Tabun purkua kenialaisittain
SARJA ALKAA ”Miten joillekin voi olla niin pelottavaa, että toisella puolella maapalloa ihmiset kokoontuvat tulen äärelle tarinoimaan kaukaisesta maasta nimeltä Suomi”, Suomen Marsalkka -elokuvan ideoija ja tuottaja Erkko Lyytinen vastaa niille, jotka kimpaantuivat elokuussa levinneestä uutisesta.
Uutinenhan oli, että tummaihoinen Telley Savalas Otieno esittää sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheimiä Ylen näytelmäelokuvassa, ja että elokuva oli saatu kuvautettua meikäläisten tiedotusvälineiden huomaamatta Keniassa. Kaikki kun luulivat, etteivät Mannerheim-elokuvaprojektit etene koskaan mihinkään.
”Jo kuukaudessa Mannerheimin ihonvärin aiheuttama ahdistus näyttää hävinneen”, Lyytinen kommentoi palautetta. ”Mutta tarvitaankohan ensi-illan jälkeen taas yleistä terapiaa?”
Toisesta kulttuurista tuleva tulkinta auttaa näkemään ihmisen sankarimyytin takana, väittää Lyytinen. Hän viittaa myös Katariina Lillqvistin animaatioon, joka herätti edellisen Marski-myrskyn kevättalvella 2008.
”Uralin perhonen -kohun yhteydessä ryöpsähti esiin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää avoimuutta. Meidän tapauksessamme hämmennys liittyy kansainvälistymiseen. Itseeni ovat tehneet erityisen vaikutuksen sosiaalisessa mediassa leviävät kuvarevittelyt, joissa on Karin tasoisen pilakuvapiirtäjän oivalluskykyä.”
Projektin kommentointi sosiaalisessa mediassa on ollut jopa vilkkaampaa kuin mitä Lyytinen oli etukäteen kaavaillut: ”Se on ite-mediataidetta. Paras on ollut pilakuvarinnastus, jossa Muhammedin kuvan yhteydessä huudetaan sananvapautta ja mustan Mannerheimin kohdalla pyhäinhäväistystä.”
”Mannerheim pelasi täydellistä mediapeliä ja oli aktiivisesti rakentamassa käänteitä omaan elämäänsä”, Lyytinen sanoo. Mediapelistä on kyse myös Suomen Marsalkassa.
”Monimediapaketti karnevalisoi meille pyhiä asioita. Aina ei tarvitse vuodattaa sydänverta.”
Suomen Marsalkka -elokuva saa ensi-iltansa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla 28. syyskuuta, Teema esittää sen televisiossa tuoreeltaan 6. lokakuuta. Jo tämän viikon sunnuntaina käynnistyy hankkeen toinen ulottuvuus Operaatio Mannerheim, räiskyvä kuusiosainen realitysarja leffan tekemisestä.
Tuottaja Lyytinen on itse dokumentin keskushenkilönä. Aiemmin hän ei ole kameran edessä esiintynytkään.
”Jeesus kun se oli vaikeata. Mukana on paljon mokumentaarisia aineksia, Boratia.”
”Elokuvan tekeminen kehitysmaassa on asioiden improvisointia. Kysyi heti kaaoksenhallintaa, kun casting-tilaisuuteen tulee viidensadan porukka. Kaikki mikä meistä vaikutti oudolta, tuntuu realityssä varmaan tosi mukaansatempaavalta.”
Eipä välttämättä. Käytännössä reality täyttyy Lyytisen ja aisaparin, käsikirjoittaja Emma Taulon monotonisesta vaikerruksesta Keniassa, kun milloin mikäkin käytännön filmaustyön osa-alueista näyttää luisuvan pieleen.
Hankkeen vetäjät lähtivät toteuttamaan Mannerheim-elokuvaa mahdollisimman edullisiin ja erilaisiin olosuhteisiin. Hintaa elokuvalle tuli vaivaiset 20 000 dollaria; seurantadokumenttiin budjetoitiin tätä huomattavasti suurempi summa.
Projektin toisena tuottajana toilaileva Ken Saan tunnetaan kotimaassaan Virossa pähkähulluista tosi-tv-konsepteista. Realitykolmikon roolit ovat tukevasti päällä, ja kenialaiset elokuvaihmiset vaikuttavat sivustaseuraajilta.
Vaikka realityssä on vahva vedätyksen maku, Suomen Marsalkka -halpiselokuva voi osoittautua silti raikkaaksi niin leffana kuin ajatusleikkinä.
Elokuva kertoo marsalkkalegendan tarinaa suhteessa henkilökohtaisiin kotijoukkoihin eli perheeseen, jota Mannerheim ei saanut pysymään koossa. Kyseessä on Erkko Lyytisen sanoin ”sympaattinen tarina ihmisestä, joka yrittää jollain tavoin keksiä, miten tätä elämää pitää elää”.
Kenialaiset tekijät saivat ohjaaja Gilbert Lukalian johdolla sovittaa tarinaa oloihinsa sopivaksi. Elokuva hahmottaa – koko ajan fiktiivisesti – myös suurmiehen suhdetta eräisiin myöhempiin naisystäviin. Nuotion ääressä kerrotaan yli kymmenen tarinatakaumaa. Kuulijat ovat lapsia.
Kenialaiset toivat huumoria naisen ja miehen väliseen suhteeseen. Miehen tapa hurmata nainen perustuu sikäläisittäin verbaliikkaan, eikä uusi tulkinta todellakaan ”paljastele” asioita seksin saralla. Vähän siinä suudellaan.
Moni on muodostanut käsityksensä Marski-leffasta jo ennen sen näkemistä. Alkaako keskustelu uudestaan nyt, kun tuotokset päästään myös oikeasti näkemään? Luultavasti mitään suurta porua ei enää synny ja elokuva tullaan näkemään pikku kuriositeettina.
Mielenkiintoista on seurata, saako Lyytinen keskusteluja liikkeelle myös melko tuoreessa päätoimessaan Dokumenttiprojekti-ohjelmapaikan tuottajana. Paraikaa esimerkiksi leikataan Kati Juuruksen Siivouspäivää, joka kertoo hotellin kerrossiivoojien kautta fyysisten raatamistöiden siirtymisestä ulkomaalaisten tehtäviksi.
Jussi Karjalainen
Operaatio Mannerheim alk. su 30.9. su-pe klo 20.00 Teema