Kilpakävelijä Aleksi Ojala lukee Tuntemattoman Sotilaan joka vuosi – ”Urjalanpoika” haluaa olla esimerkki pieneltä paikkakunnalta ponnistaville

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Aleksi Ojala
Kävelijä Aleksi Ojala, 29, edustaa Urjalan Urheilijoita. © Vesa Moilanen / Lehtikuva
Oregonin MM-kilpailuissa Suomen ennätyksen kävellyt sisupussi lähtee Münchenin EM-kaduille antamaan kaikkensa.

Kilpakävelijä Aleksi Ojala oli 35 kilometrin MM-matkalla neljänneksi paras eurooppalainen. Hän ei aseta EM-kisoihin mitalitavoitteita, vaan lähtee nauttimaan vaikeiden vuosien jälkeen. Ojalan, 29, rutiineihin kuuluu treenien lisäksi suomalaisten klassikkoteosten säännöllinen lukeminen.

Mitä olet tehnyt arvokisojen välillä ja millaisin tavoittein lähdet Münchenin EM-kisoihin?

”Palauttelua ja keskittymistä kohti EM-kisoja. MM-matkan jälkeen on ollut pientä takareisikramppia. Kertoo siitä, että kaikki tuli annettua jaloista. Hieroja ja fysioterapeutti auttavat.

Reitille lähdetään antamaan kaikkensa ja tulokset katsotaan maalissa. 35 kilometrillä voi sattua mitä tahansa, esimerkiksi MM-kisoissa olympiavoittaja Puolan Dawid Tomala jäi taakse.”

35 kilometrin kilpailu kestää noin kaksi ja puoli tuntia. Mitä ajattelet kilpailusuorituksen aikana?

”Ajatukset menevät tietynlaiseen putkeen. 500 metriä, käännös vasemmalle, juomapiste… sitä kuulee vain tietyt äänet. Jos saa varoituksia syntitauluun, niin omaa tekniikkaa pystyy korjaamaan valmentajan neuvojen avulla, sitä varten on harjoiteltu.”

Mitkä ovat valmentaja Veli-Matti Rannan vahvuudet yhteistyössä kanssasi?

”Vellun kanssa tehdään tosissaan, muttei totisena. Meillä on hyvä yhteinen huumori. Hyvänä esimerkkinä, kun treenattiin Urjalassa Hanhisuontiellä, hän jäi taakse täyttämään vesipulloa ja yhtäkkiä kuulen Rauli Baddingin ”Suon Kulkija” -kappaleen. Vellu soitatti sitä pyöränselästä minulle.”

Millainen henki joukkueessa on kisamatkoilla?

”Maajoukkue on aika yhtenäinen. Kestävyys- ja heittolajit ovat aina pitäneet yhtä. Se on mielenkiintoinen huumoriporukka. Moukarinheittäjät ja kävelijät istuvat samassa ruokapöydässä kertomassa huonoja vitsejä. Pelaamme yhdessä korttia ja lautapelejä.”

Miten kävelyurheilija pärjää sponsorimarkkinoilla? Onko some-seuraajien määrä merkittävämpää kuin kisoissa näytetty sisukkuus?

”Karu totuus on, että urheilu ei ole enää samanlaista kuin ennen somen räjähtämistä. Tuloksilla on jotain merkitystä, mutta seuraajien määrä ratkaisee usein. Se on välillä surullistakin. Kaikki urheilijat eivät nauti somen tekemisestä, en itse ainakaan.

Kävelyssä itsensä esiin tuominen on muutenkin haastavampaa, koska Suomessa GP-kisojen kävelyt ovat harvassa ja mediahuomio pienempää kuin muissa lajeissa.”

Lue myös: Kiusaajat hakkasivat kilpakävelijä Aleksi Ojalan nuorena: ”Mitä olisin voinut tehdä – antaa kiusaajien voittaa?””

Olet kotoisin Urjalasta, edustat Urjalan Urheilijoita ja somessakin nimimerkkisi on ”Urjalanpoika”. Mitä kotikunta sinulle merkitsee?

”Se on koti. Vaikka jätkä reissaa, niin ei Urjala minusta ikinä lähde.

Luen joka vuosi Tuntemattoman Sotilaan ja Täällä Pohjantähden alla -kirjat läpi. Japanissa hymyilytti, kun avustaja Saigo huomasi kirjan ja kertoi lukeneensa sen ollessaan vaihto-oppilaana Suomessa.

Kysyin, että tiesikö hän, että se on Urjalasta kirjoitettu. Saigo lausahti, että kirjassa aluksi oli suo, kuokka ja Jussi, että täällä Japanissa olisi asvalttitie, Sapporo ja Aleksi. Siellä ei vielä onnistunut, mutta korjataan se nyt Oregonin versioksi.

Olen ylpeä, että olen urjalalainen. Pieneltäkin paikkakunnalta voi ponnistaa maailman huipulle. Toivon, että esimerkkini johdattaa muitakin pienien seurojen urheilijoita uskomaan tekemiseensä.”

Lue myös: Moukarinheittäjä Silja Kosonen, 19, unelmoi pitkästä urheilu-urasta ja olympiamitalista: ”Tavoitteena on olla aikuisten arvokisamitalisti”

Silja Kosonen suhtautaa sosiaaliseen mediaan jalat maassa -asenteella. <span class="typography__copyright">© Anselmus Athletics</span>

Silja Kosonen suhtautaa sosiaaliseen mediaan jalat maassa -asenteella. © Anselmus Athletics

X