Söpö pesukarhu pissasi halkolaatikkoon ja tyhjensi kiukaan kivistä - Eksoottinen lemmikki aiheuttaa ikävän yllätyksen

Korkeasaaren eläinlääkärinä toimiva Sanna Sainmaa vetää eläintarhan tuottamalla videolla henkeä luetellessaan lemmikkipesukarhun aiheuttamia tuhoja: Söpö pesukarhu tyhjensi hetkessä kiukaan kivistä, irrotti ilmastointiputken kannen sekä ritilät lattiakaivoista ja heitteli sampoopullot seinään. Asunnon puolelle päästyään se muun muassa pissasi halkolaatikkoon, tuhosi viherkasvit ja sotki verhot. Ei ihme, että pesukarhun omistajat halusivat päästä siitä eroon ja pyysivät Korkeasaarta apuun.

”Lemmikkitaustaisten eksoottisten eläinten päätyminen Korkeasaareen ovat yksittäistapauksia. Jokaista eläintarhaan sijoittamista harkitaan tapauskohtaisesti”, kertoo Korkeasaaren markkinointipäällikkö Susanna Silvonen.

”Korkeasaaressa asuvat pesukarhu- ja berberiapinalaumat ovat entisiä lemmikkejä, jotka ovat saapuneet Korkeasaareen hollantilaisen AAP-säätiön kautta”, Silvonen jatkaa.

Pesukarhu on oppivainen mutta hyvin vilkas eläin. © NICLAS MÄKELÄ/OTAVAMEDIA

Korkeasaaressa on rajalliset tilat

Pesukarhu on lemmikiksi soveltumaton laji ja EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa. Kuten on myös punakorvakilpikonna, joita Korkeasaareen on yritetty tarjota yksityiskodeista. Näiden lajien tuonti Suomeen on nykyään kielletty.

Vuoden alussa Korkeasaareen muutti myös taiwaninrottakäärme. Se on iso, mutta piilotteleva myrkytön käärme, joka on kotoisin Taiwanin saarelta. Tämä entinen lemmikki päätyi sekin eläintarhaan pitovaikeuksien vuoksi.

Haitallisia vieraslajeja koskevat rajoitukset perustuvat lainsäädäntöön. Keskeisessä roolissa ovat EU:n vieraslajiluettelo ja sitä täydentävä kansallinen luettelo. Siinä luetellaan lajit, joita pidetään Suomen oloissa haitallisina, kuten lemmikkinä pidetty haisunäätä.

”Lainsäädännön tarkoituksena on estää haitallisten vieraslajien leviäminen luontoon ja niistä aiheutuvat haittavaikutukset”, sanoo vieraslajiasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.

Jos lemmikin omistaja ei halua lopettaa hankalaa lemmikkiään, hän voi kysyä lemmikin sijoittamisesta eläintarhaan. Eläintenhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti Korkeasaaren eläintarhasta tuntee ongelman.

”Tilojen rajallisuuden vuoksi eläintarhat voivat vain poikkeustapauksissa antaa kodin lemmikille. Omin luvin eläintarhaan ei voi lemmikkiä hylätä.”

Tulliin haaviin jääneet aavikkoketut

Viime vuonna Korkeasaareen muutti kaksi aavikkokettua, joiden tuoja oli ilmoittanut ostaneensa ne espanjalaisesta eläintarhasta, mutta ei kyennyt selvittämään eläinten alkuperää tai lupien olemassaoloa. Tutkimuksessa paljastui, että aavikkoketut oli tuotu ilman lupaa ja että omistaja oli koettanut myydä niitä Suomessa. Hänet tuomittiin salakuljetuksesta sakkoihin ja lisäksi korvaamaan valtiolle saatu rikoshyöty. Tulli takavarikoi molemmat aavikkoketut.

Pienikokoinen aavikkokettu on söpön näköinen isoine korvineen. Se ei kuitenkaan olle lemmikkieläin. © COLOURBOX

Pienikokoiset vaaleat ketut, jolla on suuret silmät ja jättimäiset korvat asuvat nykyisin Hämärätalossa. Talossa asuvat myös nelivarvassiilejä ja jemeninkameleontti, jotka myös ovat olleet aikoinaan lemmikkeinä.

YK:n alainen eläin- ja kasvilajeja koskeva CITES-sopimus on vuodelta 1975. Kansainvälisesti uhanalaisten ja rajoitettujen eläinlajien kauppa on ollut kasvussa. Eri maiden tullilaitosten tehtävänä on valvoa uhanalaisten eläin-ja kasvilajien tai niiden osien tai johdannaisten kaupan lainmukaisuutta.