Uransa lopettamista pohtinut Katri Helena: Tommi sanoi minulle, että et helvetti lopeta

Laulaja Katri Helena napsii kuusenkerkkiä metsäpolkua astellessaan. Ne ovat maukkaimmillaan. Niistä saisi myös uutettua mainion rohdon kurkun huoltoon.

”Pullo täyteen kerkkiä. Päälle kaadetaan viinaa niin, että ne jäävät huppeluksiin. Pulloa pidetään kaksi kuukautta valoisassa ja lämpimässä, vaikka ikkunalaudalla auringonpaisteessa. Korkillinen suodatettua uutetta päivässä auttaa hengitysteiden vaivoissa”, Katri neuvoo.

Puhdas ravinto on Katrille yksi tapa pitää huolta itsestään.

”Minulle on usein tärkeämpää se, mitä ruoassa on, kuin miltä se maistuu.”

Kerkkiä uuttamaan hän ei ole ehtinyt pitkään aikaan.

Katri tekee konserttikiertueita periodeittain, mutta elämä estradien ulkopuolellakin on hyvin vilkasta. Hän jakaa aikaansa äidilleen, lapsilleen, lapsenlapsilleen ja kalakaverilleen. Oman osansa vaativat omakotitalo ja sen pihapiiri varsinkin kesäaikana.

”Mutta tämä on ihan ihanaa ruuhkaa.”

Katri on oppinut keinot, joilla jaksaa.

Elämässä parasta

Katri muutti Askolaan kahdeksan vuotta sitten. Omakotitalossa asuminen oli tarkkaan harkittu valinta, sillä siellä riittää hyötyliikuntaa jokaiselle päivälle.

”Kun ottaa neljät hiet päivässä pihatöissä, ei tarvitse lenkille lähteä.”

Edellisenä iltana Katrin seurana oli pian kuusi vuotta täyttävä tyttärentytär. Vuoden ikäinen tyttärenpoika on niin ikään usein hänen luonaan.

Katri nauttii äärettömästi mummina olosta.

”Isovanhempana on kivaa, sillä silloin saa ottaa rusinat pullasta.”

Katri kuvaa itseään kaverimummiksi.

”Lähden mielelläni mukaan mielikuvitusleikkeihin. Usein tyttärentytär keksii meille leikkinimet. Niissä rooleissa pysymme vaikka ruokaa lait- taessa tai mustikkapiirakkaa pais- taessa. Viime aikoina leikeissä on ollut usein mukana tyyppi, jonka nimi on Robin. Häneksi en ole vielä päässyt”, Katri hyrisee.

Tytär perheineen asuu parinkymmenen minuutin automatkan päässä Porvoossa. Katri viettää runsaasti aikaa myös toisen, Helsingissä asuvan tyttärensä kanssa.

”Elämässäni parasta tällä hetkellä on tytärten ja lastenlasten kanssa eläminen. Olen vähentänyt työmäärää, sillä haluan viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa.”

Aikaa äidille

Katri vastaa puhelimeen nähdessään äitinsä soittavan. Hän selittää, ettei tänään pääse käymään, sillä kuvauksissa menee myöhään. Äiti ymmärtää, mutta on pettynyt.

Katrin äiti muutti Keski-Suomesta Askolaan palveluasuntoon seitsemän vuotta sitten. Hänen luonaan käy hoitaja aamulla ja illalla, mutta väliajat tuntuvat yksin pitkiltä.

”Äiti pystyy kävelemään ja muistaakin asioita, mutta hänellä on turvaton olo. Kun voimat vähenevät, tulee pelko. Hän onkin kysynyt, että kun kuolee, kuoleeko yksin. Yksinäisyys on vanhusten keskuudessa yleinen ongelma.”

Katri on yrittänyt saada syksyllä 98 vuotta täyttävälle äidilleen paikkaa vanhustentalosta, jossa on ympärivuorokautinen hoito.

”Ilmeisesti lähes sadan vuoden ikä ei ole riittävä peruste.”

Äidin tilannetta helpottaa se, että tytär asuu lähellä. Katri viettää äidin kanssa aikaa päivittäin kotona ollessaan.

Hän tunnustaa, että tuntee toisinaan äidin riippuvan kiinni hänessä.

”Olen ainoa lapsi. Hän kiintyy minuun entistä enemmän voimiensa vähentyessä. Hän tavallaan ottaa energiaa minusta.”

Silti hän haluaa hoitaa äitiään tämän kuolemaan saakka.

”Hän ei ole täällä enää montaa vuotta. Haluan antaa arvon tälle ajalle.”

Äidin lähestyvä kuolema ei pelota.

Rajat kaatuvat

Katri Helenan ura on ainutlaatuinen. Hän on laulanut tanssi- ja iskelmämusiikkia vuodesta 1963. Hän on levyttänyt lähes 500 laulua sekä yli 50 albumia ja kokoelmaa.

”Ehkä minun tehtäväni tässä elämässä on viihdyttää ihmisiä, niin henkeen ja vereen innoissani olen tätä työtä tehnyt.”

Keväällä 2014 ilmestyneet Taivaan tie -levy ja kirja olivat ajanjakson puhutuimpia ilmiöitä. Ne syntyivät viesteistä, joita Katri on saanut läheisiltään henkimaailmasta. Katriin yhteyttä ottaneista läheisimpiä ovat vuonna 1988 kuollut puoliso Timo Kalaoja ja vuonna 2009 kuollut poika Juha.

”Minua lohduttaa ajatus, ettei hengen elämä lopu fyysiseen kuolemaan. Eihän tässä muuten olisikaan mitään järkeä. Miksi saamme asua hyvinvoivassa maassa, kun sukupolvia joutuu kasvamaan sotaleireissä? Miksi heillä ei olisi oikeutta ihmisen arvoiseen elämään? On huojentavaa uskoa, että vaihdamme muotoa jossain vaiheessa. Luottaa siihen, että kaikilla on kaikki mahdollisuudet.”

Jälleensyntymään uskova Katri ymmärtää monen pelästyvän hänen ajatustapaansa.

Hän toivoo tilaa ja ymmärrystä erilaisille käsityksille elämästä.

Katri myöntää jännittäneensä etukäteen, millaisen vastaanoton Taivaan tie saa.

”Jostain tuli varmuus, että nyt on sen aika. Olen kuitenkin elänyt kaikkien tietämättä tämän asian kanssa 27 vuotta.”

Palaute on ollut pääosin myönteistä. Syksyn ja kuluvan vuoden kevään konserttikiertueilla Katri aisti laulujen koskettavan kuulijoita.

”Se synnytti nälän. Haluan tehdä tulevaisuudessakin myös konsertteja, joissa mennään syvälle mielen uumeniin. Laulaa lauluja, joissa käydään herkällä tavalla läpi iloja ja suruja. Kaiken ei tarvitse olla riehaa.”

Katri esiintyy kesän aikana kuudella festivaalilla. Elokuussa hän äänittää joululevyn, jonka tiimoilta starttaa konserttikiertue marraskuussa.

”Puhumme jo seuraavasta tavallisesta levystäkin, joka ilmestynee puolentoista vuoden sisällä.”

Haaveissa eivät siis siinnä eläkepäivät?

Täydessä vedossa

Laulajan työn jatkaminen ei ollut itsestäänselvyys.

”Kun urani 50-vuotisetappi lähestyi, ajattelin vähitellen hiivuttelevani.”

Vuonna 2011 Katrin manageriksi ryhtynyt Tommi Liimatainen oli eri mieltä:

”Et helvetti lopeta. Sinähän olet täydessä vedossa.”

Katri alkoi uskoa siihen itsekin.

”Tommi potkaisi innostamalla laulamiseni uuteen vauhtiin. Hän puhalsi minuun uutta energiaa ja se on tosi ihanaa. Sain häneltä voimaa. Oivalsin, että luon itse koko ajan elämääni. Jos ajattelen, etten enää pysty, ura hiipuukin. Mutta jos teen sen, minkä voin pysyäkseni työkunnossa, voin jatkaa.”

Eli mitä?

Katri tarkkailee jatkuvasti tuntemuksiaan, että lepää riittävästi eikä ylitä omaa kestokykyä.

”En tee mitään ylimääräistä. En ole käynyt edes teatterissa tai elokuvissa moniin vuosiin. Ravintolassa syömässä käyn vain perheeni kanssa.”

Omaa aikaa hän kaipaakin välillä.

”Sitä on se, kun leikkaan ruohoa tai konttaan pensaiden alla.”

Aina kun on mahdollista, Katri lukee.

”Suuri riemun aihe on lukeminen niinä aamuina, jolloin ei ole kiire mihinkään. Kirjojen parissa pääsen irti kaikesta.”

Ja sitten ovat ne kalastusreissut.

Paras kaveri

Musiikkimaailman menestysparin suhteesta huhuttiin siitä asti, kun Tommista tuli Katrin manageri. Katri lanseerasi termin kalakaveri.

Kesällä 2013 Tommi vahvisti heidän seurustelevan.

”En todellakaan osannut odottaa tätä suhdetta. Onhan se aika ihmeellistä ja ihanaa, että vielä tällainen tuli eteeni.”

Tommin kanssa Katri innostui perhokalastuksesta.

”Tommi on hurahtanut lajiin korviaan myöten. En ikinä kehity läheskään yhtä hyväksi kuin hän, mutta kivaa kalastaminen on. Neljä–viisi tuntia joessa, raitista ilmaa ja kauniita maisemia.”

Suurin Katrin pyytämä vonkale oli 60-senttinen. Saaliilla ei ole kuitenkaan merkitystä, vaan useimmiten kalat pääsevät takaisin veteen.

”Mieluummin lähden erämaajoelle kuin hiekkarannalle.”

Seuraavaksi edessä on yhteinen matka Norjan lohijoille.

”Tommi on paras kaverini. Samoin hän on sanonut minusta.”

Vapaus olla ja tehdä

Katri puhuu paljon itse asetettujen rajojen kaatumisesta elämän eri alueilla. Esimerkki voi olla suhtautuminen ikään.

Katri täyttää 70 vuotta elokuussa.

”Tämänikäisenä on vapaus olla ja tehdä, mitä tykkää. Voin tehdä asioita, jotka tuntuvat oikealta omassa elämässäni.”

Ikävuodet sinänsä eivät merkitse mitään, jos intoa riittää.

”Mieli ei vanhene varsinkaan työni kaltaisissa hommissa, joissa joutuu olemaan koko ajan vähän kartalla. Kun äiti täytti 93 vuotta, hän mietti, rupeaako jo tulemaan vanhaksi. Hänenkin ikäluokassaan mieli kulkee omia teitään.”

Katri on kiitollinen tähänastisesta elämästään.

”Elämä on näyttänyt iloja ja suruja. Minulla ei ole enää mitään menetettävää. Nyt kaikki, mitä elämä eteen tuo, on plussaa. Se ei silti tarkoita, että elämä olisi ongelmatonta.”

Hän käyttää entistä vähemmän aikaa ja energiaa sen pohtimiseen, mitä muut ajattelevat.

”Varmaan nuorempana en olisi uskaltanut Tommin kanssakaan…”

Lause jää kesken.

”Tai enpä tiedä. Olen ollut aika hullu sydämen asioissa. Olen mennyt sinne, minne sydämen viitta on osoittanut. Sydämen asioita ei saa määritellä kukaan muu kuin minä itse.”