Jani Halme päätyi varkauden vuoksi neuvottelupöytään ilman housujaan – ”En vieläkään saata käsittää, että ohjelmaidea meni kaupaksi”
Tervo & Halmeen neljäs tuotantokausi käynnistyy toukokuun lopussa.
Jani Halme kantakahvilassaan Käpylässä.
Suomen kansan puolivirallinen tarinaniskijä Jani Halme saa ohjelmaidean myytyä niukemmissakin asusteissa.
Tervo & Halme -sarjaa katsoo yli 700 000 ihmistä viikoittain. Jani Halme, mikä on sarjan suosion salaisuus?
Luulen, että yksi syy on ohjelman rytmi: Siinä on tilaa pohdiskelulle ja keskustelulle. Ohjelmaa ei ole leikattu sosiaalisen median tyyliin kiihkeästi, ja koko sen idea on nykyajan vastainen. Emme aseta vastakkain, kinastele tai riitele.
Sitten on matkailuauton portaat.
Mitä ihmettä?
Mistään asiasta emme ohjelmassa ole saaneet niin paljon palautetta kuin matkailuautomme portaista. Meillä on lukuisia kohtauksia, joissa portaat laskeutuvat tai nousevat. Se on sellainen zeniläis-meditatiivinen hetki.
Se varmaan liittyy siihen, että suomalaiset ovat muinoin tuijottaneet joen pyörteitä. Sellaista tuleen tuijottamista.
Arvioni on ehkä karkea ja alakanttiin, mutta varmaan 2500 palautetta olemme saaneet ympäri Suomea. Kerran joku huudahti John F. Kennedyn lentokentällä New Yorkissa, että hieno ohjelma ja hienot portaat!
Väitätte Tervo & Halmeen kolmannella kaudella, että Suomi on saksalainen. Miksi?
Kolmannella kaudella käsittelemme ulkosuomalaisuutta, ja olemme kuvanneet muun muassa Fuengirolassa Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Toisena kauden teemana on, kuinka suuri vaikutus Saksalla on ollut Suomeen.
Lähdimme tutkimaan ajatusta, että Suomen idea on oikeastaan keksitty Saksassa. Suomi on kansallisvaltio, jonka valtauskonto on luterilaisuus.
Maamme-laulun on säveltänyt saksalainen. Maksoimme pitkään samannimisellä valuutalla. Ja kun meidän on tiukan paikan tulle pitänyt sodassa valita, pitäisikö tukeutua Venäjään vai Ruotsiin, valitsimme loogisesti Saksan.
Opimme matkalla myös, ettei missään suhtauduta Suomeen niin lämmöllä kuin Saksassa.
Mikä on hulluin kokemuksesi sarjan aikana?
Sekin liittyy Saksaan. Kolmannella kaudella ohjaaja halusi kuvata kohtauksen, jossa tulemme ulos matkailuautosta Brandenburgin portilla Berliinissä. Se on varmasti Rooman Colosseumin ja Pariisin Eiffel-tornin jälkeen Euroopan kiihkeimpiä neliömetrejä. Me Suomi-pojat laitoimme siihen sitten parkkiin.
Ei kulunut kovin montaa kymmentä sekuntia, kun paikalle kaarsi poliisi kysymään, mitä te urpot oikein teette. Kerroimme, että teemme televisio-ohjelmaa. He eivät voineet käsittää, miten jotkut voivat olla niin tolperoita, että laittavat parkkiin Euroopan uuden pääkaupungin keskeisimmälle tontille.
Mutta siinä me oltiin, ja siitä tuli hyvä kohtaus.
Mikä on ollut noloin hetki työurasi aikana?
Menin muutama vuosi sitten keskellä talvea esittelemään radio-ohjelman ideaa ostajalle. Emme olleet aiemmin tavanneet.
Minulla oli sitä ennen tennistunti, joka päättyi sillä tavalla erikoisesti, että joku oli napannut epähuomiossa housuni mukaansa hallin pukuhuoneesta. Pikkutakki oli sentään naulakossa.
Farkkujen taskussa oli myös auton ja kodin avaimet, joten jouduin menemään mediapomon kanssa palaveriin asussa, joka koostui pikkutakista ja kauluspaidasta, talvikengistä ja huomattavan pienistä tennisshortseista.
En vieläkään saata käsittää, että ohjelmaidea meni kaupaksi.
Täytit keväällä 50 vuotta, mitä haaveita sinulla on tälle vuosikymmenelle?
Haluaisin saada rintamamiestaloni remontin valmiiksi. Rintamamiestalon remontti on aina alkuvaiheessa, ja jos olen oikein ymmärtänyt enemmän remontoineilta ystäviltäni, niin yksi ihmiselämä on karkeasti liian lyhyt rintamamiestaloremontin valmistumiseen.
Mikä tekee sinut onnelliseksi juuri nyt?
Opin ohjelmaa tehdessäni, että suomalainen muuttaa keskimäärin 13 kertaa elämänsä aikana, mutta mökkiä ei muuteta kertaakaan. On äärimmäisen harvinaista, että mökki vaihtuu.
Juuri nyt minut tekee onnelliseksi ajatus, että pääsen pian mökille Lähdelammen rannalle. Se on se suuri suomalainen unelma.
Tervo & Halmeen kolmas kausi alkaa 22.5. TV1:llä.