Ernest Lawsonin kaipaa työelämässä haasteita ja yllätyksiä: ”Olen arjessani hyvin turvallisuushakuinen ja pidän rutiinien tuomasta varmuudesta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ernest Lawson
© Pekka Nieminen / Otavamedia
Näyttelijä Ernest Lawson, 31, on löytänyt isyyden myötä uusia hellyyden muotoja. Pitkään parisuhteessa ollut Lawson iloitsee yhä rakkaudesta, joka rakastaa takaisin.

Tunnustan, että rakastan perhettäni yli kaiken. Tyttäreni syntymän jälkeen olen löytänyt itsestäni uusia hellyyden muotoja. Minusta tuli isä kaksi vuotta sitten joulukuussa.

Rakkaus lastani kohtaan näkyy paitsi lepertelynä myös vastuunkantona. Koen, että isän rakkaus on ennen kaikkea huolenpitoa ihmisestä, jonka kasvatus on osaksi omalla kontolla.

Rakastavassa ilmapiirissä on turvallista kasvaa

Toivon, että tyttäremme oppii uteliaaksi ihmiseksi. Itse sain lapsuudessani hyvät elämänarvot.

Isäksi tulemisen jälkeen olen miettinyt sitä, mitä kaikkea omat vanhempani ovat kanssani kokeneet. Eivät hekään mitään temppuja tai kikkoja ole tehneet, mutta silti minusta on tullut tasapainoinen ja toisiin ihmisiin luottava tyyppi.

Olen aina saanut tuntea oloni turvalliseksi. Rakastavassa ilmapiirissä on ollut turvallista kokea myös epäonnistumisia.

”On mahtava löytää elämästä kaikkea uutta”

Olen joutunut keksimään unelmiani uudelleen. Nuorempana halusin olla suuri rokkitähti tai jalkapalloilija, mutta kumpikin jäi vain haaveeksi. Hain oikeustieteelliseen, mutta en päässyt opiskelemaan alaa.

Epäonnistumiset ovat kuitenkin opettaneet, että elämä on liian lyhyt pysähtymään.

Matkan varrella olen aina saanut eteeni uusien unelmien alkuja ja uskon, että sama tie on edessä vieläkin. On mahtavaa löytää elämästä kaikkea uutta.

Myönnän, että kyllästyn nopeasti ja kaipaan jatkuvasti uusia haasteita. En pelkää leipiintymistä, koska improvisaatio, joka on minulle se suurin rakkaus, on aina muuttuva ja ennustamaton työkenttä.

Ristiriitainen luonne

Olen ristiriitainen luonteeltani. Olen arjessani hyvin turvallisuushakuinen ja pidän rutiinien tuomasta varmuudesta, mutta työelämässä en sellaista jaksa.

En pidä itseäni kuitenkaan riskinottajana. Pidän siitä, että voin suunnitella asioita pitkänkin ajan päähän. En ole sillä tavalla spontaani kuin jotkut. En esimerkiksi päätä yhtäkkiä lähteä jonnekin matkalle tai tehdä mitään muutakaan yllättävää.

Arjen onni on rakkaus

Olen ollut vaimoni kanssa yhdessä kahdeksan vuotta, josta neljä vuotta olemme olleet naimisissa. Yhdessäolo on mahtavaa ja aivan ihanaa! En keksi mitään parempaa kuin sen tiedon, että rakkauteni kohde rakastaa minua takaisin.

Monesti puhutaan kriiseistä kolmen tai seitsemän vuoden kohdalla. Itse olen kyllä jokaisesta vuodesta vain iloinen. Tarkoitan, että jokaisen vuoden aikana olen oppinut tuntemaan vaimoani paremmin ja hänkin varmasti minua. Silti kymmenenkään vuoden jälkeen ei tunnu siltä, että parisuhteemme olisi pengottu ja koluttu kauttaaltaan.

Vanhemmuus ja lapsen kanssa touhuaminen ovat tuoneet meistä molemmista esiin uusia puolia ja suhteemme on sitä kautta kehittynyt eteenpäin.

”Saan tehdä työtä, mistä nautin”

Koen olevani menestynyt. En mittaa sitä rahassa, vaan sillä että saan edelleen tehdä työtä, mistä nautin. Minuun uskotaan niin paljon, että työt ovat seuranneet toisiaan.

Syksyllä kuvaamme keväällä 2020 esitettävää Got Talent -ohjelmaa, jossa saan olla mukana tuomarina. Toivon, että näemme yllättäviä esityksiä.

Herkistyn helposti koskettavan tarinan edessä. Kaiken maailman ohjelmien ja suoratoistopalveluiden lisäksi on hyvä, että vielä tehdään myös ohjelmia, jonka ääreen koko perhe voi kokoontua ja joka saa sekä lapset että vanhemmat nauramaan yhdessä.

Veikkaan, että Huuma on tänä syksynä yksi sellainen ohjelma. Parasta Huumassa on kotikatsojien osallistaminen. Olen ylpeä ja iloinen siitä, että voimme olla vuorovaikutuksessa katsojien kanssa. Me emme vain ole siellä ruudussa, vaan saatamme yllättää katsojat omilla kotisohvilla.

Vihdoinkin kotona

Ennustan, että hurahdan viisikymppisenä moottoripyöriin. En kyllä ymmärrä niistä mitään, enkä välttämättä ole tarpeeksi cool moottoripyörään. Autot tai mopot eivät ole yhtään minun juttujani.

Saimme pari viikkoa sitten valmiiksi ensimmäisen omakotitalomme. Olen aina asunut joko rivi- tai kerrostalossa, mutta nyt minulla on pikku pläntti pihaakin. Tuntuu, että olen vihdoin päässyt kotiin.

X