Aikuistubettajan taktiikka: ”Auoin päätäni keskustelupalstojen kirves-aiheisissa ryhmissä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© tommi tuomi/otavamedia
Heikki Kärnä keksi kirveen uudestaan ja teki itsestään henkilöbrändin samalla konstilla kuin nuoren polven pop-tähdet – sosiaalisen median ja nettivideoiden avulla.

Kurvikas mötikkä on kiinnitetty pitkään varteen. Se näyttää kirveen terältä, joka on jäänyt panssarivaunun telaketjujen väliin ja vääntynyt rusetille.

Tiukka ote, varsi pystyasentoon ja napakka lyönti pöllin vasempaan laitaan. Terä kääntyy oikealle, ja reunasta rapsahtaa pilke. Muutama isku, ja pölkky on kiuaskarkeina halkoina. Aikaa meni viitisentoista sekuntia, eikä voimaa juuri tarvittu.

Vipukirveen keksijä Heikki Kärnä, 77, selittää, että toisin kuin tavallinen kiilamainen kirves, vipukirveen terä uppoaa puuhun vain puoli senttiä. Sitten terän vasemmalla puolella oleva stopparikappale pysäyttää liikkeen. Epäsymmetrisesti oikealle puolelle sijoitettu painopiste jatkaa lyönnin voimasta matkaa. Terä kääntyy oikealle ja vipuaa pilkkeen irti.

”Kun ostimme vaimon kanssa tämän talon 1980-luvun lopulla, tontti oli tiheää metsää. Sitä raivatessani totesin, että tavallisella kirveellä puiden pilkkominen on vaarallista. Aloin miettiä, miksei kukaan ole ryhtynyt jatkamaan kirveen kehitystä”, Kärnä kertoo.

Ratkaiseva oivallus syntyi pyöritellessä kiviä rautakangella.

”Kun kangen tökkää kiven viereen, ei tapahdu mitään. Mutta kun rupeaa kääntämään, kivi liikkuu. Mietin, kuinka saman vipuvoiman saisi kirveeseen.”

Oivalluksesta lähti vierimään lumipallo, joka kasvatti eläköityneestä lennonjohtajasta maailmankuulun keksijän.

Maailmanmatkaaja

Lapsena Heikki Kärnä oli opettajien painajainen, erilainen nuori, jota ammattikasvattajat eivät onnistuneet lannistamaan osaksi harmaata massaa.

”Koulu ei jaksanut kiinnostaa pätkääkään. Keskityin lähinnä kiusaamaan opettajia.”

Ilmavoimissa suorittamansa varusmiespalveluksen kylkiäisinä Kärnä sai lentolupakirjan. Hän elätti itsensä tilauslentäjänä ja satunnaisilla keikkahommilla, jotka vaihtuivat 60-luvun puolivälissä lennonjohtajakoulutukseen.

Työ heitti lennonjohtajaa vuoden parin mittaisille komennuksille Saudi-Arabiaan, Malesiaan ja Qatariin.

”Kun palasin reissuvuosien jälkeen Suomeen, sain pestin Malmin lentokentältä. Siellä oli vanerinen lomakekotelo, johon ihmiset aina satuttivat sormensa. Otin linkkarin ja pyöristin siitä kaikki kulmat. Minulla on koko ikäni ollut taipumus tunnistaa erilaisia vaaratekijöitä ympäristöstäni ja miettiä, kuinka asioita voisi tehdä turvallisemmin.”

Mietintämyssy välähti

Lennonjohtajan töistä Kärnä jäi eläkkeelle 55-vuotiaana. Hän osti vaimonsa kanssa talon ja tontin Sipoon korvesta.

”Pihaa raivatessa mieleeni piirtyi kuva uudenlaisesta kirveestä. Ensimmäisen prototyypin takoi tuttu seppä. Se toimi hyvin, mutta taotusta terästä ei olisi ollut teolliseen tuotantoon.”

Kärnä pyysi tuttua metallimiestä hitsaamaan seuraavan mallin tehdasvalmisteisesta kirveestä ja metallinkappaleista. Nyt oltiin lähempänä tavoitetta, mutta tuotteistamiseen tästä oli vielä pitkä matka.

Keksijäksi Kärnä on sikäli erikoinen tapaus, että hän ei ole koskaan osannut hitsata tai käsitellä metallia. Ideoinnin jälkeisen käytännön työn hän on teettänyt niillä, jotka osaavat paremmin.

Kärnä kutsutti itsensä kylään metallifirma Sacotecin tehtaalle Riihimäelle. Ideasta innostuneiden insinöörien kanssa tehtiin Kärnän piirrosten pohjalta ensimmäiset vahamallit. Niiden päälle rakennettiin keraaminen muotti.

”Ensimmäinen muotti maksoi maltaita, mutta kun sain ensimmäiset valetut terät koekäyttöön, se oli juuri sitä mitä pitääkin.”

Aikuistubettaja

Patentti vipukirveelle irtosi vuonna 2002. Kärnä ei enää muista, kuinka monta tuhatta euroa koko projektiin kului. Hän maksoi kaiken omasta pussistaan, lukuun ottamatta Keksintösäätiön myöntämää kolmen tuhannen euron tukea.

”Paperisotaan säätiön kanssa meni niin paljon aikaa, että halvemmaksi olisi tullut lainata se pankilta vaikka minkälaisella korolla”, Kärnä tuhahtaa.

Keksijän elämää toki helpotti kohtuullisen hyvä lennonjohtajan eläke.

”Onhan mulla velaton talo ja aikuiset lapset maailmalla. Kun säästäväisesti elää, rahaa jää myös harrastuksiin”, Kärnä virnistää.

Markkinoilla vipukirves löi itsensä läpi tavalla, joka on tutumpi tämän päivän nuorille pop-artisteille kuin eläkeikäisille keksijöille.

Kärnä oli reilusti päälle kuusikymppinen opetellessaan käyttämään tietokoneita.

”Perustin nettikaupan ja pyörin paljon sosiaalisessa mediassa. Auoin päätäni keskustelupalstojen kirves-aiheisissa ryhmissä. Monesta ryhmästä minut heitettiin ulos. Keskustelupalstat ovat paras keino nähdä suomalaisen miehen korvien väliin – ei siellä usein paljonkaan ole.”

Kamerakin pysyi kädessä. Keksijä kuvasi ja editoi vipukirves-aiheisia videoita, jotka hän sitten julkaisi omalla Youtube-kanavallaan.

Sana vipukirveestä levisi sosiaalisessa mediassa. Osan videoista hän teki englanniksi. Ne olivat korsi, joka katkaisi kamelin selän.

Kaikki tapahtui netissä

Kärnän Youtube-videot saivat yleisöä Yhdysvalloista asti.

Markkinoidakseen kirvestään hän lähetti vipukirveen testikappaleita rapakon taakse. Ratkaisevin käänne oli vuonna 2013 ilmestynyt amerikkalaisen Men’s Journal -lehden artikkeli, jonka jälkeen vipukirveen kysyntä kasvoi valtavasti.

”Netti on keksijälle hirveän hyvä asia. En olisi ikinä hevosella saanut vietyä tätä tietoa maailmalle. Videoitani on katsottu 25 miljoonaa kertaa, parasta niistä yli seitsemän miljoonaa kertaa.”

Kärnä on paiskinut töitä vaimon ja palkattujen työntekijöiden kanssa välillä kellon ympäri. Jälleenmyyjiä on ympäri maailmaa.

Hän on kirveen lisäksi tuotteistanut auton renkaasta ja hakkuupölkystä virittämänsä pilkkomisalustan.

”Olen niin laiska, että en jaksa kumarrella pilkkeiden perässä. Rengas estää palikoita lentelemästä ympäriinsä. Onhan se myös turvallisuustekijä. Ja jos pitää pilkkoa sytykkeitä, tuossa on piikki, johon kalikan saa kiinni pilkkomista varten”, Kärnä osoittaa pölkkyyn tökättyä metallista tikkua.

Autonrengaspölkystä on kehitetty myös betoninen versio.

”Betoni on säälle immuuni, eikä vipukirveen lyönti mene koskaan pölkkyyn asti vaan pysähtyy renkaaseen. Amerikkalainen yhteistyökumppanini myy pakettia, johon kuuluu valmiiksi rei’itetty autonrengas, josta on metallivanne poistettu, sekä teräksestä taivutetut kiinnikkeet ja saavi. Asiakas hakee itse betonin kaupasta ja valaa pölkyn siellä, mihin hän haluaa sen sijoittaa.”

Oma ekosysteemi

vipukirves

Kärnän pihalla on koikarppien ja rapujen asuttama lampi ja kokonainen itse tehty ekosysteemi. ©TOMMI TUOMI/OTAVAMEDIA

Vaikka Heikki Kärnä on jo 77-vuotias, hän ei aio jäädä lepäämään.

Vapaa-aikanaan hän nikkaroi kotitalonsa pihapiiriä. Pihalle ruopatussa parin miljoonan litran tekolammessa asuu koikarppeja, kultasäyneitä ja rapuja.

”Jos joku kaloista kuolee, ravut syövät raadon pois, jolloin kala ei jää pohjaan mätänemään. Itse olen syönyt niin paljon rapuja, että ne eivät enää maistu. Viimeksi kun heitin merrat veteen, rapuja nousi yli 80 kappaletta.”

Rantasaunan takahuoneessa surisee pumppu, joka pumppaa vettä suodattimeen. Toista putkea pitkin vettä nostetaan viereiselle hetteikölle, josta se valuu maaperän suodattamana takaisin lampeen.

Itse rakennetun pienen ekosysteemin sydän on pitkospuiden ympäröimä lampi. Rannoilla elää kolonia valtavan kokoisia rantahämähäkkejä, jotka vartioivat seitistä kudottuja pesiään.

Lammen päätyyn pitkospuiden ylle on viritetty katos ja puutarhakeinu, jossa on mukava istuskella, katsella maisemaa ja ottaa kuppia. Vesirajassa heiluu onkivapaan hirtettyä variksenpelätintä muistuttava nukke, harmaahaikaran pelätin.

Maailma ei ole valmis

Vaimolta on pääsy kielletty yhteen piharakennuksista, koska sotkun kätkeminen oven taakse ehkäisee perheriitoja. Työpajassaan Kärnä kehittelee tulevia keksintöjään.

”Mulla on tarve kehittää jatkuvasti uutta, sellaisia asioita, jotka tekevät ihmisten elämästä helpompaa ja turvallisempaa. En voisi kuvitella asuvani kerrostalossa. En saisi ilmaa. Mun on pakko tehdä koko ajan.”

Tämän hetken suurin liikesalaisuus on keksintö, josta Kärnä povaa kilpailijaa omalle vipukirveelleen. Hengentuotetta ei ulkopuolisille esitellä, ainakaan ennen patentointia. Keksijä suostuu paljastamaan vain, että sitä voi käyttää yhdellä kädellä.

”Ei maailma ole valmis. Jos katsot ympärillesi, kaiken mitä näet on joku keksinyt”, Kärnä sanoo.”

”Jotkut istuvat keinutuolissa ja käyvät välillä kapakassa, mutta ei sellainen ole elämää. Mä vedän täysillä niin pitkään kuin elän.”

Lue myös:

Eläkeläinen keksi kirveen uudestaan ja tubetti sen Amerikan markkinoille – katso video

Spede Pasanen oli kaikkien Duudsonien isä

Hormonikierukka, maailman tehokkain ehkäisykeino on suomalainen keksintö

X