Johanna Vuoksenmaan Hormonit!-sarja sukkuloi sujuvasti tunnelmasta toiseen

Ihmiskehossa jylläävät monet hormonit, joiden myötä emme aina toimi niin kuin haluaisimme. Sen kokevat lyhytpinnainen gynekologi, kriisiytynyt psykoterapeutti ja monet muut henkilöhahmot uutuussarjassa Hormonit!

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Robin Svartsrömin ja Karoliina Blackburnin näyttelemät Patrik ja Elena kokeilevat parisuhdetta hormonien hyrrätessä. © Johanna Vuoksenmaa/Dionysos films/Yle

Ihmiskehossa jylläävät monet hormonit, joiden myötä emme aina toimi niin kuin haluaisimme. Sen kokevat lyhytpinnainen gynekologi, kriisiytynyt psykoterapeutti ja monet muut henkilöhahmot uutuussarjassa Hormonit!
Teksti: Arto Pajukallio

Kotikatsomon uutuussarjan Hormonit! kirjoitti ja ohjasi Johanna Vuoksenmaa. Hän kuuluu keskeisiin menestyjiin ja tienraivaajiin siinä kulttuurisessa uudistumisessa, jossa viihdekulttuurin tekijöinä ja tarinoiden aiheina on nähty yhä enemmän naisia.

Kuten olemme halunneetkin!

Ideakin taitaa osua ajan hermoon: kahdeksanosainen Hormonit! on jo myyty muihin Pohjoismaihin.

Vastustamattoman mukaansatempaavassa sarjassa sukkuloidaan sujuvasti tunnelmasta ja tyylilajista toiseen. Absurdin komedian ja koskettavan draaman lomaan pysähdytään lähes tietoiskumaisiin asiahetkiin, jolloin joku tietävä roolihahmo kertoo jotain oleellista – kuten juuri hormonitoiminnasta.

Hormonit!-sarjan muusa

Johanna Vuoksenmaan viimeisimmässä pitkässä elokuvassa 70 on vain numero (2021) on kohtaus, jossa 69-vuotias iskelmälaulaja miettii, voisiko hän sittenkin saada vielä lapsen. Ensimmäisensä, kun vielä on kuukautisetkin. Gynekologi pudottaa maan pinnalle: et ole voinut tulla raskaaksi 20 vuoteen, kuukautiskiertokin on keinotekoinen.

Mahtoikohan tuo kohtaus ennakoida Hormonit!-sarjaa?

”Kyllä se konsepti oli varmaan syntymässä, kun kirjoitin elokuvaa. Projekteja tehdään usein päällekkäin ja lomittain, ja tarinallisissa töissä asiat pyörivät päässä ja on vedettävissä viivoja seuraaviin töihin”, Vuoksenmaa toteaa.

Sitten hän havahtuu.

”Tai itse asiassa nyt muistankin!”

”Halusin konsultoida siitä kohtauksesta gynekologin kanssa, ja Salla Paajasen kautta sain järjestettyä tapaamisen Tampereella Maija Kajanin kanssa.”

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kajan tunnetaan myös kirjoistaan.

”Meillä oli hauska tapaaminen, ja hän kertoi minulle muun muassa tarinan eräästä Lappiin outoja oireita pakoon lähteneestä tutustaan. Se juttu oli yksi Hormonit!-konseptin sytykkeistä.”

Lappiin päästäänkin jo sarjan avausjaksossa.

”Olen käyttänyt Maija Kajania neuvonantajana, joka on lukenut kaikki gynekologikohtaukset ja on vastannut Elenan ammatillisen osaamisen paikkansapitävyydestä.”

47-vuotias Elena (ihastuttava Karoliina Blackburn) on gynekologi, joka havaitsee kärsivänsä oudoista oireista ja käyttäytyy tavoilla, joita ei tyyneltä lääkäriltä odottaisi.

55-vuotias Patrik, psykoterapeutti ja rakkauskirjailija, on joutunut ensimmäistä kertaa elämässään jätetyksi. Hämillään hän yrittää kerätä murskaantuneen minänsä ja miehisyytensä sirpaleita. Roolin tekee taiten riutuva Robin Svartström.

Heidänkö välilleen voisi syntyä romanssi, kun kumpikaan ei ole ainakaan parhaimmillaan?

Karoliina Blackburnin Elena ottaa selfietä avannolla. Taustalla Emilia Neuvosen näyttelemä Kiira. © Johanna Vuoksenmaa/Dionysos films/Yle

Karoliina Blackburnin Elena ottaa selfietä avannolla. Taustalla Emilia Neuvosen näyttelemä Kiira. © Johanna Vuoksenmaa/Dionysos films/Yle

Ihmisten rakastaja -laji

”Elokuvassa kuvalla ja äänellä pääsee maalailemaan isommin kuin sarjoissa ja väkevän maailman rakentamiseen on enemmän mahdollisuuksia. Tv-sarjoissa puolestaan käytössä on enemmän tarina-aikaa ja henkilöihin ehtii menemään paljon syvemmälle kuin elokuvassa”, Vuoksenmaa pohtii ja riemastuu.

”TV-sarja on ihmisten rakastajan -laji, ja minä taidan olla sellainen”, hän naurahtaa.

Sivumennen Vuoksenmaa määrittelee paikkansa myös elokuvantekijänä.

”Kuvitellaan, että tässä on niitty. Ingmar Bergman on tuolla, Woody Allen täällä ja Pedro Almodóvar tuolla. Ohjaajana olen heidän keskellään laiduntava lehmä”, keksii Vuoksenmaa, ja nauraa entistä tarttuvammin.

Sekä elokuvien että tv-sarjojen tekijänä hän kuitenkin tunnustautuu realistiksi, jonka töissä kaiken on oltava oikein.

”Jos ollaan talvella pohjoisessa ja pitää lähteä kouluun aamukahdeksalta, niin silloin ollaan keit­tiön valaisimen ja liesituulettimen lampun keinovalossa. Ei aurinko ole vielä noussut silloin, vaikka kuvaajan mielestä luonnonvalo olisi kauniimpi.”

Vuoksenmaa kertoo toisenkin esimerkin.

”Olen hirvittävän tarkka dialogista. Kuinka kauan kestää ennen kuin toinen vastaa repliikkiin. Ihmisten reaktioajat ovat mulle sellainen hysteerinen tarkkailunaihe, siitä ei voi leikata, vaikka jostain pitäisi lyhentää!”

Vuoksenmaa ei teetä näyttelijöillä improvisaatiota, joskin jokin hetken oivallus näyttelijältä saattaa vahvistaa säännön.

”Kun liikutaan tällaisissa teemoissa, niin on turvallista, että vastaan siitä, mitä ne henkilöt tekevät ja sanovat”.

”Ja sen faktisen todellisuuden on oltava totta. Miten ihmiset ovat siinä todellisuudessa. Se on myös se portti, jota pitkin katsoja pääsee siihen tilaan ja niiden ihmisten nahkoihin”, Vuoksenmaa analysoi.

Veikkaanpa nahkoihin menemisestä syntyvän todellisen hormonihitin.

Sarjataituri

Johanna Vuoksenmaa © Otavamedia

Johanna Vuoksenmaa © Otavamedia

Monitaitoinen Johanna Vuoksenmaa valmistui valokuvaajaksi ja on palkittu käsitetaiteellisista ­kuvistaan Valokuvataiteen valtionpalkinnolla. Myöhemmin hän opiskeli käsikirjoitusta ja ohjausta Taideteollisessa korkeakoulussa valmistuen ohjaajaksi vuonna 2001.

Vuoksenmaata arvostetaan sekä televisiosarjojen että elokuvien palkittuna tekijänä.

Kumman kaa oli ensimmäinen sarja, jonka sain ­ohjata kokonaan yksin”, muistuttaa Vuoksenmaa, ja kiittää ”ihanaksi” näyttelijöiden Minna Koskela ja Heli Sutela käsikirjoitusta, jossa kaksi naista käyttäytyi juuri niin paheellisesti kuin naisten ei oltu totuttu käyttäytyvän. Syntyi suomalaisen tv-komedian historiaa.

”Valtavan yleisön saanut Johanna Hartikaisen käsikirjoittama Tahdon asia oli toinen iso käännekohta. Kuulin ihmisten puhuvan siitä, kun olin jossain, tenniskentällä tai junassa. Silloin (2005) oli vielä merkitystä sillä, että suosio läpäisi kansakunnan.”

Käsikirjoittajana Vuoksenmaa on ollut mm. ohjaamissaan Paristo, Klikkaa mua ja Ex-onnelliset -sarjoissa.

Johanna Vuoksenmaan ensimmäinen pitkä elokuva, yhteiskunnallinen satiiri Nousukausi (2002) ­osoittautui täysosumaksi. Romanttinen komedia 21 tapaa pilata avioliitto, johon ohjaaja laati myös käsikirjoituksen, nousi mm. kaikkien aikojen katsotuimmaksi suomalaisen naisohjaajan elokuvaksi.

Lue myös: Avovesibongaus on ohjaaja-käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaan kesäinen henkireikä: ”Rentoutuakseni tarvitsen järven äänet, tuoksut ja maisemat”

Viimeisin pitkä elokuva, ikänaiskuvaus 70 on vain ­numero, joutui odottamaan ensi-iltaa koronan jälkeisessä sumassa. Seuraava teatterielokuva on kirjoitustyön alla.

Laulutekstejä Vuoksenmaa on kirjoittanut mm. ­Johanna Kurkelalle ja Pepe Willbergille. Esikoisromaani Pimeät tunnit ilmestyi 2020.

Hormonit!, sunnuntai 3.9. klo. 21.05, TV1

X