8-luokkalaiset kouluttivat vankeja ja yöpyivät asunnottomien kanssa – Missä menee kouluopetuksen raja? – Katso video!

Gutsy Go -hanke opastaa 14-15-vuotiaat dokumentin teon ihmeelliseen maailmaan. Aiheet ovat rankkoja, mutta niin on elämäkin. Seuraavaa ensi-iltaa juhlitaan perjantaina 12.4. Espoon Kauppakeskus Sellon elokuvateatterissa.  

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kaikki Gutsy Go -projekteissa syntyvät dokumentit jaetaan YouTube-palvelussa.

Gutsy Go -hanke opastaa 14-15-vuotiaat dokumentin teon ihmeelliseen maailmaan. Aiheet ovat rankkoja, mutta niin on elämäkin. Seuraavaa ensi-iltaa juhlitaan perjantaina 12.4. Espoon Kauppakeskus Sellon elokuvateatterissa.  
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Mitä tulee, kun otetaan yhden asuinalueen kaikki kahdeksasluokkalaiset ja jaetaan heidät ryhmiin siten, että luokat ja kaveriporukat puretaan eri tiimeihin?

Oikea vastaus: tunnin verran yhteiskunnallista dokumenttia.

Työväline on kaikilla omasta takaa, älypuhelin ja sen kamera. Aikaa on kouluviikko eli maanantaista perjantaihin, johon mennessä kukin tiimi on ideoinut ratkaisun sosiaaliseen ongelmaan ja kuvannut siitä muutaman minuutin mittaisen videon.

Porukka kootaan yhteen ensi-iltagaalaan, jossa teokset katsotaan ja sitten keskustellaan. Koko materiaali jaetaan dokumentti kerrallaan YouTube-palvelussa.

Gutsy Go -projektin organisoi startup-yritys Gutsy Media, yhdessä koulutettujen ohjaajien ja nuorten omien opettajien kanssa.

Kovaa kamaa

Perjantaina 12.4. klo 15:30 Espoon Sellon Finnkino-teatterissa saa ensi-iltansa sarja dokumentteja, joiden takana on 13 eri tiimiä, yhteensä 130 kasiluokkalaista, kaikki Espoon Järvenperän koulusta.

”Nuoret kuvaavat itse. Projektin aikuiset auttavat editoinnissa, joka tehdään hyvin nopeasti ja valmiit dokumentit jaetaan YouTubessa. Tämä tekee nuorille itselleen näkyväksi, mihin he ovat itse vaikuttaneet ja mihin he pystyvät”, kertoo Gutsy Gon tuottaja Veera Ikonen.

Tämän päivän nuoret ovat Ikosen mukaan mediataidoiltaan tähän asti osaavin sukupolvi.

”Yhteiskunnassamme vallitsee ajatus, että nuoria tarvitaan sitten, kun he ovat isoja ja valmistuneet koulusta. Toisinkin voi toimia. Nuoret tarvitsevat ison yhteisen nosteen, että heitä tarvitaan nyt”, Ikonen jatkaa.

Espoon Järvenperän nuorten ideoimissa dokumenteissa ei väistellä rankkojakaan aiheita. Mikään inhimillinen ei ole liian raaka, maanläheinen tai hempeä. Kokonaisuus on kuin elämä itse, monimuotoinen.

Arvokkuutta ja alusvaatteita -dokumentissa nuoret saunottavat Harjun nuorisotalon pihalle hinatussa peräkärrysaunassa asunnottomia, joille tarjotaan puhtaat alusvaatteet ja sukat sekä mahdollisuus peseytymiseen.

Riippuvuudesta -projekti pohtii dokumentin keinoin huumeriippuvuutta. Mistä se syntyy? Kuinka päästä kuiville. Millaisia ovat ihmisen elämän käännekohdat, jossa apu olisi ollut paikallaan?

Nuoruus talteen -dokumentissa nuoret digitoivat talteen vanhusten paperisia nuoruusvuosien valokuvia ja tekevät heille digitaalisen valokuva-albumin, joka toimitetaan myös perheenjäsenille ja sukulaisille.

Transprojektissa nuoret kohtaavat transsukupuolisia ihmisiä ja keskustelevat heidän kanssaan ennakkoluuloista ja vaikuttamismahdollisuuksista yhteiskunnassa.

Täydellisen epätäydelliset perheet taas on kuin teinien ohjaama versio tosi-tv-sarja Supernannysta. Nuoret viettävät aikaa lapsiperheiden kanssa. Kännykät pannaan pois ja järjestetään yhteinen illanvietto, jossa ratkotaan perhe-elämän kompastuskiviä nuorten johdolla.

Rahaa pienistä puroista

Gutsy Go on Gutsy Media Oy:n tuottama koulutuspalvelu, joka sisältää viikon mittaisten koulutuksen ja vuoden lisenssin. Sen asiakkaita ovat kunnat, useimmiten opetustoimi eli koulut.

Suuri pyörä lähti pyörimään 2017 jolloin Gutsy Go voitti säätiöiden järjestämän Vuosisadan rakentajat -kilpailun pääpalkinnon 1,5 miljoonaa euroa.

”Tuotamme merkityksellisiä mediatuotantoja, jotka lisäävät rauhaa. Konsepti kehitettiin pari vuotta sitten. Vuosisadan rakentajat -kisan palkinto käytettiin kokonaisuudessaan työmme rahoittamiseen”, Veera Ikonen kertoo.

Gutsy Gon vastaava tuottaja on Gutsy Media Oy:n toimitusjohtaja ja televisiotuotantojen konkari Aram Aflatuni.

”Toimimme kokonaan uudella alueella. Edustamme social enterprise -mallia jossa yritys tekee vain yhteiskunnallisia projekteja, joista on hyötyä ihmisille”, Aflatuni kertoo.

Työn tavoite on vaikuttaminen, ei voiton tekeminen, mutta koska kyseessä on liiketoiminta, tuloksellisuutta mitataan koko ajan.

Rahaa on saatu maksavilta asiakkailta eli kunnilta sekä apurahoja myöntäneiltä säätiöiltä. Aflatunin mukaan siitä riittää palkkoihin kymmenelle työntekijälle ja projektikohtaisesti palkattaville kymmenille ohjaajille. Joskus tulevaisuudessa karttuva voitto tullaan käyttämään toiminnan laajentamiseen.

Nuorten maailma avartuu

Mitä sitten on Aflatunin kovasti mainostama yhteiskunnallinen vaikuttaminen?

”Nuorten opettajat ovat mukana tässä. He saavat uusia taitoja projektinhallinnassa. Nuoret oppivat mediataitoja. Opetamme heille, kuinka he voivat toteuttaa nopeasti yhteisöprojekteja ja levittää niistä opittua videoiden kautta”.

Gutsy Go on osunut otolliseen markkinarakoon. Pedagogiikan ja median yhdistämisestä ei tällä hetkellä ole ylitarjontaa, ei edes kilpailua. Kaiken avain on nopeus.

”Viikossa puserramme nuorten kanssa kasaan tarinan ja heitämme sen takaisin yhteisölle. Suurin este muutoksen tiellä ei ole raha tai osaamattomuus vaan maailmanlaajuinen kyynisyys, se että ei uskota omaan osaamiseen, että harmaan kiven läpi voi mennä.”

Nopeuden merkitys on Aflatunin mukaan kyynisyyden murtamisessa. Kaikki tehdään nopeasti, ideointi, kuvaaminen ja editointi. Liikkeelle lähdetään nollasta ja valmis elokuva esitetään viiden päivän kuluttua. Se tekee oman käden jäljen näkyväksi heti – ei joskus ensi vuonna.

”Kaupungeilla on huutava tarve tällaiseen. Jos katsoo nuorisobarometria, puolet Suomen nuorista ei usko tulevaisuuteen. Luottamus kanssaihmisiin on romahtanut. Yhteiskuntarauhan kannalta on tärkeä kysymys, kuinka vahvasti nuoret kokevat olevansa osa yhteiskuntaa ja sitoutuvat olemaan osa yhteisöä. Se on ydinkysymys”, Aflatuni sanoo.

Asunnottomien yö ja vankilareissu

Viime syksynä Gutsy Go toteutti Espoon Lintumetsän kasiluokkalaisten kanssa asunnottomien yön Kauppakeskus Selloon tyhjässä liikehuoneistossa.

Kaikki sai alkunsa ilmastonmuutoksen ja asunnottomuuden pohdinnasta. Viime kesän helteillä jotkut kauppakeskukset avasivat ovensa ihmisille, jotka halusivat tulla nukkumaan viileään.

Suomessa on samaan aikaan asunnottomia ja paljon liikehuoneistoja tyhjillään. Miksei näihin ikuisuuskysymyksiin löydetä ratkaisua?

Toinen projekti käsitteli vankilasta vapautuvien mahdollisuuksia palata takaisin yhteiskuntaan. Oli käynyt ilmi, että heidän tietotekniikkataitonsa olivat huonommalla tolalla. Nuoret diginatiivit vierailivat Hämeenlinnan naisten avovankilassa opettamassa tietotekniikkaa, joka helpottaisi aikanaan siviiliin paluuta.

Helmikuussa ilmestyi Espoonlahden kasiluokkalaisten dokumentti, jossa pohdittiin kysymystä, mitä yhteistä on sotaveteraaneilla ja turvapaikanhakijoilla. Oikean vastauksen saivat kertoa omin sanoi he, jotka sodasta jotain omakohtaista tietävät.

 

Väärin ymmärretty ikäluokka

Miksi Gutsy Go haluaa keskittyä juuri kahdeksasluokkalaisiin? Aram Aflatunin mukaan he ovat Suomen väärinymmärretyin ikäluokka.

”Se on suurin hukattu potentiaali. Juuri tuossa iässä nuoret eivät ole vielä eriytyneet. Toisaalta he ovat tarpeeksi vanhoja voidakseen lähteä ulos koulusta toteuttamaan projekteja. Heillä on kykyä ja kiinnostusta maailman tapahtumista. Se on mahtava ikäluokka, jonka kyvykkyyttä on aliarvioitu.”

Aflatunin mukaan joka kymmenes lapsi Suomessa on kyyninen. Tämä tarkoittaa sitä, että tulkitsee ympäröivää maailmaa niin kielteisesti, että se purkautuu joko itsetuhoisena käytöksenä tai niin, että aiheuttaa ongelmia muille.

”Mitä tapahtuu peruskoulun jälkeen? Kyynisyys tuplaantuu. Se on iso kansantaloudellinen asia. Yksi suurimpia haasteita Suomessa on kääntää tämän kyynistymisen suunta peruskoulun jälkeen. Yläkoulu on suuri uudelleen määrittelemisen ikä. Jos nuori saa kokemuksen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, hän voi luoda nahkansa uudestaan. Se voi olla ihmisen elämän suurimpia juttuja”, Aflatuni sanoo.

Käännekohta on Aflatunin mukaan se hetki, kun projektiin osallistuvassa nuoressa herää kiinnostus omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa.

 

X