”Pia pysyi rinnalla läpi kaiken”– Tiina Lymi ja Matti Ristinen tähdittävät Kari Tapiosta kertovaa Olen suomalainen -elokuvaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Matti Ristinen ja Piana Tiina Lymi
Rakkaus esitetään elokuvissa usein ruusuisena, mutta Kari Tapion ja Pian rakkaustarinassa ovat mukana myös vastamäet. Kari Tapiona nähdään Matti Ristinen ja Piana Tiina Lymi. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Tiina Lymin ja Matti Ristisen tähdittämä elokuva Olen suomalainen kertoo Kari Tapion elämästä. Samalla se on kertomus rakkaudesta, alkoholismista ja myös suomalaisuudesta.

Vaalea kaunotar, vasta 17-vuotias. Pari vuotta vanhempi muusikon alku, nuorukainen, joka on päättänyt kulkea omia polkujaan. Keskinäinen vetovoima on vahva. Tytön isän vastustuksesta huolimatta Pia Viheriävaaran ja Kari Jalkasen – myöhemmin Kari Tapiona tunnetun laulajan – kohtaaminen tanssilavalla vuonna 1964 johtaa avioliittoon viisi vuotta myöhemmin.

Yllättävintä on se, että liitto myös kesti.

Pian ensi-iltansa saava elokuva Olen suomalainen on tarina tästä liitosta ja Kari Tapion urasta. Nimirooleissa, Piana ja Karina, nähdään Tiina Lymi, 47, ja Matti Ristinen, 45.

”Kari Tapiolle oli luotu mieletön laulunlahja. Hän ei silti saanut mitään ilmaiseksi eikä elämä ollut pelkkää ilotulitusta”, toteaa Matti.

Tuskallisimmissakaan käänteissä Pia ei luovuttanut.

”Pia pysyi rinnalla läpi kaiken, ulkopuolisten suhteiden, alkoholin käytön, rahojen tuhlaamisen. Miinusmerkkistä oli paljon, mutta joku heidät piti yhdessä”, sanoo Tiina.

Elämäkerta vai rakkaustarina? Vai kertooko elokuva sittenkin eniten suomalaisuudesta?

Aikakautensa kasvatti

Matti taustoitti Kari Tapion roolia kahden vuoden ajan.

Hän keskusteli erityisesti Kari Tapion pojan, Joona Jalkasen kanssa, ja kyseli tämän lapsuudesta. Kari Tapio ei kuljettanut poikiaan jalkapallotreeneihin eikä ollut sanottavammin arjessa mukana.

”Hän eli niin vahvasti laulamisella ja sen ehdoilla elettiin.”

Matti mietti omaa isyyttään. Hänellä ja aviovaimo Sari Haapamäellä on kaksi tytärtä, Armi, 11, ja Elsi, 9. Kun Sari palasi esikoisen äitiyslomalta näyttelijän työhönsä Helsingin Kaupunginteatteriin, Matti oli koti-isänä kolme vuotta muutamaa työrupeamaa lukuunottamatta.

”Ensin ajattelin, etten löydä roolihenkilööni yhtymäkohtaa. Sitten muistin oman isäni ja lapsuuteni. Kaivosalan yrittäjänä isäkin joutui elämään todella vahvasti työlleen. Jälkeenpäin hän on kertonut, että olisi halunnut osallistua enemmän arkeeni, mutta siihen aikaan miehen tehtävä oli kantaa taloudellinen vastuu perheestään.”

Matti löysi suomalaisen ajankuvan, josta elokuvassa kerrotaan. 70-luvulla sukupuoliroolit olivat vahvat, miehet eivät menneet mukaan synnytyksiin ja vaimot hoitivat kodin.

”Aikakausi määrittää meitä kaikkia. Ehkä jonain päivänä ihmetellään minun tapaani olla isä.”

Nouseeko hänellä tärkeysjärjestyksen kärkeen työ vai perhe? Se vaihtelee.

”En häpeile tunnustaa sitä, että työ on välillä tosi tärkeää.”

Kari Tapion rooli on hänelle ensimmäinen elokuvan päärooli. Kun kuvaukset alkoivat, hän sanoi vaimolleen haluavansa tehdä sen niin hyvin kuin suinkin voi.

”Miehet ajattelevat usein vain yhtä asiaa ja tunnistan monomaanisuuden itsessänikin. Elokuvan teon aikana työ oli varmasti perhettä tärkeämpi, mutta kuvausten päätyttyä palasin perusarvomaailmaan. Kokonaisuudessa perhe on tärkein.”

Kari Tapio ja Pia Viheriävaara

Kari Tapion ja Pia Viheriävaaran avioliitto kesti kuolemaan saakka. Kari Tapio kuoli joulukuussa 2010, ja Pia Viheriävaara huhtikuussa 2015. Paula Kukkonen / OM-arkisto

Oliko se rakkautta?

Tiinalle on tärkeää, kenen kanssa hän tekee töitä. Elokuvan ohjaaja Aleksi Mäkelä on myös ystävä ja Matin kanssa yhteistyö on tuttua television Syke-sarjasta, jossa he näyttelevät niin ikään pariskuntaa.

”Kun otan vastaan roolin, haen siitä pisteet, joilla se muuttuu kiinnostavaksi tehdä. Tässä se oli ehkä kysymys siitä, miksi Pia kesti kaiken. Mikä heidät piti yhdessä? Ihmettelisin, ellei rakkaudella olisi sen kanssa jotain tekemistä.”

Matti huomauttaa, että rakkaushan punnitaan vastatuulissa.

”Rakkaus esitetään elokuvissa usein pelkästään ruusuilla tanssimisena, mutta tässä nähdään myös piikkejä. Pia ja Kari Tapio olivat yhdessä 45 vuotta. He eivät todellakaan antaneet helpolla periksi.”

Tiina pohtii muitakin näkökulmia roolihenkilöönsä.

”Puuttuiko häneltä kyky arvioida sitä, milloin rakkaus on myrkyllistä. Ja onko se silloin rakkautta vai vaihtoehtojen puutetta tai pelkoa lähteä? Ehkä hänelle oli elämäntehtävä olla Kari Tapion vaimo eikä hän nähnyt muuta vaihtoehtoa.”

Pian merkitys Kari Tapion tukijana ja kannustajana on kiistaton. Pystyisivätkö Tiina tai Matti samaan?

”Jossain tilanteessa ja jonkun aikaa voisin kieltäytyä töistä, jotta vaimoni saisi toteuttaa omaa kunnianhimoaan”, arvelee Matti.

Tiina siteeraa Virginia Wolfia.

”Naisilla pitää olla oma huone ja omat rahat. Toisen ihmisen kautta elämisessä on vaaransa ja voi vain pohtia, mitä itsessä olevaa siinä pakenee.”

Eikä se ole rakkautta.

”Oikea rakkaus kohottaa ihmistä, tukee ja on aina vastavuoroista. Yksipuolisena se ei ole sitä, mitä minusta rakkauden pitäisi olla”, sanoo Tiina.

Suomalaisuuden taakka

Yksi elokuvan keskeisimpiä teemoja on alkoholismi.

”Yhteys elokuvan nimeen on raju, sillä olla suomalainen tarkoittaa todella monessa perheessä samaa kuin olla alkoholisti. Alkoholismi on kansansairaus ja sen käsitteleminen elokuvassa raadollisellakin tavalla on arvokasta. Alkoholismi ei ole kaunista ja se on ympärillä oleville ihmisille tavattoman raskasta”, sanoo Tiina.

Kolme neljästä suomalaisesta on kohdannut alkoholiin liittyviä ongelmia lähipiirissään.

”Sydäntä särkevintä on, jos sitä todistavat lapset. Sen suhteen olen ankara, myös itselleni. Lasten aikana ei olla humalassa”, sanoo Tiina.

Myönteistä kehitystäkin on nähtävissä.

”Kun lähdetään kuvausreissulle, autoon ei enää lastata kaljakoreja, vaan maastopyöriä, lenkkareita ja muita erilaisia urheiluvälineitä.”

Matti nyökkää.

”Pojasta polvi paranee. Ehkä alkoholilla on lääkitty traumoja, joita muuten ei ole osattu käsitellä. Sodista kumpusi puhumattomuus. Nyt se alkaa muuttua.”

Puhumattomuuden kulttuuria Tiinakaan ei enää tunnista.

”Ei pidä paikkaansa, että suomalainen on hiljainen tai mykkä ja sosiaalisissa tilanteissa kömpelö. En minä ainakaan ole. Näen valonpilkahduksen jäyhän kansan tunnelin päässä. Enää ei tarvita viinaa, jonka varjolla on lupa puhua tunteista. Asiat voidaan sanoa selvin päinkin.”

Mutta.

”Alkoholismi ei ole silti kadonnut Suomesta. Se voi tuottaa syvää häpeää jollekin, mutta omien kokemusten kaltaisten näkeminen vaikka elokuvassa voi olla myös voimauttava kokemus. En olekaan ainoa”, kuvaa Tiina.

Teema on Tiinalle tärkeämpi kuin rakkaus. Se on yksi syy, miksi hän suostuu haastateltavaksi, vaikka ei viihdy tilanteessa.

”Tällaisissa tilanteissa olen aina varuillani. Oma minuus on minulle hyvin yksityinen ja piilotettava asia. Julkinen foorumi on kuitenkin olemassa, halusinpa tai en, joten voin yrittää puhua jostain tärkeästä, lohduttaa tai auttaa.”

Entä omat addiktiot? Matti on hurahtanut aikanaan vuorikiipeilyyn ja maratoneihin.

”Ehkä ne ovat liittyneet siihen, etten sillä hetkellä ole saanut hyödyntää ammattitaitoani riittävästi.”

Endorfiinihumala on tuttu Tiinallekin.

”Olen urheillut niin, että sitä voidaan kutsua addiktiiviseksi toiminnaksi. Urheilu on ajoittain edelleen iso sisältö elämässäni.”

Matti Ristinen ja Piana Tiina Lymi

Tiina Lymin ja Matti Ristisen mukaan elokuva on myös kertomus suomalaisuudesta. Tommi Tuomi / Otavamedia

Anteeksianto

Suomalaisuutta on myös nöyryys ja rehellisyys. Elokuvaan valmistautuessaan Matti katsoi Kari Tapiosta lukuisia videoita. Eräällä tallenteella ohjelman juontajana toiminut Neil Hardwick kysyy Kari Tapiolta, mitkä ovat hänen paras ja huonoin keikkansa.

”Toivottavasti paras on vielä tulossa. Huonoin on varmasti ollut se, missä en ole ollut itse paikalla”, laulaja vastaa.

Suomalaista suoraselkäisyyttä on myöntää virheensä. Kari Tapio ei peitellyt juomistaan eikä yrittänyt esittää parempaa ihmistä kuin oli. Häneen oli helppo samaistua.

”Suomessa saa anteeksi tolkuttoman määrän asioita, kun sanoo, että mokasin, olin tosi tyhmä, ja pyytää anteeksi. Sitten voi mokata uudelleen. Kiemurtelu, kaunistelu, valehtelu ja peittely ovat suomalaisista sietämätöntä”, Tiina kiteyttää.

Matti lisää Kari Tapion ja suomalaisuuden listaan yritteliäisyyden. Siihen hän samaistuu.

”Olen duunariperheestä. Meillä ei puhuttu politiikkaa ja uskonasiat olivat jokaisen omia. Sen sijaan työtä arvostettiin.”

Elokuva ei perustukaan tähti- tai taiteilijamyyttiin.

”Siinä nähdään viihdealan duunari. Hän halusi elättää perheensä laulamalla, sai monta kertaa turpaansa ja yritti uudestaan.”

Tiinan kokemuksen mukaan taiteen alalla menestyminen on 30 prosenttia lahjakkuutta ja 70 prosenttia työtä. Vaikka tekemisen palon ja tehdyn työn määrä on valtava, voi tulla torjutuksia. Se sattuu.

”Psyyke voi hajota tosi rajustikin, mutta vain muutamaksi päiväksi. Sitten olen rehellinen, mietin mikä on vialla, teen uudestaan ja paremmin.”

Sekin on suomalaisuutta. Sisu.

Matin T-paita Sand Store.

X