Ylellä edessä muutosten vuosi
Yle vastaa kovenevaan kilpailuun kirkastamalla pääkanaviensa profiileja. Suurin muutos koskee TV2 -kanavaa, jonka toivotaan jatkossa tavoittavan alle 45-vuotiaat, televisiota viihtyäkseen katsovat suomalaiset – etenkin nuoret naiset.
Toimitusjohtaja Lauri Kivinen hypähtää estradille Ylen kevään lanseeraustilaisuudessa. Isosta Pajasta on siirrytty tällä kertaa poikkeuksellisesti muualle, Kaapelitehtaan Puristamoon, taiteilijoiden ja innovaatioyritysten keskelle.
”Tervetuloa lämpimasti kaikille!”
”Keväällä tulee paljon kaikenlaista uutta ja uudistusta”, Kivinen aloittaa. ”Vuoden alussa nähdään uudet ohjelmakaaviot ja profiilit, mutta maaliskuun tienoilla meillä uudistuu ilme hyvin ratkaisevasti. Me lyömme kaikkeen sen Ylen hienon leiman samanlaisena, jotta me kokonaisuutena erottaudumme kaikesta muusta tarjonnasta yhä paremmin”, Kivinen kertoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että Ylen logo vaihtuu ja kaikkien kanavien ulkoasu muuttuu. Myöhemmin syksyllä myös uutisilme uudistuu.
Keskimääräinen katsoja ei välttämättä pane muutosta sen kummemmin merkille, mutta ulkoasun merkitystä ei myöskään kannata vähätellä. Kanavailmeeseen Suomessa eniten panostanut Sub on onnistunut luomaan itselleen sen avulla trendikkään imagon, joka on nuorten mieleen. Jotain samanlaista yrittää nyt siis myös Yle erityisesti TV2:n kohdalla.
Tärkeintä on silti tietenkin sisältö – ne ohjelmat, joiden perusteella syntyy mielikuva kunkin kanavan luonteesta. Ylen rahoituskuviot ovat olleet uutta suunnitellessa epäselviä, ja ovat sitä yhä. Poliitikot ovat pallotelleet Ylen rahoitusta keväästä 2009 lähtien, mutta sopua ei ole löytynyt. Vuosi 2012 on budjetoitu olettaen, että tv-maksu nousee ensi vuonna kolme prosenttia.
Politiikka on ottanut Ylen hyppysiinsä, ja sen tuoma epävarmuus on lyönyt leimansa yhtiöön. Tilauksia ja yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa on vähennetty radikaalisti, minkä ansiosta esimerkiksi kotimainen dokumenttituotanto sinnittelee henkitoreissaan. Joitakin päätöksiä on ollut kuitenkin pakko tehdä – esimerkiksi kanavalinjausten suhteen.
Isoin mullistus Ylen uudistuksessa koskee TV2-kanavaa. Jatkossa se on suunnattu selkeästi nuorille ja alle 45-vuotialle, ja sen tehtävänä on palvella katsojan ”viihtymisen motiivia” vastapainona ajankohtais- ja uutiskanavana yhä voimakkaammin profiloituvalle TV1:lle.
”Kakkosella on ollut aiemminkin aika määrätietoista pyrkimystä nuorempaan yleisöön, mutta linjaukset eivät ole olleet kaaviotasolla niin selkeitä. Nyt arki-iltoina nähdään hyvin paljon realityä, lifestylea, asiaviihdettä – sellaista, mitä ei ehkä niin perinteisesti ole totuttu Yleisradiossa näkemään”, televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki kertoo.
”Jatkossa Kakkosen alueellisuus on modernimpaa, hengittävämpää ja uudistuvampaa.”
Yksi suurempi muutos koskee kotimaisen uutuusdraaman esityspaikkoja.
TV1:n Kotikatsomo on ollut laadukkaiden kausisarjojen vakiopaikka, mutta ainakin ensi keväänä uudet kotimaiset draamasarjat nähdään keskiviikkoisin Kakkosella.
”Kakkosen draamapaikka rakentuu osin jo tuttujen sarjojen, kuten Pirunpelto, varaan. Sarjat puhuttelevat katsojaa huumorilla ja koskettavuudella”, Pihlajamäki kuvailee.
”TV1:n Kotikatsomossa on yhä joitakin pistedraamoja, yhteistuotantona tehtyjä elokuvia ja minisarjoja. Niitä yhdistää yhteiskunnallisempi, draaman sisältöä uudistava kerrontatyyli.”
Päivittäissarjoista Uusi päivä jatkaa vanhalla paikallaan, mutta Kotikadusta on tehty lopettamispäätös. Sen viimeiset jaksot nähdään ensi vuoden lopulla.
Yksi Ylen perinteisistä tehtävistä ja katsojasuhteen luojista on ollut urheilukisojen välittäminen suorana ruutuihin. Tulevaisuudessa urheilun osuus kuitenkin säästösyistä vähenee. Karsintalistalla ovat jo olleet suomalaisten leipälajit hiihto, MM-jääkiekko ja useat muut talvilajit, jotka siirtyvät MTV Median kanaville.
”Näyttää siltä, että kaikki urheilu, mikä voidaan, pistetään maksukortin taakse”, kommentoi ohjelmistoalueen johtaja Olli-Pekka Heinonen.
”Saa sitten nähdä, kuinka kauan se siellä pysyy. Alkaako lajille itselleen olla haittaa siitä, että se on niin paljon suppeamman yleisön tavoitettavissa kuin jollain vapaalla kanavalla? Luulen, että tässä tullaan jossain vaiheessa takaisinpäin.”
”Ensi vuonna Yle näyttää Lontoon olympialaiset, Yleisurheilun EM-kisat, Jalkapallon EM-kisat. Kyllä urheilu tulee Ylessä olemaan yhä tosi vahvasti mukana.”
Mihin suuntaan Yle sitten on menossa? Tai: mihin suuntaan poliitikot ovat sitä ajamassa? Pienentävätkö he Ylen resursseja niin, että sen tarjonta ja painoarvo tulevaisuudessa heikkenee?
”Minä en näe sitä kehitystä”, Heinonen sanoo. ”Sehän on omistajan kysymys. Jos luen nykyisen hallituksen ohjelmaa ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien kannanottoja, niin nykyisen kaltainen yleisradio palvelutasoineen halutaan säilyttää.”
Heinonen uskookin yllättäen – toisin kuin moni muu – että perinpohjainen rahoituskeskustelu on tehnyt Ylelle hyvää.
”Uskon, että sen ansiosta suomalaisille on kirkastunut se, että me tarvitsemme vahvan Yleisradion – että se on kaikkien etu, että meillä on sentyyppinen toimija tässä maassa, varsinkin kun mediakenttä muuttuu ja kaupallinen kilpailu kiristyy koko ajan. Silloin on tärkeää, että on olemassa jokin riippumaton toimija, joka on esimerkiksi laatujournalismissa eräänlainen esikuva ja peili muille.”
Viestintäministeri Krista Kiuru on luvannut tuoda esityksen Ylen rahoituksesta eduskunnalle jouluun mennessä. Siitä riippuu paljon.
Teksti: Iina Alanko, kuvat: Yle