Armi Kuusela oli jo 17-vuotiaana Suomen uuden ajan symboli – Painoivatko Miss Universum -valinnan taustalla sittenkin poliittiset syyt vuonna 1952?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Armi Kuusela
Kesäkuun 29. päivä 70 vuotta sitten Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi. © DPA / Lehtikuva
Miss Universum -kisan voitto teki 17-vuotiaasta Armi Kuuselasta kansallissankarin. Suomalaisneidon menestyksellä nähtiin myös poliittinen merkitys.

Kun 17-vuotias Armi Kuusela kruunattiin maailmankaikkeuden kauneimmaksi 29. kesäkuuta 1952, Suomi hullaantui. Yhdysvalloista kotiin palannutta tyttöä odotti lentokentällä kaaos, kun tuhannet suomalaiset halusivat nähdä tuoreen Miss Universumin.

”Armissa oli kiehtovaa suloisuutta. Hänessä oli hyvin paljon samaa kuin Marilyn Monroessa: kauniit silmät ja huulet sekä lyhyt, vaalea ja hieman pörröinen tukka. Ruumiinrakenteeltaankin he muistuttivat toisiaan”, sanoo missiasiantuntijana tunnettu toimittaja Maria Schulgin.

Armista tuli uuden ajan symboli ja suomalaisen kansallistunnon rakennusaine. Vaaleana hän edusti länsimaista kauneusihannetta erotuksena usein tummana kuvatusta Venäjästä. Hänen voittoaan onkin pidetty myös poliittisena.

Herttainen ja isänmaallinen

Lähtölaukaus oli oikeastaan puhelinsoitto syksyllä 1951. Sen aikana amerikkalaisen Pan American World -lentoyhtiön Helsingin toimiston johtaja Paul Suni kertoi Yhtyneiden Kuvalehtien varatoimitusjohtaja Lauri Jäntille uudesta kansainvälisestä naisen kauneusmittelöstä.

Miss Universum -kilpailu järjestettäisiin Yhdysvalloissa seuraavana kesänä ja mukana olisivat myös elokuvayhtiö Universal Studios ja uima-asuja valmistava Catalina Swimwear.

Paul Suni halusi lehtiyhtiön etsivän suomalaisen ehdokkaan kauneuskilpailuun. Tehtävään valikoitui aikakauslehti Seura.

Samoihin aikoihin syntyi toinenkin hanke, sillä Sotainvalidien Veljesliitto päätti perustaa Suomen Neito -kilpailun. Sen tavoitteena oli löytää herttainen, hyveellinen ja isänmaallista arvokkuutta ilmentävä neito esiintymään varainhankintatilaisuuksien vetonaulana. Myös hänen löytämisekseen toivottiin apua Seuralta.

Neuvottelujen lopputuloksena päätettiin, että Sotainvalidien Veljesliitto ja Seura järjestävät yhteistyössä Suomen Neito -kilpailun. Sen voittaja olisi ensisijaisesti liiton symboli, mutta osallistuisi myös Miss Universum -kisoihin Miss Suomen roolissa.

Armi Kuusela

Maria Schulgin vertaa Armia Marilyn Monroehin. Molemmilla oli vaaleat lyhyet hiukset, kauniit silmät ja huulet. © U.A. SAARINEN/SKOY

Suomen osanottoa toivottiin

Suomen Neito- ja Miss Universum -kisoista tiedotettiin 8. huhtikuuta 1952.

”Mainittakoon, että amerikkalaiset järjestäjät ovat oikein erikoisesti toivoneet Suomen Neidon mukaantuloa”, Seurassa kerrottiin.

Taustalla voi nähdä useita syitä. Ehkä kyse oli suurvallan huonosta omastatunnosta. Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen syksyllä 1939 tuomittiin Yhdysvalloissa ”räikeän lainvastaisena”, mutta sanat eivät yltäneet tekoihin.

Kirjassaan Armi Kuusela, myytti, julkkis ja supertähti (WSOY, 2003) Nina af Enehjelm totesi Suomen tulevaisuuden näyttäneen synkältä vielä sodan päättymisen jälkeenkin.

”Ekspansiivinen Neuvostoliitto saattoi milloin tahansa liittää Suomen valtapiiriinsä. Yhdysvaltain mahdollisuus auttaa Suomea oli rajattu, mutta ei silti mitätön. Eräs tapa turvata Suomea oli suunnata maahan mahdollisimman paljon myönteistä kansainvälistä huomiota. Mitä enemmän Suomi paistatteli parrasvaloissa, sen vaikeampaa niin taktisesti kuin moraalisesti olisi sen miehittäminen.”

Osallistumalla Suomi myös osoittaisi pyrkimyksiä sitoutua aiempaa lujemmin länteen, mikä osaltaan tuki Yhdysvaltojen kylmän sodan psykologista vaikuttamisstrategiaa.

”Humu ja hyörinä olivat antaneet minulle aihetta käsittää, että mikäli minusta tulisi Miss Universum, olisi elämäni pilalla.” – Armi Kuusela

Ylivoimainen voittaja

Muhokselta kotoisin olleen, Porvoon Naisopistossa eli ”Nunnalassa” opiskelleen Armi Kuuselan ilmoittivat Suomen Neito -kilpailuun toisistaan tietämättä äidin tuttava, everstinrouva Oili Heinonen ja luokkakaverin äiti Irma Seppänen.

Armi ei ihastunut ajatukseen.

”Ensimmäinen reaktioni oli täysin kielteinen. Minulla oli aivan muunlaisia suunnitelmia elämälleni. Halusin käydä koulun loppuun ja sen jälkeen opiskella kieliä tai voimistelua”, hän kertoi Nina af Enehjelmin kirjassa.

Armi saatiin silti puhuttua mukaan ja 24. toukokuuta 1952 hänet valittiin ylivoimaisena voittajana ensimmäiseksi Suomen Neidoksi. Vajaa kuukausi myöhemmin, 17. kesäkuuta hän lensi kohti Yhdysvaltoja ja Miss Universum -kisoja.

Armi kertoi yksinoikeudella Seuralle matkastaan Yhdysvaltoihin ja valinnastaan Miss Universumiksi artikkelisarjassa vuonna 1952. Mahdollinen maailmankaikkeuden kauneimman kruunu ei vaikuttanut haaveiden täyttymykseltä.

”Jo Miss Universum -kilpailua edeltäneet lukemattomat erilaiset tilaisuudet olivat antaneet hieman esimakua siitä, millaista kuuluisuuden elämä tulisi olemaan. Koko sen viikon humu ja usein varsin tyhjänpäiväinen hyörinä olivat antaneet minulle aihetta käsittää, että mikäli minusta tulisi Miss Universum, olisi elämäni pilalla. Polku, jota olin ajatellut kulkea, muuttuisi kuin taikaiskusta mutkikkaaksi, ja askeleitani tulisi seuraamaan vieraiden ihmisten tunkeileva uteliaisuus. Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön, sanotaan, ja niinpä minä kuitenkin tällaisten ajatusten vallatessa mieleni koetin ajatella sitä mainosta, mikä mahdollinen voittoni maallemme olisi.”

Kun voittajan kruunu, jonka kerrottiin kuuluneen Venäjän Katariina Suurelle, aseteltiin Armin päähän, tunteet olivat yhä hämmentyneet.

”Jotakin tuntui ikään kuin Iauenneen, ja mieleni täytti suuri ilo sen johdosta, että olin pystynyt kunniakkaasti edustamaan Suomen värejä. Kaikki muut ajatukset tuntuivat sanomattomalta sekamelskalta.”

Kruunajaisten jälkeen, matkalla hotelliin hartain toive oli lepo.

”Hullunkurista, muistan silloin ajatelleeni, että minulla nyt on ulottuvillani kaikki maailman ihanuudet enkä kuitenkaan kaipaa mitään muuta kuin kymmenen tunnin syvää, häiriintymätöntä unta. Vähäinen toiveeni ei toteutunut. Seuraavana aamuna puhelin soi ensimmäisen kerran kello kuusi”, Armi kertoi Seuralle.

Nina af Enehjelm arvelee kirjassaan, että vaaran vuosiksi nimetyllä aikakaudella oli merkityksensä kilpailun lopputulokseen. Myös Armi Kuusela on kertonut epäilleensä voittonsa taustoja.

”Minulla on aina ollut omat epäilykseni siitä, että takana olivat poliittiset syyt.”

Armin voitto hullaannutti suomalaiset. Hänen kunniakseen järjestettyyn juhlaan myytiin 25 000 lippua. © U. A. Saarinen / Museovirasto

Armin voitto hullaannutti suomalaiset. Hänen kunniakseen järjestettyyn juhlaan myytiin 25 000 lippua. © U. A. Saarinen / Museovirasto

Itsenäsen naisen kuva

Suomessa Armi Kuuselan voitosta kerrottiin radion uutisissa 30. kesäkuuta 1952. Harva aavisti, kuinka suuri merkitys voitolla oli kansakunnalle, joka oli juuri pääsemässä eroon sotakorvauksista.

Armi Kuuselan voiton kunniaksi järjestettyyn juhlaan myytiin 25 000 lippua. Helsingin Pallokentällä katsojia saattoi olla enemmänkin, sillä villiintyneet ihailijat ryntäsivät kentälle ohi lipuntarkastajien. Lopulta Armi jouduttiin pelastamaan tilaisuudesta poliisiautossa.

”Poliittinen epävarmuus yhdistettynä aineelliseen ja henkiseen ahdinkoon oli puolestaan omiaan nostamaan Miss Universum -tittelin voittaneen koulutytön myyttiseen asemaan. Armista tuli kertaheitolla sadun hyvä haltijatar. Hänen voittonsa oli samalla koko Suomen kansan voitto. Se oli lupaus paremmasta tulevaisuudesta”, Nina af Enehjelm kirjoittaa.

Vielä vuoden 1938 Miss Euroopaksi valittu Sirkka Salonen oli kertonut lähteneensä kansainvälisiin kauneuskilpailuihin osoittaakseen, etteivät suomalaiset ole ”vinosilmäisiä mongoleja”.

Vuosien varrella suomineito alettiinkin esittää aiempaa vaaleampana, pidempänä ja hoikempana erotuksena tummiksi ja vinosilmäisiksi kuvatuista venäläisistä. Armin voitto nähtiin lopullisena sinettinä sille, että suomalaiset edustavat ”pohjoismaisuutta” eli valkoisuutta.

Armi loi myös uutta naiskuvaa. Hän hylkäsi Universal Studion tarjoaman elokuvasopimuksen ja palasi Suomeen. Se sai suomalaiset naiset näyttäytymään itsenäisinä, vapaina ja isänmaallisina.

Seura oli mukana järjestämässä Suomen Neito -kisaa, jonka Armi voitti toukokuussa 1952. © Otavamedia

Seura oli mukana järjestämässä Suomen Neito -kisaa, jonka Armi voitti toukokuussa 1952. © Otavamedia

Voiton arvoinen

Maria Schulgin ei allekirjoita väitettä poliittisesta voitosta.

”Voittaa ei voi, jos ei ole voiton arvoinen. Olen katsonut kuvia kisoista eikä kilpailijattarista kukaan nouse ohi Armin. Hän oli vaatimaton eikä tehnyt itsestään numeroa, koska hänen ei tarvinnut. Hänessä oli voittajalta vaadittua ulkoista ja sisäistä karismaa.”

Maailman poliittinen tilanne toki lisäsi Suomen ehdokkaan huomioarvoa. Schulgin vertaa vuoden 1952 Miss Universum -kisaa tämän vuoden Euroviisuihin, joissa Ukraina vei voiton.

”Ukraina ansaitsi voittonsa, jonka olisi todennäköisesti saavuttanut, vaikka Venäjä ei olisi hyökännytkään maahan. Sota antoi kuitenkin kappaleelle lisäarvoa, jonka avulla se sai enemmän huomiota. Armin kohdalla tilanne oli varmasti sama.”

Schulgin oli 8-vuotias, kun äiti vei hänet katsomaan palkinnoksi saamassaan vastakruunattua Armia Helsingissä.

”Siinä oli samanlaista tunnelmaa kuin vuotta aikaisemmin, jolloin kävimme katsomassa Helsingin Suurkirkkoon nähtäville asetettua marsalkka Mannerheimin arkkua”, hän kuvaa.

Suloisuudessaan Armi vastasi aikansa missi-ihannetta.

”Missi oli niin sanottu kiltti tyttö, jota pikkutytöt ja mummot saattoivat ihailla. Armi oli kuin yksi meistä, joka voitti kruunun. Hän oli eräänlainen tuhkimotarina.”

Lähteet: Nina af Enehjelm: Armi Kuusela – myytti, julkkis ja supertähti (WSOY, 2003), Maija Urponen: Ylirajaisia suhteita – Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2010).

X