Myyttistä muusikkoa jäljittämässä
DOKUMENTTI Tarina on huikea ja kerrottu hyvin. Ei ihme, että ruotsalais-brittiläinen Searching for Sugar Man voitti keväällä parhaan dokumenttielokuvan Oscarin.
Kaikki alkaa 1970-luvun alun Detroitista. Ujo meksikolaissukuinen laulaja Sixto Rodriguez äänittää upeaa, funk-henkisesti rullaavaa folkrockia. Levyt myyvät jonkin verran, mutta levy-yhtiö pitää rahat ja taiteilija katoaa. Toisella puolella maailmaa, Etelä-Afrikassa, hänen musiikkinsa elää ja levyistä otetaan laittomia painoksia yhä kasvavan kysynnän vuoksi.
Yli 30 vuotta myöhemmin dokumentaristi Malik Bendjelloul löytää kiehtovan aiheen ja haastattelee eteläafrikkalaisia Rodriguez-faneja, jotka saivat musiikista voimaa apartheidin aikana. Huhujen mukaan Rodriguez on kuollut. Elokuvantekijät löytävät taiteilijan Detroitista. Vaatimattomasti elävä seitsemänkymppinen Rodriguez ei tiedä maineestaan ja merkityksestään.
Searching for Sugar Man on liikuttava ja jännittävä, eikä ainakaan haittaa, että Rodriguezin melankolinen musiikki on niin lumoavaa.
On toinen kysymys, onko tarina aivan totta. Dokumenttielokuva ei ole fiktiota eikä journalismia, vaan jotain niiden väliltä, usein jälkimmäiseen kallistuen.
Dokumentista on jätetty pois paljon, kuten Rodriguezin myöhempi menestys Australiassa, jossa hän kiersi huippubändien lämmittelijänä. Internetin aikana tällaiset tosiasiat löytyvät yksinkertaisesti hakuohjelmalla. Tietysti näkökulma on ennen kaikkea eteläafrikkalaisten, joille Rodriguez on myytti. Tarina tietämättään palvotusta, köyhästä taiteilijasta on mieltäylentävä ja väkevä, joten annetaan elokuvan pitäytyä siinä.
Kalle Kinnunen
Docventures: Searching for Sugar Man, Ke klo 22.25 TV2