorn hidasti kurvatakseen varikolle. Takana ajanut Lance Macklin joutui väistämään rajusti vasemmalle eikä huomannut, että 240 kilometrin tuntivauhtia kiitänyt Levegh aikoi juuri ohittaa hänet.

Leveghin auto osui Maclinin Austin-Healeyhin ja törmäsi radan betonireunaan, josta se kimposi palavana katsomoon. Levegh kuoli heti ja hänen autonsa kappaleet surmasivat 82 katsojaa. Lisäksi 140 loukkaantui.

Ja mitä teki kisan johto: antoi kisan jatkua, ajamattahan oli lähes 22 tuntia! Järjestäjien mukaan lopettaminen olisi ruuhkauttanut tiet ja estänyt ambulanssien pääsyn alueelle. Dokumentti osoittaa kuitenkin, että painavin syy kisan jatkamiseen oli raha. Keskeyttämisestä aiheutuneet korvaukset olisivat romahduttaneet kilpailun talouden.

Dokumentti valottaa myös turman suurta merkitystä koko autourheilulle. Lajin villit vuodet päättyivät, ja monet maat kielsivät kilpailut kokonaan. Mercedes-Benz vetäytyi radoilta ja palasi vasta vuonna 1987.

Tuomo Kiisseli

Arkistojen salat: Le Mansin onnettomuus pe 30.3. klo 21.00 Teema

X