Turvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll: ”Suomen turvallisuuden suurin uhka tulee rajojemme sisältä”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Jokaisen on syytä miettiä, miten sosiaalisessa mediassa kannattaa toimia. ”Jos havaitsee valeuutisia tai propagandaa, sitä ei kannata levittää”, Jarno Limnéll sanoo. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Kyberturvallisuuden professorin Jarno Limnéllin mielestä Suomen turvallisuuden suurin uhka tulee rajojemme sisältä.

Jarno Limnéll katsoo puhelintaan. Hän on ollut tunnin tavoittamattomissa, koska on tässä Seuran haastattelussa.

”Ylestä on soitettu kaksi kertaa. Mitäköhän maailmalla on tapahtunut?”

Limnéllille soitetaan usein silloin, kun kybermaailmassa tapahtuu jotain huolestuttavaa. Aiheet voivat olla mitä tahansa tietomurroista sähköiseen äänestämiseen tai verkkovakoiluun.

Suomessa kyberturvallisuus on pitkälti henkilöitynyt Limnélliin. Sen verran monella pallilla hän istuu näissä asioissa.

Limnéllin mielipiteille ja arvioille on viime vuosina ollut kysyntää, koska maailma on muuttunut nopeasti.

”Tämä on turvallisuusasiantuntijoiden näkökulmasta kulta-aikaa. Maailmassa tapahtuu niin paljon. Kun avaa päivän lehden, asiat ovat taas muuttuneet.”

Limnéll jaksaa väsymättä vastata kysymyksiin ja auttaa meitä hahmottamaan, minkälaiseksi maailma on muuttunut.

Ainakin se on käynyt selväksi, että elämme kyberuhkien keskellä.

Siis minkä?

Kolmen tason uhat

Kyberuhkilla tarkoitetaan internetin ja tietoverkkojen kautta tulevia turvallisuuttamme uhkaavia asioita.

Kyse on hyvin monen tasoisesta toiminnasta.

Meitä uhkaavat Limnéllin mukaan kolmenlaiset kyberuhat.

Yhtäältä se on rikollisuutta, jonka kohteena olemme me kaikki. Verkossa tapahtuva pankkitunnusten kalastelu, salasanavuodot, identiteettivarkaudet, huijaukset ja kiristykset – kaikki tämä on kyberrikollisuutta.

”Missä raha liikkuu, siellä ovat rikolliset. He ovat kekseliäitä. Tämä on lisääntyvä haaste turvallisuusviranomaisille.”

Toisaalta kyberuhat tarkoittavat verkkovakoilua.

”Vakoilu ei ole yhtään vähentynyt fyysisessä maailmassa, mutta samalla se on lisääntynyt verkossa, koska tietokin on siellä. Tieto on valtaa, tietoyhteiskunnan öljy.”

Yhdysvaltojen ja Ranskan presidentinvaalit ovat esimerkkejä siitä, miten verkkovakoilulla on yritetty vaikuttaa isoihin poliittisiin päätöksiin.

”Suomessakin ministeriöt ovat yhä enemmän verkkovakoilun kohteena. Tämän on suojelupoliisikin suoraan todennut.”

Kolmanneksi kyberuhkien luokaksi Limnéll nostaa hyökkäykset yhteiskunnan keskeistä infrastruktuuria kohtaan. Tähän kuuluvat niin sähkön- ja vedenjakelu kuin logistiikkaketjutkin.

”Tämä on uudenlaista sodankäyntiä.”

Jos esimerkiksi Suomen kaltaisen, pitkälle digitalisoituneen yhteiskunnan sähköverkko lamautetaan, alkavat vakavat hankaluudet. Yritysten toiminta loppuu kuin seinään, rahaliikenne katkeaa. Tulee kylmä, pimeä ja nälkä.

”Suomen kriittinen infrastruktuuri ei kaikilta osin ole riittävästi suojattu tämän tyyppisiltä sotilaallisilta kyberhyökkäykseltä. ”

Pitääkö siis olla huolissaan?

Taistelu mielestä

Limnéllin mielestä epätoivoon ei ole syytä, sillä turvallisuuden eteen voi jokainen tehdä oman osansa.

Vaikka Limnéll on kyberturvallisuuden professori, hän puhuu mieluummin pelkästä turvallisuudesta ilman kyber-etuliitettä. Hänen mielestään on hieman harhaanjohtavaa erottaa fyysisen ja digitaalisen maailman turvallisuus toisistaan.

”Turvallisuuden keskiössä on aina ihminen ja hänen kykynsä toimia informaatioympäristössä.”

Turvallisuus on asia, joka rakennetaan, ja siinä rakennustyössä on jokainen mukana.

Otamme arjessamme askeleita joko turvallisuuden tai turvattomuuden suuntaan, kun kirjoitamme viestejä ja jaamme linkkejä sosiaalisessa mediassa.

”Mitä ikinä verkkomaailmassa tekeekin, pitäisi miettiä ennen kuin toimii. Jos havaitsee valeuutisia tai propagandaa, ei levitä niitä. Kaikkein merkittävimmät kybertaistelut käydään ihmisen mielestä ja asenteista.”

Mutta miten tunnistaa propagandan? Sosiaalisen median tekninen toimintalogiikka kun suodattaa jokaisen nähtäville lähinnä sitä sisältöä, josta hän on jo valmiiksi kiinnostunut.

Tämän takia meistä jokaiselle muodostuu sosiaaliseen mediaan oma kuplamme, joka koostuu valikoidusta tarjonnasta tietynlaista totuutta ja näkemyksiä. Kuplassa voi olla vaikeaa erottaa valetta faktasta.

”On erittäin tärkeää, että ymmärrämme tämän ilmiön. Se toivottavasti kannustaa lukemaan myös muita uutislähteitä. Nyt on olennaisempaa kuin koskaan lukea laadukasta journalismia ja katsoa huolella tehtyjä ajankohtaisohjelmia. Sieltä se sivistys rakentuu.”

Kansallisfilosofi J. V. Snellmanin 150 vuotta vanha ajatus sivistyksestä pienen kansan turvana tuntuu Limnéllistä nyt erityisen ajankohtaiselta.

Mutta ei turvallisuus koostu vain ajatuksista. Kriisin iskiessä pelkkä ajattelu ei pidä kylmää, pimeää ja nälkää loitolla.

Uusi normaali

Tarvitaan myös konkreettista varautumista kriisiin: kuivamuonaa, pattereita, vettä ja varapolttoainetta, jolla pääsee mökille tai edes kaverin mökille.

Onko Limnéllillä itsellään kerättynä tällainen kotivara?

”Totta kai. Ehdottomasti.”

Kapteeni evp. vinkkaa menemään Marttaliiton kotivara-sivustolle katsomaan ohjeet.

”Ei ole tarpeen rakentaa bunkkeria ja säilöä isoja kuivamuonavarastoja. Perusasioista huolehtiminen riittää.”

Viime vuosina monet kotitaloudet ovat saaneet myrskyjen takia harjoitella sähkötöntä elämää.

”On ihan hyvä, että tulee myrskyn kaltaisia poikkeustilanteita. Niistä oppii. Kriisinsietokyky paranee.”

Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän henkistä kriisinsietokykyä, sillä maailma on muuttunut hetkessä, juuriaan myöten.

”Uusi normaali on nopeasti muuttuva maailma, joka on ennalta-arvaamattoman epävakaa ja jossa digitaalinen ja fyysinen kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Se tekee myös turvallisuudesta monimutkaisempaa ja sen ylläpitämisestä haastavampaa.”

Juuri tämä kutkuttaa Limnélliä.

”Turvallisuus on intohimoni.”

Intohimotyössä

Jarno Limnéll suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen – ei kuitenkaan varauksetta. ”Riskinä on muun muassa Venäjän reaktio Nato-hakemukseen.”

Intohimo sen täytyykin olla, sillä Limnéll tekee kahta työtä kahdessa kaupungissa. Espoossa hän on professorina ja Tampereella Insta Groupin kyberturvallisuus- ja kehitysjohtajana. Sen päälle tulevat dosentuurit ja luottamustehtävät alan yhdistyksissä.

Päivät venyvät usein pitkälle iltaan ennen kuin Limnéll ehtii kotiin vaimon ja kolmen lapsensa luo.

Joka ilta kun lamppu sammuu ja perhe menee nukkumaan, Limnéll vetäytyy työn pariin. Juuri nyt työn alla on kirja nuorista ja turvallisuudesta. Yön tunteina syntyy myös raportteja ja artikkeleita.

”En koe, että minulla on työaikaa, koska saan tehdä työtä, joka on intohimo.”

Muutaman tunnin hän malttaa nukkua ennen kuin kello herättää aamuviideltä urheilemaan, kesät talvet.

”Omaksuin tavan jo kadettikoulussa.”

Nuorempana Limnéll kilpaili hiihdossa, mutta nykyisin hän juoksee omaksi ilokseen. Hän palasi äskettäin maratonmatkalta Huippuvuorilta.

Joka-aamuiset lenkit ovat Limnéllille vastapainoa sisätyölle. Mutta ei urheiluhetkikään välttämättä ole työnteosta vapaa alue. Hänellä on aina muistiinpanovälineet mukana siltä varalta, että päähän sattuisi pulpahtamaan kesken olevaan kirjoitukseen liittyvä ajatus.

Mikä turvallisuudessa herättää niin suuria intohimoja, että sitä pitää alituiseen ajatella?

”Turvallisuudentunne on perustarve.”

Isänä Jarno Limnéll pohtii välillä huolestuneena, minkälainen on se Suomi, jossa hänen nyt kymmenen-, kolme- ja yksivuotiaat lapsensa aikuisina elävät.

Hänen mielestään Suomen suurin uhka on voimakas yhteiskunnan eriarvoistuminen ja ääriliikkeiden voimistuminen.

Uusi kirjaprojekti nuorten parissa on kuitenkin luonut tulevaisuudenuskoa häneenkin.

Kirjaa varten tehty tutkimus paljastaa, että nuoret pitävät Suomea yhteiskuntana, joka perustuu vahvasti luottamukseen. Nuorten mielestä luotamme toisiimme, päättäjiin, viranomaisiin ja mediaan.

”Olennaisin kysymys turvallisuuden näkökulmasta on se, miten me vahvistamme luottamusta.”

Tuleeko siis Suomen suurin turvallisuusuhka sisältä eikä enää idästä? Voiko puheet Nato-jäsenyydestä unohtaa?

”Tulihan se Nato-kysymys sieltä!”

Euroopastako turva?

Jarno Limnéll suhtautuu myönteisesti Nato-jäsenyyteen, mutta ei tee sitä varauksetta.

Riskeinä ovat Venäjän reaktio Suomen hakemukseen ja Naton mahdollinen haluttomuus ottaa uusia jäseniä kiristyneessä tilanteessa.

”Suoraan sanoen Nato ei Suomen kannalta ole se tärkein juttu. Mutta sen ymmärtäminen on, että turvallisuus on yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä.”

Limnéllin katse on kääntynyt Eurooppaan. Siellä tapahtuu juuri nyt kutkuttavia asioita, kun EU hakee uutta suuntaa Brexitin takia.

”Turvallisuus oli keskeisimpiä syitä EU:n luomiseen. Nyt EU hakee uutta omaa tarinaa. Jos EU pystyisi kertomaan, millä konkreettisilla toimenpiteillä se huolehtii jäsenmaidensa kansalaisten turvallisuudesta, tämä vahvistaisi Euroopan sisäistä yhdentymistä.”

Se lisäisi Limnéllin mielestä myös Suomen turvallisuutta.

”Katsotaan mitä tapahtuu. Elämme kiinnostavia aikoja.”

Lue myös:

Tiesitkö, että voit estää luottokorttisi väärinkäytöksiä uusilla keinoilla? Tarkista ainakin nämä neljä asiaa

Miehittämättömistä ilma-aluksista Suomen rajavalvonnan uusi ase – ja uhka turvallisuudelle

Rajavartiolaitos haluaa samat voimankäyttöoikeudet kuin poliisilla – Taustalla vihreiden miesten pelko

 

X