Eikö prinsessa Victoria pääse ikinä valtaan?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Victoria saa odottaa vielä pääsyä valtaistuimelle, sillä kuningas Kaarle Kustaa ilmoitti hiljattain, ettei aio jäädä eläkkeelle. © Anders Wiklund/LK
Ruotsin prinsessa Victoria saa olla kruununprinsessana vielä pitkään. Tätä mieltä on Kaarle XVI Kustaa. Mutta mitä odotteleminen merkitsee Victorian itsensä kannalta? Victoriahan on harjoitellut tulevaa tehtäväänsä jo kohta kaksi vuosikymmentä.

Moni odottaa jo Victorian aikaa.

Hetkeä, jolloin kruununprinsessa Victoriasta, 37, tulee Ruotsin kuningatar. Haave on saanut pontta parin viime vuoden aikana, kun kolmessa eurooppalaisessa kuningaskunnassa on tehty sukupolvenvaihdos.

Monarkki on vaihtunut Alankomaissa, Belgiassa ja Espanjassa ilman, että kukaan olisi kuollut. Vanha hallitsija on vain jäänyt eläkkeelle ja uusi noussut valtaan.

Ruotsissa tällainen moderni vallanvaihto ei ole kuitenkaan ajankohtainen.

Niin vastasi kuningas Kaarle XVI Kustaa, 68, maaliskuisen Suomen-vierailunsa alla, kun häneltä tiedusteltiin eläkkeellejäämissuunnitelmia.

Niitä ei ole. Ei ainakaan vielä.

Ruotsin kuningas joutui kommentoimaan samaa asiaa myös viime syksynä.

Tuolloin hän selitti haluavansa jatkaa ”niin kauan kuin henkiset ja fyysiset voimavarat sallivat sen”.

Muutosta on kuitenkin jo ilmassa.

Vielä puolitoista vuotta sitten, syksyllä 2013, Kaarle Kustaa nimittäin väitti, ettei hän aio jäädä eläkkeelle ikinä.

Modernia monarkiaa

Kuninkaan lausuntojen takana voi olla vilpitön innostus jatkaa mielenkiintoisissa tehtävissä niin kauan kuin terveyttä riittää.

Kaarle Kustaa saattaa myös pitää tytärtään vielä liian nuorena hallitsijaksi. Tämä olisi tosin kumma peruste, sillä Victoria on jo nyt kymmenen vuotta vanhempi kuin Kaarle Kustaa oli kuninkaaksi noustessaan.

Saattaa taustalla olla pohdintoja siitäkin, millaisia riskejä vallanvaihdossa voi piillä.

Kun ottaa huomioon, miten edistyksellisiä Ruotsissa yleensä ollaan, kuningasvallan säilyminen on ylipäätään kiinnostavaa. Monarkiasta luopumisesta ei ole keskusteltu kovin kiivaasti, vaikka ajatus on aika ajoin tuotu esille.

Nähtävästi Ruotsissa vallitsee yksimielisyys siitä, että monarkiassa on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Silti nämä kysymykset voitaisiin asettaa suurennuslasin alle juuri vallanvaihdon aikaan.

Lisäksi vallanvaihto voisi kannustaa tarpeettomiin vertailuihin väistyvän ja tulevan hallitsijan välillä. Victoria on nimittäin valtavan suosittu, ehkä jo arvostetumpi kuin Kaarle Kustaa on koskaan ollut.

Kaarle Kustaan suuruuden päivinäkin kuningatar Silvia oli mittausten mukaan kuningasperheen yleisömagneetti, rakastetuin ja ihailluin. Tämä toki johtuu paljolti sukupuolesta.

Viimeistään 1980-luvulla, Walesin prinsessa Dianan kultakaudella, tuli selväksi, että kuninkaallisilla mieshenkilöillä ei ole samoja mahdollisuuksia hurmata väkijoukkoja kuin kuninkaallisilla naisilla.

Ja hurmaamisestahan nykyaikaisessa monarkiassa paljolti on kysymys.

Kuningatar lyö kuninkaan

Kuninkailla ja kuningattarilla ei ole enää valtaoikeuksia, mutta he kannattelevat merkittäviä tunnelatauksia, ehkä kokonaisia arvomaailmoja.

Naishallitsija sopiikin erityisen hyvin nykyaikaiseen monarkiaan, joka pelaa kuvilla ja mielikuvilla.

Naispuolisilla kuninkaallisilla on tiaroita, diadeemeja ja muita jalokivikoruja.

Heillä on ylellisiä iltapukuja ja uljaita kampauksia.

Jos muita uutisia ei ole, aina voi kirjoittaa kuningattaren uusista vaatteista.

Kuningattaria on kiva katsella.

Tämä tulee hyvin esiin, kun tutkailee Alankomaiden, Belgian ja Espanjan uusien hallitsijoiden kuvia tiedotusvälineissä.

Siis mitä kuvia? Missä? Jos Willem-Alexanderista, Philippestä tai Felipestä on julkaistu valokuvia, niistä löytyvät melkein aina myös heidän puolisonsa, uudet kuningattaret.

Eikö kuningatar ole šakkipelissäkin merkittävämpi tekijä kuin kuningas?

Valovoimaisesti hymyilevä Alankomaiden kuningatar Máxima sekä kuvankaunis Espanjan kuningatar Letizia koristavat kotimaidensa lehtien etusivuja.

Jopa heitä astetta hillitympi Belgian uusi kuningatar Mathilde on ollut esillä enemmän kuin puolisonsa, kuningas Philippe.

Ruotsilla olisikin Victorian ansiosta mahdollisuus lyödä heidät kaikki laudalta – jos jonkinlaista mediakilpaa nyt ylipäätään käydään.

Victoriasta ei nimittäin tule kuningatarpuolisoa, vaan ”oikea” kuningatar, siis ”hallitseva” kuningatar.

Sitä paitsi hallitsevan kuningattaren voi nähdä kansaansa suojelevana ja rakastavana äitihahmona.

Sellainenhan Victoria on tällä hetkellä kotioloissaankin: leikki-ikäisen lapsen äiti.

Victorialla on valttikorttinaan myös kiehtova puoliso, prinssi Daniel.

Kuninkaallisten romanttiseen rakkaustarinaan liittyy aina aivan erityistä kimallusta.

Erilaiset lähtökohdat

Ehkä Kaarle Kustaa muuttaa lähivuosina mielensä, kun hän saa rauhassa pohtia asioita.

Hän päätyy vähitellen siihen, että olisi monarkian etu, jos hän tekisi jo tilaa tyttärelleen.

Ainakin virallisten lausuntojensa mukaan nykyajan kuninkaalliset asettavat elämässään tärkeimmälle sijalle valtakunnan edun ja perinteiden säilyttämisen.

Kuningatar Victorian nousu Kaarle Kustaan tilalle vahvistaisi kuningasvaltaa.

Kaarle Kustaahan nousi kuninkaaksi vain 27-vuotiaana.

Ruotsissa hypättiin tuolloin yhden sukupolven yli, sillä Kaarle Kustaan isä oli kuollut lento-onnettomuudessa pojan ollessa pieni.

Edellinen kuningas, 90-vuotiaana kuollut silmälasipäinen isoisä Kustaa VI Aadolf tunnettiin vakavana miehenä, joka harrasti vapaa-aikanaan arkeologiaa.

Nuori Kaarle Kustaa harrasti lähinnä nopeita autoja ja nättejä tyttöjä.

Hallitsijana Kaarle Kustaalta ei odotettu paljon mitään, jollei sitten skandaaleja tai hassuja kömmähdyksiä.

Victorian lähtökohdat ovat tyystin toisenlaiset.

Victoria harjoitti ylioppilastutkintonsa jälkeen monenlaisia tulevaan asemaansa liittyviä opintoja ja suoritti tutkinnonkin.

Silti hänen voi sanoa toimineen kuninkaallisissa tehtävissä aina siitä saakka, kun hän lausui isälleen uskollisuudenvalan täytettyään kahdeksantoista vuotta.

Tästä juhlallisesta tapahtumasta tulee kohta kaksikymmentä vuotta.

Victoriahan täyttää ensi kesänä 38. Hän on syntynyt Bastiljin valloituksen vuosipäivänä, 14. heinäkuuta – joka sattuu olemaan myös Ranskan kansallispäivä. Bernadotte-sukuhan on alkuaan Ranskasta.

Joka tapauksessa Victoria on harjoitellut tulevaa rooliaan varten yli puolet elämästään.

Äiti ja hallitsija

Koska Victoria on nuori äiti, voisi ajatella olevan hänen oman etunsa mukaista, että hän saa olla vielä sivussa valtaistuimesta.

Perintöprinsessa Estelle on vasta kolmen vanha, ja Victoria voi synnyttää vielä lisääkin lapsia.

Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Victoria työskentelee nyt jo täysipäiväisesti ja joutuu sovittamaan perhe-elämän ja asemansa vaatimukset toisiinsa.

Voi toki katsoa, että Ruotsissa on kuninkaallisia edustustehtäviä tarjolla niin paljon, että niitä tekemään ei riitä yksi kuningatar ja tämän puoliso sekä puoli prinsessaa. Prinsessa Madeleinehan on tähän mennessä edustanut hovia hiukan ailahtelevaisesti.

Toisin sanoen Ruotsi tarvitsee kaksi korkean tason työparia: sekä Kaarle Kustaan ja Silvian että Victorian ja prinssi Danielin.

Kuninkaallinen edustuskuvio kuitenkin muuttuu ensi kesäkuussa pidettävien häiden myötä.

Todennäköisesti prinssi Carl Philipin puolisosta Sofia Hellqvististä tehdään Ruotsin prinsessa, ja tuleva aviopari ryhtyy hoitamaan kuninkaallisia tehtäviä kokoaikaisesti.

Kannattaa myös muistaa, että eurooppalaisista kuningattarista sekä Englannin Elisabet että Tanskan Margareeta nousivat valtaistuimelle varsin nuorina, ollessaan vielä pienten lasten äitejä. Elisabet jopa synnytti lisää lapsia ollessaan kuningatar.

Ja mikä tärkeintä: sekä Elisabetista että Margareetasta tuli poikkeuksellisen menestyneitä ja arvostettuja hallitsijoita.

Suuria odotuksia

Victorian omaa rehellistä mielipidettä näistä asioista me ulkopuoliset emme voi tietää. Emme, vaikka sitä häneltä kysyisimmekin.

Jos asiaa kuitenkin yrittää miettiä Victorian itsensä kannalta, lienee paljon miellyttävämpää nousta kuningattareksi oman isän vielä kuiskaillessa ja rohkaistessa kulissien takana.

Toinen vaihtoehtohan on se, että hallitsija hallitsee kuolemaansa saakka ja uusi hallitsija nousee valtaistuimelle keskellä hautajaisvalmisteluja, keskellä henkilökohtaista suruaikaa.

Joka tapauksessa Victorian nousua kuningattareksi saadaan odottaa vielä joitakin vuosia.

Jollei sitten tapahdu jotakin odottamatonta, joka vauhdittaisi tapahtumia.

Toisaalta tavataan sanoa, että hyvää kannattaakin odottaa.

Victoria hymyilee rohkaisevasti, pitää jalat maassa ja tietää aina velvollisuutensa.

Hänestä tulee pätevä, vahva ja oikein ihana kuningatar.

X