Tutkimukset kertovat: yli 50-vuotiaat kokevat ikäsyrjintää työnhaussa – ”Ei kutsuta edes työhaastatteluun”

Sen sijaan työnantajat eivät pidä ikää palkkaamisen esteenä. Motivaatio ja asenne ratkaisevat, he sanovat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sen sijaan työnantajat eivät pidä ikää palkkaamisen esteenä. Motivaatio ja asenne ratkaisevat, he sanovat.
(Päivitetty: )
Teksti:
Oona Komonen

Helmikuussa 2019 työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi raportin. Sen oli tehnyt Itä-Suomen yliopiston Alue- ja tutkimuskeskus.

Oli selvitetty pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä.

Yli vuoden työttömänä olleille kohdennetun kyselyn avovastauksissa sai kertoa siitä, mikä tai mitkä tekijät koettiin esteeksi työllistymiselle.

Kaikki yli 45-vuotiaat vastasivat ikä. Puhuttiin jopa ”ikärasismista”.

”Ikä ja pitkä ura. Se on yhtä kuin kallis työntekijä. Työhön valitaan mielellään nuoria, joilla ei vielä iän tuomia palkanlisiä sekä lyhyet lomat.”

”Rekrytoijien ennakkoluulot iän suhteen. Ei kutsuta edes työhaastatteluun.”

Eräs vastaaja kuvasi:

”Työnantajat eivät noteeraa vähän alle 60-vuotiasta työmarkkinakelpoiseksi.”

Yli 55-vuotiaat kokevat eniten ikäsyrjintää

Syrjintä on kielletty työhön ottaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteessa. Niin sanoo laki. Työnantaja voi syyllistyä syrjintään myös jo rekrytointitilanteessa.

Syrjintää on, jos työntekijää tai -hakijaa kohdellaan eri tavoin kuin jotakuta toista.

Tammikuussa 2018 Taloustutkimus selvitti Elinkeinoelämän Keskusliiton toimeksiannosta työssä tapahtuvaa ikäsyrjintää. Kyselyyn vastasi reilut kaksituhatta työikäistä, 18–64-vuotiasta henkilöä.

Selvisi, että ikäsyrjintää koetaan eniten töitä hakiessa.

Ja selvisi myös, että eniten ikäsyrjintää kokevat yli 55-vuotiaat.

”Mitä enemmän ihmisellä on ikää”, sanoo Antti Veirto, ”sen vahvemmin hän uskoo, että ikä vaikuttaa rekrytointipäätökseen.”

Veirto työskentelee Palvelualojen ammattiliitto PAM:n yhteiskuntapoliittisen yksikön tutkimuspäällikkönä.

Seura kysyi kolmelta ammattijärjestöltä heidän näkemyksiään ikäsyrjinnästä sekä yli 50-vuotiaiden rekrytointitilanteesta.

Ammattijärjestöiksi valikoituivat PAM:n lisäksi lähihoitajien ammattiliitto SuPer ja rakennusalan ammattilaisten Rakennusliitto. Valintaperusteiden taustalla oli, että näiden liittojen piiriin kuuluu ammatteja, joissa on työvoimapulaa.

Ikä on ”vahva vaikutin”

Vuonna 2017 PAM teetti työttömille jäsenilleen kyselyn siitä, mitkä tekijät he kokevat esteeksi työllistymiselle.

Yksi kysymys oli: vaikuttaako ikä merkittävästi työnsaantiin?

Kyllä, vastasi 35 prosenttia 41–50-vuotiaista.

Kyllä, vastasi 82 prosenttia yli 50-vuotiaista.

Vertailun vuoksi: 31–40-vuotiaista vain neljä prosenttia koki iän ”merkittäväksi” esteeksi.

Lisäksi yli 50-vuotiaat kertoivat oikeanlaisen koulutuksen tai koulutuksen puuttumisen ylipäätään työllistymistä vaikeuttavana tekijänä.

”Eivätkä he pidä uudelleenkouluttautumista hopeanuolena, ymmärrettävästi”, Antti Veirto sanoo.

Hän painottaa, että jäsenkyselyssä selvitettiin ”subjektiivista kokemusta”. Mutta toisaalta Veirto uskoo, että ”ikä on vahva vaikutin”.

”Töitä ei tahdo löytyä työttömäksi jääneelle, viime vuosikymmenet on ollut sama tilanne.”

”Ei tunnisteta aiempaa ammatillista osaamista”

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi, että viisikymppisten ja sitä vanhempien on usein hankala saada töitä.

”Etenkin heidän, joilla ei ole taustalla kokoaikatöitä tai jotka ovat olleet työelämästä poissa vuoden tai yli.”

Paavola moittii ”vallitsevaa ajatusmaailmaa”: työmarkkinoilla tunnutaan suomivan lähellä eläkeikää olevia.

”Typerää!”

Paavolan mielestä yli 50-vuotiailla on usein paljon työkokemusta. He osaavat priorisoida ja ajatella töitä realistisemmin.

Alaa vaihtava ”ei aloita nollasta”. Paavola kertoo esimerkin: jos laskentamerkonomi siirtyy insinööriksi, hän on tehnyt työtä, josta on uudessa työpaikassa hyötyä. Tai vaikka kyse olisi kokonaan uudenlaisista työtehtävistä, taustalla on kokemusta työelämästä.

”Eli ammatillista osaamista on jo. Mutta Suomessa tällaista ideologiaa ei ole.”

”Päivänselvää, että nuorempi saa paikan”

Motivaatio työtehtävää kohtaan, sopivuus yrityskulttuuriin, aikaisempi työkokemus. Nämä olivat 268 rekrytoijan mielestä merkittävimmät palkkaamispäätökseen vaikuttavat tekijät. Tuloksia esiteltiin toukokuussa 2019 toteutetussa Duunitorin Kansallisessa rekrytointitutkimuksessa.

Viidestätoista väittämästä ikä oli vasta toiseksi viimeisellä sijalla. Vastaajista vain 8–10 prosenttia piti sitä ”melko tärkeänä, tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä”.

Samantapaiseen tulokseen päätyi työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö Tela syksyllä 2018. Työeläkealan toimijoiden ja Kelan yhdessä toteuttaman kyselyn mukaan työnantajat kiinnittivät iän sijaan enemmän huomiota työntekijän persoonallisuuteen ja asenteeseen.

Lisäksi 72 prosenttia rekrytoijista piti yli 50-vuotiaiden mahdollisuuksia saada töitä joko erittäin tai melko hyvänä.

”Niin”, sanoo Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen.

”Ainakin rakennusalalla suurinpiirtein noin on.”

Ikäsyrjintä ei ole rakennusalalla noussut esille, ja yli 50-vuotiaat ovat ”arvostettuja ammattilaisia”. Siksi ”ei ole varaa jättää palkkaamatta.”

Tällä hetkellä rakennusalalla on työvoimaapulaa alueellisesti, ja ”aika varmasti myös lähivuosina”, arvioi Palonen.

”Tuskinpa töihin halukasta, motivoitunutta henkilöä jätettäisiin palkkaamatta. Tosin on muistettava, että rakennusala on suhdanneherkkä.”

Alalla jäädään verrattain aikaisin työkyvyttömyyseläkkeelle. Siksi töitä ei hae moni rakennusalan ammattilainen, jonka ”ikä alkaa viitosella tai kuutosella”.

Entä alan vaihtaja? Palosen mukaan ”on selvää”, että iäkkäämpien on hankalampi työllistyä.

Kuvitteellinen tilanne: työtä hakevat 30- ja 50-vuotiaat henkilöt, joista kumpikaan ei ole ammattilainen.

”Päivänselvää, että paikan saa nuorempi, josta koulutetaan ammattilainen.”

Vaikeaa päästä uudelleen työmarkkinoille

Ikärasismi on ongelma, toteaa Antti Veirto. On ajateltu, että pulmaa ratkotaan yhteiskunnassa hyvällä tahdolla, ikäohjauksella, arvojen muokkaamisella.

”Mutta mielestäni ratkaisun pitäisi tapahtua sääntelyn kautta vahvistamalla viisikymppisten työmarkkina-asemaa.”

Miten?

Veirto kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa on käytössä lakisääteinen irtisanomisjärjestys: yritykseen viimeksi tulleet työntekijät täytyy irtisanoa ensimmäiseksi.

”En nyt sano, että tämä olisi nimenomaan oikea keino Suomeen, mutta jotain pitäisi keksiä.”

Työnhakijoiden kokema ikäsyrjintä on ”huolestuttava asia” etenkin aikana, jolloin työuria halutaan pidentää, sanottiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

On huomattu, että työssä olevien työuria on saatu pidennettyä. Sen sijaan työuran loppuvaiheessa olevien työnsä menettäneiden uudelleen pääseminen työmarkkinoille on vaikeaa. He myös kohtaavat ikäsyrjintää.

Ratkaisuksi tutkimuksessa ehdotettiin taloudellisia korvauksia: työnantaja voisi esimerkiksi maksaa alennettua eläkemaksua palkkaamalleen ikääntyneelle työttömälle työnhakijalle.

Tutkimuksessa selvitettiin paitsi työttömien myös työantajien näkemyksiä työllistämisestä tilanteessa, jossa työvoiman saatavuus on vaikeutunut.

Vastanneista työnantajista noin puolet pitivät työttömien uudelleenkoulutusta hyvänä ratkaisuna työvoimapulaan. Tosin he sanoivat myös, että eivät ole kovin halukkaita kouluttamaan itse uusia työntekijöitä.

X