Meteorologit Anniina Valtonen ja Joonas Koskela paljastavat, mitä kulisseissa tapahtuu: ”Sääennustetta ei rakenneta lottoarvonnan tavoin”
Kun Ylen ensimmäinen sääennuste esitetään kesäaamuna kello 7, on vuorossa olevalla meteorologilla takanaan jo 3,5 tunnin työrupeama. Meteorologit Anniina Valtonen ja Joonas Koskela kertovat, mitä kaikkea muuta he tekevät kuin kahden minuutin televisiolähetyksen.
Meteorologit Joonas Koskela ja Anniina Valtonen saavat suoraa palautetta katsojilta.
Meteorologi Joonas Koskela muistelee hymyillen aikanaan saamaansa palautetta:
”Aika kova palkka kahden minuutin työstä.”
Toinen harhaluulo on se, että meteorologit keksisivät ennusteitaan.
”Ei niitä lottoarvonnan tavoin rakenneta”, sanoo Joonaksen kollega, meteorologi Anniina Valtonen.
Kesällä Ylen aamun ensimmäinen sääennuste kerrotaan televisiossa kello 7. Meteorologin työvuoro on alkanut kello 3.30. Jos Anniina on aamuvuorossa, vielä aikaisemmin, sillä koronaepidemian aikana hän on meikannut ja laittanut hiuksensa kotona ennen työhön tuloa. Normaaliaikana niistä huolehtii ammattilainen.
Työvuoron alussa Ilmatieteen laitoksen yövuorolaiset tekevät selkoa yön siihenastisista ilmiöistä ja sen hetkisistä ennusteista.
”Se antaa pohjan eikä meidän tarvitse aloittaa nollasta”, Anniina toteaa.
Sen jälkeen tutkitaan erilaisia säämalleja, joiden pohjalta seuraavaksi kerrottava ennuste muodostuu.
Televisiossa nähtävät sääkartat meteorologit tekevät käsityönä.
”Asettelemme tyhjille pohjille sääsymbolit ja lämpötilat, piirrämme rintamat ja teemme animaatiot.”
Jossain välissä pitää myös päivittää kolmea tai neljää sosiaalisen median alustaa, kirjoittaa sääennuste nettiversiota varten sekä jutella uutisankkurin kanssa juonnoista.
”Lähetysten välillä on puoli tuntia aikaa. Usein on valittava, päivitänkö sääkarttaa, syönkö jotain, käynkö vessassa vai korjaanko meikkiä. Kaikkea ei ehdi tekemään. Joskus olen mennyt lähetykseen juoksujalkaa”, kertoo Anniina.
Anniina miettii valmiiksi ensimmäisen lauseen, Joonas ei edes sitä
Promptereita eli suurikokoista käsikirjoitustekstiä heijastavaa lukulaitetta ei käytetä. Sille ei ole tarvettakaan, sillä käsikirjoitusta ei kirjoiteta.
”Mietin valmiiksi ensimmäisen lauseen. Kun saan sen sanottua, loppu menee omalla painollaan”, kertoo Anniina Valtonen.
Joonas Koskela astuu kameran eteen mitään suunnittelematta.
”Aamulla voin toivottaa hyvää huomenta, mutta iltavuorossa toivotukset ovat uutisankkurin repliikkejä, sillä hän toimii ikään kuin juontajana. Kymmenen sekuntia ennen aloitusta olen ihan pulassa, mutta aina kuitenkin keksin jotain. Sääkartta toimii käsikirjoituksena.”
Anniina ja Joonas rakastavat auringonpaistetta ja hellettä ja sitä ehkä suurin osa katsojistakin toivoo. Jatkuvan korkeapaineen ennustaminen on silti molemmista yksitoikkoista.
”Mitä sanottavaa keksii kahden minuutin ajaksi, jos luvassa on kolmen viikon jakso, jolloin aurinko paistaa yötäpäivää ja lämpötilassa on korkeintaan viiden asteen heitto vuorokaudessa?”, kysyy Joonas.
Yhtä tapahtumaköyhiä ajanjaksoja sattuu syksyisin.
”Harmaa pilvikatto pysyy taivaalla, lämpötila on viiden plusasteen vaiheilla eikä mitään tapahdu. On paljon mielenkiintoisempaa ennustaa sateita ja ukkosia sekä tutkia pilviä”, sanoo Anniina.
Katsojapalautetta tulee kuitenkin ehdottomasti eniten muusta kuin sääennusteesta; puhetavasta, äänenpainosta, vaatteista, ilmeistä ja sanavalinnoista.
”Varsinkin iltalähetys tuntuu olevan monille pyhä hetki, joka pitäisi tehdä aina samalla kaavalla.”
Anniina ja Joonas tekevät työtään silti rennolla otteella.
”Illan uutislähetys on sisällöltään rankka. Sää on sen kevyin osio”, kiteyttää Anniina.