Teksti:
Seuran toimitus

Televisioensi-iltansa saava elokuva ammentaa fiktiosta sekoittaessaan rakkaustarinaa ja sairauskertomusta.

On aina hienoa, kun elämäkertaelokuvan luutuneita konventioita yritetään ravistella. Heikki Kujanpään Putoavissa enkeleissä Lauri Viidan ja Aila Meriluodon yhteiselämän kronologinen läpipatsastelu on vältetty luomalla tarinan näkökulmahenkilöksi kirjailijapariskunnan fiktiivinen tytär Helena (Elena Leeve).

Valitettavasti tutut sudenkuopat välttämällä on astuttu uusiin. Kutsukaa konservatiiviksi, mutta katsojana haluaisi eläytyä nimenomaan hulluuteen ajautuvan Viidan (Tommi Korpela) ja Meriluodon (Elina Knihtilä) karikkoiseen, dramaattiseen suhteeseen. Runoilijat jäävät kuitenkin ”omassa” elokuvassaan suorastaan sivuosaan, kun katsojaa pitää rasittaa Helenan paperinmakuisella isätraumalla. Raju todellisuus olisi ollut teoreettista tarua ihmeellisempää.

Putoavia enkeleitä tehtiin ennen elokuvaa myös näytelmäksi Q-teatteriin. Näyttelijät ovat tämän seurauksena komeasti sisällä rooleissaan, ja Korpelakin tavoittaa Viidan pispalalaisen puheenparren aika hyvin.

Manu Haapalainen

Putoavia enkeleitä su 1.1. klo 21.00 TV1   **1/2
(Suomi 2008) 102 min. O: Heikki Kujanpää. N: Elena Leeve, Elina Knihtilä, Tommi Korpela.

X