Denis Villeneuven Dyyni on tunnelmoiva ja toiminnallinen scifi-elokuva, jossa suunnitellaan parempaa tulevaisuutta
Yhdysvaltalaisen tieteiskirjailijan Frank Herbertin vuosina 1965-85 julkaisema kuusiosainen Dyyni-romaanisarja kuuluu nyky-scifin peruskallioon.
Dyyni-sarjaa on yritetty filmata usein. Ensimmäiseksi siihen tarttui itse David Lynch vuonna 1984 melko ankein tuloksin. Sittemmin John Harrison ohjasi 2000–2003 kaksi hieman onnistuneempaa minisarjaa aiheen pohjalta.
Uskontoa, ekologiaa, politiikkaa ja ihmiskunnan tulevaisuutta laajalti pohtiva saaga ei ole helppo filmattava, mutta kanadalaisohjaaja Denis Villeneuve on päässyt hyvään alkuun Dyyni-sarjan ensimmäisen osan elokuvaksi kääntämisessä.
Elokuvan keskiössä on parempi tulevaisuus
Kauas tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa Atreidesin perhe lähetetään Arrakis-planeetalle ottamaan haltuunsa sen hallinto ja Rohdoksi kutsutut isot luonnonvarat. Kyse on kuitenkin petoksesta, jonka päämääränä on perheen tuho.
Nuori Paul Atreides ja hänen äitinsä Jessica pääsevät pakenemaan. He liittoutuvat aavikolla asuvan fremen-kansan kanssa ja ryhtyvät suunnittelemaan planeetalle parempaa tulevaisuutta.
Dyyni etenee kerronnassaan jäntevästi
Villeneuven tyyli on samanlainen viileän tunnelmoiva ja verkkainen kuin hänen edellisessä scifi-elokuvassaan Blade Runner 2049 (2017), mutta Dyynissä siihen yhdistyvät toiminnallisuus ja kerronnan jäntevyys. Timothée Chalamet ja Rebecca Ferguson ovat hyviä rooleissaan vastahakoisena Messias-hahmona Paul Atreidesina ja tämän Jessica-äitinä.
Villeneuven seuraavan Dyyni-elokuvan ensi-illan pitäisi olla meillä ensi maaliskuussa.
Dyyni, lauantai 4.11. klo. 21.00, TV5