Laulaja Johanna Rantsi työnsä varjoista – ”Haluan suojella lapsiani pahoilta kommenteilta”

Helsingin Pavilla kasvanut iskelmälaulaja Johanna Rantsi, 40, palaa kasvupaikalleen. 

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Salainen haaveeni on, että pääsisin joskus isolle festarilavalle vaikka Vesterisen tai huippu pop-bändin kanssa", Johanna Rantsi paljastaa.

Helsingin Pavilla kasvanut iskelmälaulaja Johanna Rantsi, 40, palaa kasvupaikalleen. 
Teksti: Linda Martikainen

Yli 20 vuotta sitten Lavatähti-prinsessan tittelin voittanut laulaja Johanna Rantsi palaa pitkän tauon jälkeen Helsingin Paville. Samaisessa paikassa Rantsi ponkaisi koko kansan tietoisuuteen ja keikkaili hurjalla tahdilla, kunnes esiintyminen sai jäädä lasten syntymän myötä. Nyt on uuden tulemisen aika.

Miten artistiurasi oikein alkoi?

”Olin ensimmäinen lapsi, joka hyväksyttiin 80-luvun lopulla Helsingin Pavin sunnuntaitansseihin. Olin ollut usein äitini mukana Pavilla, ja kasvoin siellä tanssien myötä teiniksi. Ihailin artisteja ja sanoin äidille, että minusta tulee isona laulaja.

Eräänä päivänä pääsin Paville kesätöihin. Kun olin 16-vuotias, näin ilmoituksen Pavin seinässä, jossa luki: ”Sinustako Lavatähti 2000?”

Päätin mielessäni, että näytän kaikille ja osallistun kisaan omassa kasvupaikassani Pavilla. Pääsin kisassa semifinaalin kautta finaaliin ja lopulta voitin Lavatähti-prinsessan tittelin.”

Mikä on rakkain muistosi Pavista?

”Muistan tosi hyvin, kun iäkkäämpi mies haki minua valssille. Valssi oli ainoa tanssilaji, jonka silloin osasin. Olin viisivuotias ja minulla oli sellainen ihana sininen prinsessamekko.

Muut ihmiset menivät reunoille seisomaan ja ihailemaan, kun tanssimme. Sen muistan hyvin. Totta kai rakkain muisto on myös se, kun voitin Lavatähti -kisan 17-vuotiaana.”

Miten se muutti elämäsi?

”Opiskelin silloin samaan aikaan lähihoitajaksi, enkä vielä oikein tiennyt, mikä minusta tulisi isona. Olen aina tykännyt lapsista ja vanhuksista, ja minusta olisi ollut tosi ihanaa heitäkin hoitaa, mutta kisan jälkeen keikkaa alkoi tulla paljon.

Yritin kyllä hoitaa lähihoitajaopiskelut, ja bändi heitti minut usein aamulla kouluun keikalta. Ajattelin sitten, että laulaminen vie minua nyt niin paljon ja rakastan musiikkia, että opiskelut saivat jäädä.

Iskelmämusiikki oli kovassa huudossa silloin ja sai paljon näkyvyyttä. Minäkin pääsin muun muassa Speden Speleihin ja Kymppitonniin! Se pyöritys oli nuorelle tytölle aikamoinen mullistus.

Toisaalta kun vertaan tähän päivään, olen hämmentänyt siitä, miten lähelle ihmiset pääsevät julkisessa työssä olevia ihmisiä somen kautta. Muutamista saamistani kommenteista on tullut vähän paha mieli, mutta onneksi olen pystynyt käymään kollegojen kanssa niitä asioita läpi.

Olen herkkä, mutta minulla on myös vahva luonne. Minua ei niinkään hetkauta, mutta haluan suojella lapsiani pahoilta kommenteilta.”

Laulaja Johanna Rantsi

Olit 25-vuotias, kun esikoisesi syntyi. Oliko vaikea päätös jättää musiikkimaailma siinä kohtaa?

”Se oli helppo päätös. Olin viikolla 38 raskaana ja mieheni oli katsomassa keikkaani Hämeenlinnan Kolibrissa. Ajattelin keikalla, että jos en nyt tähän synnytä, niin en koskaan, sillä Verneri-poika rokkasi ja supisteli siellä mahassa siihen tahtiin.

Saimme lapset aika tiuhaan tahtiin ja oli selvä päätös, että keskityn vain heihin. Keikkatahti oli ollut siihen aikaan ihan jäätävän kova, joten pieni hengähdystauko siihen kohtaan oli vain hyvä juttu. Lapsemme ovat nyt ovat 14-, 12- ja 8-vuotiaita.”

Miltä paluu Pavin lavalle tuntuu kaikkien näiden vuosien jälkeen?

”Astun kesäkuun alussa Pavin lavalle orkesterini kanssa, ja onhan se jännittävin keikka pitkään aikaan. Olemme yli vuoden ajan tehneet tätä paluutani. 20 vuotta sitten teimme parikymmentä keikkaa kuukaudessa, kunnes sitten tuli tauko näihin hommiin.

Nyt kieltämättä jännittää aika kovasti. Pavi on niin lähellä tätä minun artistiuttani ja meillä on ollut tässä aika kova noste. Luulen, että yleisön eteen astuminen on minulle aika herkkä hetki.”

Millaista materiaalia uusi musiikkisi on?

”Pääsääntöisesti teemme perinteistä suomalaista iskelmämusiikkia, mutta olen avoin kaikelle. Salainen haaveeni on, että pääsisin joskus isolle festarilavalle vaikka Vesterisen tai huippu pop-bändin kanssa.

Genreni ei välttämättä ole iskelmä, vaikka olen siihen kasvanut. Haluaisin olla sellainen artisti, jonka monen ikäiset tietävät. Ihailen suunnattomasti esimerkiksi Laura Voutilaista, joka on saavuttanut koko kansan tietoisuuden.”

X