Keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni, 32, on ollut lähes puolet elämästään puoleen jäsen: ”Kun minut valittiin ministeriksi, sain taas kuulla olevani nuori – Se asia kyllä korjaantuu joka päivä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Katri Kulmuni
Katri Kulmuni arvostaa lapsuudenkaupunkiaan Torniota, joka Haaparannan naapurissa tarjosi hänelle kansainväliset lähtökohdat elämään. © Jyrki Nikkilä
Keskustan vastavalittu puheenjohtaja Katri Kulmuni kasvoi Suomen ja Ruotsin rajalla, ja häntä kiinnosti jo lapsena, kuinka maailmaan voi vaikuttaa.

Keskustan uusi puheenjohtaja, 32-vuotias Katri Kulmuni ei ole liian nuori tehtäväänsä. Sanotaan se nyt näin aluksi, ettei asiaa tarvitse sen pitempään pähkäillä.

Kulmuni on muun muassa ollut lähes puolet elämästään Keskustan jäsen, jo toisen kauden kansanedustaja sekä Suomen elinkeinoministeri.

”Kun tulin valituksi Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi, sain kuulla olevani kauhean nuori. Kun minut valittiin eduskuntaan, olin nuori. Kun minut valittiin ministeriksi, sain taas kuulla olevani nuori. Mutta se asia kyllä korjaantuu joka päivä”, Kulmuni nauraa.

Kulmunin mielestä yksi eduskunnan suurimmista rikkauksista on sen laaja ikä- ja ammattikirjo. On tärkeää myös demokratian kannalta, että kaikki äänet tulevat kuulluiksi.

”Kuka tahansa voi hakeutua eduskuntaan, jos vain on vahva visio maailmasta, ja näkee maailmassa jotain korjattavaa. Täällä on ihan tavallisia ihmisiä käsittelemässä ihmisten kokoisia asioita”, Kulmuni korostaa.

Ihminen oli pääosassa myös Katri Kulmunin puheenjohtajuuskampanjassa.

”Alkukesä meni pitkälti Suomen maakuntia kiertäessä ja ihmisiä tavatessa heidän omilla asuinseuduillaan. Se on minulle todella tärkeää. Maailmaa parannetaan olemalla läsnä.”

Kulmuni sanoo haluavansa vahvistaa keskustan aluepolitiikkaa ja edistää alueellista tasa-arvoa.

Tämä taisi vakuuttaa myös keskustan kenttäväen. Kouvolan puoluekokouksessa hän voitti vastaehdokkaansa, kokeneen konkarin Antti Kaikkosen äänin 1092–829.

Rajalla kasvanut

”Synnynnäiseksi maailmanparantajaksi” itseään luonnehtiva Kulmuni syntyi ja varttui Länsi-Lapissa Torniossa. Rajaseudulla on ollut iso vaikutus Kulmunin ajatteluun.

”Lapsesta saakka minulla on ollut voimakas halu tehdä maailmasta parempi paikka ja vaikuttaa asioihin. Tämä halu on syntynyt monen tekijän summana. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on kasvaminen Tornionlaaksossa toinen jalka Suomen ja toinen Ruotsin puolella. Se oli ympäristö, jossa kahden maan lapset leikkivät, harrastavat ja opiskelevat yhdessä.”

Harrastusmahdollisuuksia riitti Suomen ja Ruotsin tärkeimmässä rajakaupungissa. Tämä oli tärkeää varsinkin Kulmunin kaltaiselle nuorelle, joka halusi olla monessa mukana ja tavata uusia ihmisiä. Kulmuni kokeili siipiään muun muassa yleisurheilussa, teatterissa ja klarinetin soitossa. Teatterista tuli harrastuksista tärkein, kunnes yhteiskunnalliset asiat veivät mukanaan.

Kulmuni tietää, ettei politiikka varsinaisesti kuulu nuorten suosituimpiin harrastuksiin, mutta häntä se kiinnosti jo lapsena.

Yläasteella Kulmunin sisällä palanut ”maailmanparantamisvimma” roihahti täyteen liekkiin. Siitä on pitkälti kiittäminen asialleen omistautunutta yhteiskuntaopin opettajaa. Hän sai 17-vuotiaan mielenkiinnon suuntautumaan kohti vaikuttamista. Kulmuni alkoi perehtyä muun muassa erilaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan.

Alkoi kiivas pohdinta: Voisivatko järjestöt tarjota lappilaiselle nuorelle naiselle hänen tarvitsemansa kanavan? Voisiko järjestötoiminta olla ratkaisu palavaan haluun muuttaa maailman asioita? Vastaus selvisi varsin pian.

”Opin, että kansalaisjärjestöjen kautta pystyisin vaikuttamaan moniin asioihin. Kuitenkin monet järjestöt keskittyivät vain yhteen kokonaisuuteen, siinä missä minä halusin vaikuttaa vähän kaikkeen. Siksi politiikka osoittautui lopulta monipuolisemmaksi tieksi.”

Oma poliittinen polku löytyi niin sanotulla poissulkuperiaatteella. Kulmuni alkoi perehtyä eri puolueiden arvoihin ja toimintaan. Vääriksi koetut vaihtoehdot ”sulkeutuivat” yksitellen pois, ja jäljelle jäi yksi vaihtoehto: keskusta. Ratkaisevaksi nimeksi nousi Santeri Alkio.

”Pääsin tutustumaan Alkioon ja hänen teksteihinsä, joilla on ollut todella kauaskantoiset vaikutukset keskustan kansanliikkeessä. Hän ajoi myös alueellisen tasa-arvon asiaa, mikä oli itselleni ratkaisevin kysymys. Yhtä arvokkaaksi koin myös sen, että liike ajaa vahvasti yrittäjyyden ja ympäristön asiaa.”

Päätös oli sillä sinetöity.

Katri Kulmuni

Katri Kulmuni aloitti ministerintyöt kesäkuun alussa. Nyt alkaa tämän lisäksi pesti keskustan puheenjohtajana. Jyrki Nikkilä

”Ei tavisten juttu”

Muista syödä hyvin, nukkua riittävästi ja huolehtia hyvinvoinnistasi.

Kokeneemmilta kansanedustajilta sateli päivänselviltä tuntuvia neuvoja. Tuore kansanedustaja kuitenkin tiesi, että vinkeistä kannatti ottaa vaarin, jos mieli pärjätä Eduskunnan seinien sisällä.

Rohkeutta, kokemusta ja tietoa kerryttänyt Kulmuni oli hakenut toistamiseen eduskuntaan ja päässyt tällä kertaa heittämällä sisään: vuoden 2015 vaalien jälkeen viivan alla komeili Lapin vaalipiirin suurin äänimäärä, 9 702 ääntä.

”Tunnelma oli vaalivalvojaisissa huumaava. Kaikki olivat riemuissaan”, Kulmuni muistelee.

Vaalivoittoa avitti myös vuoden 2011 eduskuntavaalit, jossa läpimeno oli hyvin pienestä kiinni. Silloin Kulmuni oli lähtenyt ehdolle pääasiassa paikallisten toimijoiden kannustamana. Vaikka hän oli jo ehtinyt toimia muun muassa Lapin yliopiston ylioppilaskunnan ja Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana, Paavo Väyrysen lehdistöavustajana sekä vaikuttaa yliopistopolitiikassa, ajatus ehdokkuudesta oli naiselle itselleen utopistinen.

”Kun joku pyysi lähtemään mukaan vaaleihin, totesin, ettei missään nimessä. Ajattelin, että eihän kansanedustajan työ ole tällaisten tavisten juttu, vaan tarkoitettu joillekin superyksilöille”, Kulmuni nauraa.

Mieli kuitenkin muuttui – viimeistään silloin, kun ensimmäiset vaalit toivat varakansanedustajan tittelin. Usko omaan tekemiseen kasvoi, ja toinen kerta toi paikan.

”Ensimmäisenä työpäivänä toki jännitti. Kaikki oli uutta ja opittavaa oli paljon. Koin kansanedustajan pestin arvokkaana tehtävänä, jonka otin kiitollisena vastaan.”

Nykyään kansanedustaja on myös ministeri. Kulmuni oppi politiikasta taas jotain keskeistä: ministerinkään työ ei ole vain superyksilöiden juttu.

Suomea ristiin rastiin

Runsaat neljä vuotta eduskunnassa on koulinut Kulumnista ammattimaisen poliitikon. Kaiken keskellä vaikuttaa rakkaus kotiseutuun.

”Työni kannalta on ollut opettavaista, että olen kotoisin juuri Lapista, jossa haasteet ovat erilaiset kuin vaikkapa etelässä. Koen, että ihmisen on saatava päättää, missä asuu ja kotiseudulta on löydyttävä se paras elinympäristö.”

Suomen maakunnissa kesän kiertänyt ministeri tietää, että muun muassa pitkät välimatkat ja etäisyydet esimerkiksi kodin ja peruspalvelujen välillä pienillä paikkakunnilla ja syrjäkylissä asettavat haasteita alueelliselle tasa-arvolle.

Lapissa myös sääolosuhteet saattavat hankaloittaa entisestään kulkemista.

”Olen ministerinä saanut tavata valtavasti ihmisiä eri puolilla Suomea ja tutustua sellaisiin paikkakuntiin ja alueisiin, joissa en ollut koskaan käynyt. Se on ollut todella rikastuttavaa. Suosittelen kotimaanmatkailua kaikille suomalaisille.”

Matkustaminen on avartavaa, mutta myös raskasta.

Jaksamisen kannalta onkin olennaista, että perusrutiinit ovat hallussa. Samat vinkit, jotka Kulmuni itse sai eduskuntaan astuessaan, hän antaisi nyt myös tuoreille kansanedustajille: nuku hyvin, liiku tarpeeksi ja syö terveellisesti.

”Tässä työssä oppii pakostakin priorisoimaan. Nykyään osaan ottaa esimerkiksi tehotirsoja kulkuvälineessä kuin kulkuvälineessä.”

”Omat harrastukset ovat kyllä jääneet aika vähiin. Mutta aina kun kiireiltäni ehdin, käyn lenkillä, luen ja tapaan ystäviä.”

Helsingissä ollessaan Kulmuni kertoo kaipaavansa Lapista erityisesti metsää.

”Nuoruudesta kaipaan taas teatteriharrastusta. Epäilemättä siksi tykkään nykyisinkin käydä teatterissa.”

Monen kielen taitaja

Tornio tarjosi teatterin lisäksi myös kansainvälistämis- ja kielikylpyä. Vaikka perheen koti oli Suomen puolella, nuoren Kulmunin aika jakautui tasaisesti molemmin puolin rajaa.

”Lapsena kävin koulua Haaparannan ja Tornion yhteisessä kielikoulussa. Päivisin koulutieni vei Ruotsin puolelle, samoin iltaisin monet harrastukset ja ystävät. Opin myös, miten tärkeää on opiskella ja osata kieliä.”

Kulmuni on opiskellut englannin ja ruotsin lisäksi myös ranskan ja venäjän kielet.

Venäjästä oli varsinkin hyötyä Pietariin suuntautuneissa opinnoissa sekä Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajana.

Menneenä kesänä Kulmuni ehti vaalikampanjoinnin lomassa lomailla myös kotikonnuillaan. Rajan vetäminen loman ja työn välille tosin ei aina ole ihan helppoa.

”Kyllähän ne yhteiskunnalliset asiat tulevat lomallakin mieleen. Sitä miettii, että voi kun tämäkin asia on noin, mitähän sille voisi tehdä. Eihän maailma koskaan tule valmiiksi. Mutta jospa se menisi oman työn kautta edes parempaan suuntaan.”

Kulmuni jaksaa ainakin yrittää. Maaseudun pienyrittäjänä toimiva isä ja erityisopettajana työskentelevä äiti ovat välittäneet kolmelle lapselleen elämänasenteen, joka nojaa yritteliäisyyteen, ahkeruuteen, sisukkuuteen ja luottamukseen.

”Vanhemmiltani opin, että sukupolvet vaihtuvat, mutta elämä kantaa. Lapsuuteni tilalla, joka on edelleen sukumme hallussa, on asunut Kulmuneita 1400-luvulta asti.”

X