Aivoinfarkti vei Kari Helinin, 44, työkyvyn – Kela ja Elo arvioivat hänet työkykyiseksi ja hylkäsivät eläkehakemuksen – Näin vakuutuslääkärit kävelevät potilasta hoitavan lääkärin lausunnon yli

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jos Kari Helin saa uudestaan kielteisen päätöksen eläkehakemukseensa, hän aloittaa prosessin alusta. "Tiedän, että jotkut ovat pyörittäneet eläkepapereita uudestaan ja uudestaan 5-10 vuotta”, Helin sanoo. © Kari Helinin arkisto
Kela ja Työeläkeyhtiö Elo arvioivat aivoväsymyksestä kärsivän pyörämekaanikon työkykyiseksi. Päätöksen tukena oli lausunto, jonka antanut vakuutuslääkäri ei ollut koskaan tavannut miestä.

Helmikuussa 2017 Kari Helin, 44, havahtui siihen, että hänen oikean puolen kätensä ja kielensä tikkuili. Tilanne meni ohi, mutta illemmalla oireet palasivat. Ambulanssi soitettiin, ja Helin kyydittiin Jyväskylään sairaalaan.

Helin sai aivorungon osittaisen valtimotukoksen ja sen myötä kaksi aivoinfarktia. Sairaalassa häntä lääkittiin, mutta liuotushoitoa ei aloitettu. Muutaman päivän päästä selvisi, että tukos oli sellaisessa kohdassa, että liuotushoito olisi vienyt hengen.

Aivoinfarktin jälkeen potilaalle määrätään aina kolmen kuukauden ajokielto. Helin lepäili ajokiellon ajan ja palasi pyörämekaanikon työhönsä ilman kontrollikäyntiä lääkärillä.

Aivoinfarktista ei jäänyt näkyvää vammaa.

Pää ei enää toimikaan

Helin työskenteli kesän ja ihmetteli, kun työpäivän jälkeen oli pakko lepäillä makuullaan useampi tunti.

”Pää oli niin loppu”, Helin muistelee.

Kesän lopulla koitti kontrollikäynti sairaalassa, ja Helin kertoi kuulumisensa lääkärille.

”Siinä vaiheessa lääkäri puhalsi pelin poikki ja tuumasi, että sinulla on syvä aivoväsymystila. Olen käytännössä siitä lähtien ollut sairaslomalla”, sanoo Helin.

Helin ei vieläkään hahmottanut, mitä hänelle oli tapahtunut. Hän kieltäytyi aluksi lääkärin ehdottamasta neuropsykologisesta kuntoutuksesta, mutta päätti myöhemmin kokeilla sitä.

Talven ajan Helin ajoi kymmenen kertaa puolentoista tunnin matkan kodistaan Kannonkoskelta Jyväskylään kuntoutukseen.

”Oli hyvä, että hoksasin mennä kuntoutukseen. Siellä opeteltiin ihan tähän normaaliin arkeen. Uusi pääni testattiin erilaisilla ärsykkeillä ja yritin hahmotella itse, miten estän sitä menemästä punaiselle.”

Neuropsykologisen kuntoutuksen myötä Helin alkoi hahmottaa, milloin aivot alkavat rasittua liikaa eli käydä ylikierroksilla. Helin tahtoi kokeilla, miten hän pärjäisi vanhassa työssään pyörämekaanikkona ja myyjänä.

Toukokuussa 2018 hän aloitti Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon tarjoaman työkokeilun tutussa työpaikassaan.

Työkokeilun minimi, 25 tuntia viikossa, oli hoitavan lääkärin mielestä kuitenkin liikaa. Helinille myönnettiin erillisluvalla kevyempi aloitus, josta oli tarkoitus nostaa asteittain tuntimäärää.

”Koko puolen vuoden aikana en päässyt siihen minimiin. Sain viikossa itsestäni irti maksimissaan 24 tuntia”, sanoo Helin.

Vanha työ piti opetella uudelleen

Työssä aivoväsymyksen merkitys alkoi selvitä Helinille. Hän joutui hyödyntämään muistikirjoja ja opettelemaan täysin uudet menetelmät vanhan työnsä tekemiseen. Häiriötekijöitä ei saanut olla ollenkaan, eikä Helin pystynyt tekemään työtä yhtäjaksoisesti pitkään.

”Jos olin pyörän kimpussa, eivät työkaverit enää voineet tulla kysymään lennosta mitään. Myös suuri määrä ihmisiä samassa tilassa kuormittaa: eräissä hautajaisissa olin nukahtaa ruokapöytään”, hän kertoo.

Kun lain mahdollistama puolen vuoden työkokeilu päättyi, tarkoitus oli jatkaa samaa asiaa työhönvalmennus-nimikkeellä. Helin anoi puolta vuotta työhönvalmennusta, jossa hän saisi totutettua itseään siihen, että työtunteja lisättäisiin.

Vuodenvaihteessa Elo teki päätöksen, että yhteistyö päättyy.

”He lopettivat kaikki tuet ja tuumasivat, että ei ole mitään syytä jatkaa. Elo katsoi, että työhönvalmennuksesta ei ole hyötyä”, sanoo Helin.

 

Maantie- ja maastopyöräilyä, sienestystä ja hiihtoa harrastava Helin on kiitollinen myös siitä, että liikuntakyky on säilynyt. © Kari Helinin arkisto

Helinille ei tarjottu mahdollisuutta toisenlaisen työn kokeilemiseen. Ongelmana on myös se, että kaikki uusi kuormittaa Heliniä, ja vanhakin työ piti opetella uudestaan.

”Koulunkäyntikään ei onnistu – sehän on nykyään tietokoneen äärellä istumista ja paljon etätyötä.”

Ensimmäiset kielteiset päätökset

Kun lain sallima kolmesataa päivää sairaspäivärahoilla oli täyttymässä, Helin sai Kelalta postitse tiedotteen, jossa kehotettiin hakemaan työkyvyttömyyseläkettä. Toukokuussa 2018 hän haki eläkepäätöstä Kelalta ja Elolta.

”Sieltä tulivat jo ensimmäiset kielteiset.”

Päätöksissä vedottiin vammojen vähäisyyteen. Kansainvälinen, Suomessakin käytössä oleva tautiluokitus (ICD10) ei tunnusta aivoväsymystä sairaudeksi tai vammaksi. Helinin tapauksessa työkokeilu ja hoitavan lääkärin lausunto kuitenkin tukevat sitä, että aivoväsymyksen vuoksi hän ei pysty työskentelemään.

Helin valitti Elon päätöksestä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan Telkiin.

Koska eläkepäätös oli kielteinen, työttömän työnhakijan aktiivisuusvelvoite astui voimaan. Työkyvyttömän Helinin pitäisi siis hakea töitä, jotta hänen tukensa eivät joutuisi aktiivimallin leikkuriin.

Kaiken lisäksi tammikuussa 2019 voimaan tullut tietosuojauudistus on aiheuttanut sen, että samat paperit täytyy lähettää joka kerta uudestaan kaikille tahoille.

”Paperit eivät kulje edes yhden talon sisällä. Jos suoraan sanotaan, se on byrokraattinen helvetti”, Helin toteaa.

Viimeisimpänä Helin sai kesäkuussa 2019 päätöksen, että Kela ei myönnä enää sairauspäivärahaa.

Lain mukaan sairauspäivärahakauden päätyttyä alle 60-vuotiaan henkilön työkykyä arvioidaan yleisellä tasolla, eikä ainoastaan hänen omaan työhönsä nähden. Tämä tarkoittaa, että työkykyä arvioidaan kaikkeen työelämässä tarjolla olevaan työhön nähden. Helinille ei ole missään vaiheessa tarjottu tukea toisenlaisen työn kokeilemiseen.

Toisen eläkehakemuksen tehtyään Helin sai taas kielteisen päätöksen. Elo katsoi hänet osittain työkykyiseksi, mutta ei tarjonnut missään vaiheessa esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkettä.

”Heidän papereissaan olen työkykyinen”, Helin toteaa.

Elon ja Kelan päätökset perustuvat vakuutuslääkärien lausuntoihin. Helin ei ole koskaan tavannut vakuutuslääkäreitä tai ollut heihin missään yhteydessä.

”Hoitavan lääkärin lausunnoilla ei ole mitään merkitystä. Minulle oli tehty tutkimukset, joissa osoitettiin työkykyni. On tehty psykologiset testit, työkokeilukin on taustalla ja kaksi vuotta kulunut”, kertaa Helin.

Vakuutuslääkäri tarkastelee tilannetta toisesta näkökulmasta

Elon toimintaa ohjaa työeläkelaki, johon etuuden myöntämisperusteiden täyttymistä verrataan.

Elon ylilääkäri Liisamari Krüger kommentoi sähköpostitse, että työeläkejärjestelmän lähtökohtana ei ole hylätä hakemuksia vaan arvioida perusteita etuuden myöntämiselle. Hän kuitenkin myöntää, että kaikki työkyvyttömyyseläkettä hakevat eivät sitä saa.

Krüger sanoo vakuutuslääkärien perustavan päätöksensä aina henkilöä hoitavien lääkärien antamiin lausuntoihin.

”Näiden lausuntojen perusteella arvioidaan sairauden vaikeusaste työkyvyttömyyttä ja jäljellä olevaa työkykyä pohdittaessa. Mitä kattavampi lausunto tai lausunnot ovat, sitä parempi kuva henkilön tilanteesta saadaan luotua”, Krüger selvittää.

Krügerin kommenteista ei käy ilmi, miten hoitavien lääkäreiden lausunnot Kari Helinin tapauksessa vaikuttivat päätökseen. Helinin lääkäri kuitenkin katsoi hänet työkyvyttömäksi.

Kelassa vakuutuslääkäri arvioi oikeutta etuuteen Elon tapaan. Kela myöntää Elosta poiketen myös sairauspäivärahaa.

”Esimerkiksi sairauspäivärahapäätöstä tehtäessä otetaan huomioon, miten työkyvyttömyyden käsite on määritelty laissa. Tällaisissa tapauksissa saattaa tulla vastaan, että hoitavalla lääkärillä on eri näkemys kuin vakuutuslääkärillä”, sanoo Kelan suunnittelun asiantuntija Ismo Hiljanen.

Potilaan tilannetta arvioidaan kokonaisuutena, ja tapaukset voivat olla hyvin erilaisia. Tästä johtuen sekä Elo että Kela kommentoivat asiaa yleisellä tasolla.

”Päätöksiä tehtäessä otetaan niin monta asiaa huomioon, että yksittäistapausta ei voi tarkemmin kommentoida”, Hiljanen toteaa.

Oikeudenmukaisuuden vuoksi vakuutusyhtiössä tapausta arvioiva lääkäri ei saa olla potilasta hoitavana osapuolena.

Siinä missä hoitava lääkäri hoitaa potilaan sairautta, tekee diagnoosin ja laatii hoito- ja kuntoutussuunnitelmat, asiantuntijalääkäri arvioi potilaan tilaa sosiaaliturvan myöntämisen näkökulmasta. Tästä johtuu, että eläke-etuuden oikeudesta päätettäessä asiantuntijalääkäri ei tapaa potilasta henkilökohtaisesti.

Vakuutuslääkäreiden valtaa halutaan suitsia

Helmikuussa 2019 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta linjasi, että hallituksen tulee valmistella esitys vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi.

Erityisen ongelmallinen tilanne on silloin, kun hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin lausunnot ovat keskenään ristiriidassa ja vaikuttavat korvauksiin.

Tällä hetkellä vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreillä on oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausunto.

Linjaus perustuu kansalaisaloitteeseen, jota valiokunta esitti hylättäväksi. Aloitteen tavoite kuitenkin etenee eduskuntaan valiokunnan lausuman kautta. Lausuman mukaan valtioneuvoston tulee vuoden 2020 kevätistuntokaudella valmistella esitys vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotus lainsäädännön muutoksiksi.

Korkein oikeus (KKO) otti jo syksyllä 2018 poikkeuksellisesti kantaa vakuutuslääkäriasiaan. Se antoi tuolloin hallitukselle oma-aloitteisen lakiehdotuksen vaatien hallitusta asettamaan Valviran velvolliseksi vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamiseen.

Tavoitteena on taata suomalaisten oikeusturva vakuutusoikeudellisissa asioissa.

Myös useat kansanedustajat ovat ottaneet kantaa asiaan. Muun muassa Liike Nytin kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo on nostanut vakuutuslääkärien ylivallan useasti esille. Viime vuoden syyskuussa hän iloitsi KKO:n lakiehdotuksesta Twitterissä.

Edellisen hallituskauden oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) on puoltanut vakuutuslääkäreiden toimintaan puuttumista, ja valiokunnan varajäsenenä ollut Satu Taavitsainen (sd) kiitteli asian etenemisestä Facebookissa.

Helin on toistaiseksi välttynyt masennukselta, mutta voimavarat alkavat olla hiipumaan päin. © Kari Helinin arkisto

Byrokratia ja taloudellinen tilanne hyydyttävät hymyn

Kari Heliniä hoitanut neurologian osastonylilääkäri varoitti varautumaan henkisesti siihen, että myönteisestä eläkepäätöksestä voi joutua taistelemaan pitkään.

”Hän sanoi suoraan, että vakuutuslääkäreillä on täysi päätösvalta. Jos tulee kielteinen, ei auta kuin aloittaa alusta. Tiedän, että jotkut Facebookin vertaistukiryhmästä ovat pyörittäneet eläkepapereita uudestaan ja uudestaan 5-10 vuotta”, Helin sanoo.

Juuri Facebookin vertaistukiryhmä ja läheiset ovat auttaneet Heliniä jaksamaan.

Maantie- ja maastopyöräilyä, sienestystä ja hiihtoa harrastava Helin on kiitollinen myös siitä, että liikuntakyky on säilynyt. Hän on toistaiseksi välttynyt masennukselta, mutta voimavarat alkavat olla hiipumaan päin.

”Tämä byrokratia… Pakko sanoa, että enää ei oikein hymyilytä. Taloudellisestikaan ei ole herkkua. Minulla on vajaat 300 päivää ansiosidonnaista jäljellä, enkä sen jälkeen tiedä mitä teen, jos eläkepäätökset eivät ole muuttuneet”, sanoo Helin.

Eläkehakemusten ja valitusten käsittelyajan pitäisi olla 6-8 kuukautta. Viimeksi Helin odotti päätöstä 11 kuukautta, sillä valitukset ovat ruuhkauttaneet käsittelyn. Helinilläkin on tällä hetkellä valitus vetämässä Telkissä.

”Toivoisin, että tämä isojen laitosten leimasimien käyttäminen loppuisi ja hoitavia lääkäreitä kuunneltaisiin. Toivon erityisesti heidän puolestaan, jotka ovat minuakin huonommassa kunnossa”, Helin päättää.

X