Pätevät emännät
KOMEDIASARJA Suomalainen nainen on itsenäinen, mutta romantiikannälkäinen, pohtivat Kätevän emännän komediennet Maria Sid ja Minna Kivelä.
Kätevän emännän ensimmäisestä tuotantokaudesta on tänä vuonna tullut kuluneeksi kymmenen vuotta. Sarjan viides tuotantokausi etenee juhlien merkeissä. Yhdeksässä uudessa jaksossa esitetään sketsejä muun muassa teemoilla pääsiäinen, valmistujaiset, uusi vuosi ja hautajaiset.
Kätevän emännän juhlissa ovat mukana myös muut alkuperäisnäyttelijät Annu Valonen, Lotta Lindroos, Kaisa Mattila, Lari Halme ja Jarkko Tiainen.
Kätevä emäntä -sarja on pyrkinyt koko elinkaarensa ajan kuvaamaan sitä, millainen suomalainen nainen on.
Kuva on moninainen. Sarjassa tavataan niin valittavia vaimoja, tissuttelevia parvekekukkasia kuin suojelusenkeleitä. Sarjan naisia voisi kuvailla ennen kaikkea epäkorrekteiksi, mutta hyvin viihdyttävällä ja jopa arkisella tavalla.
”Inhoan niitä heittoja, joissa naisista puhutaan pelkästään miehensä pilaavina nalkuttavina vaimoina. Kätevä emäntä on siitä kiva sarja, että tässä saamme olla naisina sellaisia kuin olemme. Haahuilemme usein aamutakit päällä, ja siitä on glamour aika kaukana”, Sid miettii.
”Monet pysäyttävät kadulla ja sanovat tunnistavansa itsensä jutuistamme.”
”Sarjassa näytetään sekin, että emme ole herttaisia ja ihania, vaan voimme olla ärsyttäviä kälättäjiä ja mahdottomia peikkoja. On huonoja päiviä ja on glamouria”, Kivelä kommentoi.
Suomalaisen naisen malli versoaa näyttelijöiden mukaan pohjoisesta ikiroudasta. Suomalaisnainen on itsenäinen ja kova.
”Luulen, että se on tämä kylmä pohjola, joka on tehnyt meistä tällaisia. Se on ollut historiallisina aikoina aikamoista survival-meininkiä. Naisilla on ollut tärkeä osa ruoan keräämisessä. Siitä tulee tietty kovuus, että asiat pitää hoitaa”, Sid sanoo.
Mutta ristiriitaakin tässä on, Kivelä muistuttaa.
”Suomalainen nainen on todella itsenäinen ja kaipaa lisää itsenäisyyttä. Mutta sen sisällä on pieni romantikko, joka odottaa, että tulisi raavas ukkeli, joka hoitaa hommat.”
Töihin vaikka kuolleena
Kätevälle emännälle on ollut aina tunnusomaista tietty yhteiskunnallisuus. Vaikka sarjan pääpaino keskittyykin arjen ja ihmissuhteiden huomioihin, ei yhteiskunnan kipupisteiltäkään voida välttyä.
Otetaan esimerkki: ensimmäisessä, Hautajaiset-teemajaksossa vieraillaan työpaikalla, jossa on keksitty uusi tapa pidentää työuria.
Jotta yhteiskunta pysyisi pystyssä, töihin pitää tulla vielä omien hautajaisten jälkeenkin. Post mortem -työntekijä voi muun muassa pitää seuraa yksin toimistoon jääneelle ylityöläiselle.
”Yhteiskunnallisuus on ollut aina osa Kätevää emäntää. On ollut tärkeää, että olemme aina puhuneet tietyistä aloista, kuten sairaanhoidosta ja myös ’epäseksikkäistä’ aiheista. On tärkeää, että aiheet voi tuoda esiin huumorin kautta”, Sid summaa.
”Ne ovat niitä asioita, joita ihmisille oikeasti tapahtuu.”
Heini Kilpamäki
Kätevän emännän juhlat, to 12.2. klo 21.00 TV2