Kotiliesi: Riikka-Maria Rosenberg kirjoittaa romaaneja kotikartanonsa historiasta: ”Näen kohtaukset kuin elokuvana edessäni”
Riikka-Maria Rosenbergista tuli puolisonsa Maxin myötä osa Hakioisten kartanon väkeä. Kartano on sittemmin myös toiminut hänen historiallisten romaaniensa näyttämönä.
Kirjailija Riikka-Maria Rosenberg asuu Janakkalassa Hakoisten kartanossa puolisonsa Max Rosenbergin, heidän kuusivuotiaan tyttärensä Alexandran sekä ja kaksivuotiaan saksanmetsästysterrieri Fridan kanssa.
Riikka-Maria tutustui puolisoonsa helsinkiläisessä ravintolassa. Mies kertoi olevansa maajussi Hämeestä. Vasta myöhemmin selvisi, että kyseessä oli Hakoisten kartanon nuori isäntä Max Rosenberg.
Kun pariskunta alkoi tapailla, Riikka-Maria vieraili usein Maxin luona kartanon mailla. Historiaa ja estetiikkaa rakastava nainen arvosti, että sai vaellella historiallisissa maisemissa.
Paikan historia vie vuoteen 1810, jolloin kartanon päärakennus valmistui. Tiluksilla on viljelty maata jo 1200-luvulta alkaen, ja moni kartanon muinaisista omistajista toimi käskynhaltijana Hämeenlinnassa.
Kartano romaanien näyttämönä
Seurustelu eteni ja Riikka-Mariasta tuli osa Hakioisten kartanon väkeä. Kartano on sittemmin myös toiminut hänen historiallisten romaaniensa näyttämönä.
Trilogiassaan hän herättää menneisyyden kiehtovat naiset eloon. Sarjasta on ilmestynyt kaksi ensimmäistä osaa: Hakoisten Anna ja Vapaaherratar. Kolmatta osaa Amelie Riikka-Maria kirjoittaa parhaillaan.
”Valitsin kolme kartanolla elänyttä naista tietämättä etukäteen, mitä saan heistä aikaan”, Riikka-Maria Rosenberg kertoo Kotiliedessä.
Riikka-Maria hyödyntää kirjoissaan saatavilla olevia lähteitä ja kuvittelee loput. Tehtävää helpottaa, että hän voi Hakoisissa katsella samoja maisemia kuin romaaninsa henkilöt.
”Näen kohtaukset kuin elokuvana edessäni. Näen, millainen valo laskeutuu huoneisiin, miten tila on sisustettu ja miltä henkilöt näyttävät juuri sinä hetkenä. Mitä he syövät ja juovat. Tunnen, miltä viinimarjan oksat tuoksuvat maljakossa.”
Tärkein oppi, jonka Riikka-Maria on saanut tutustuessaan Hakoisten naisiin, on että kartano on osa sukupolvien jatkumoa.
”Sukutila on vain lainassa omistajillaan. Päämääränä on hoitaa sitä hyvin ja siirtää se aikanaan seuraaville. Äitinä ajatus tuntuu todella merkitykselliseltä. Tyttäremme jatkaa joskus kartanon tarinaa.”
Töitä kaupungissa ja maalla
Helsingissä osin asuva Riikka-Maria täyttää päivänsä töillä. Hän aloittaa kirjailijan työnsä vietyään tyttärensä päiväkotiin. Illalla äiti ja tytär viettävät yhteistä aikaa.
Viikonloppuisin Riikka-Mariaa odottavat kartanon monisataaneliöiset rakennukset ja työt pihamaalla. Pelkästään nurmikonleikkuu, joka kuuluu Riikka-Marian askareisiin, on kahden päivän urakka.
”En makoile koskaan sohvalla. Palettini on tällä hetkellä niin iso, ettei se velttoilemalla pysyisi kasassa”
Riikka-Maria ei kaipaa lisää lomaa, vaan päinvastoin lomalla hän kaipaa usein töihin. Kirjailijan työ on intohimo.
”Opin koko ajan uutta, ja se on ihanaa.”