Apteekkien lääkevaihto ja rinnakkaisvalmisteet tuovat säästöjä – Saatavuushäiriö on kuitenkin liian alas kilpaillun hinnan riskinä
Lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän synnyttämä kilpailu on tuonut suuria säästöjä lääkekorvausmenoihin. Liian alas kilpailtu hinta on kuitenkin osasyy lääkkeiden saatavuushäiriöihin. Lääkevaihto laajeni hiljattain hengitettäviin lääkkeisiin.
Lääkevaihto tarkoittaa, että reseptilääke on mahdollista vaihtaa toisen valmistajan edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Lääkeaine on molemmissa vaikutukseltaan sama. Viitehinta on ylin lääkkeelle määritelty hinta, josta Kela-korvaus voidaan maksaa.
“Potilaalla on aina oikeus valita haluamansa lääkevalmiste”, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler sanoo.
Kela-korvauksen saa vaikka ei vaihtaisi edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen, mutta silloin joutuu maksamaan itse viitehinnan ylittävän osuuden. Lääkärillä on myös mahdollisuus laittaa reseptiin vaihtokielto, jolloin potilas saa kalliimmastakin lääkkeestä täyden korvauksen.
Vaihtokielto voi olla Sandlerin mielestä järkevä esimerkiksi silloin, kun potilas empii lääkevaihtoa ja on riski, että lääke jää käyttämättä. Silloin vaihtokiellolla voidaan varmistaa potilaan käyttävän tuttua lääkettä ja hyötyvän siitä.
“Suurin osa potilaista vaihtaa lääkkeensä edullisempaan ilman ongelmia. Apteekkien tekemät lääkevaihdot ovat säästäneet lääkekorvausmenoja jo yli miljardi euroa.”
Uuden lääkeinnovaation syntyessä sillä on patenttiaika, jolloin lääkeyrityksellä on yksinoikeus myydä lääkettä. Kun patentti raukeaa ja toiset lääkeyritykset voivat alkaa valmistaa lääkettä, varsinainen hintakilpailu alkaa.
Lääkevaihto laajeni hengitettäviin lääkkeisiin
Apteekkien lääkevaihto laajeni huhtikuun alussa koskemaan hengitettäviä lääkkeitä, joita käytetään esimerkiksi astman tai keuhkoahtaumataudin hoidossa.
Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne toteaa, että vaikka edullisempi rinnakkaislääke on hengityssairaan näkökulmasta hyvä asia, vaihto voi aiheuttaa haasteita. Hengitysliitto selvitti alkuvuodesta Apteekkariliiton kanssa, millaisia ajatuksia lääkevaihto herättää lääkkeiden käyttäjissä tai heidän omaisissaan.
”Yksi huolta herättävä asia lääkevaihdossa on annostelulaite, se voi olla eri lääkeyhtiöillä erilainen”, Mervi Puolanne sanoo.
Jos lääkkeen annostelulaitetta käyttää väärin, lääke ei mene keuhkoihin asti ja sairauden hoito kärsii. Astmaa sairastava huomaa Puolanteen mukaan omasta olostaan muutamassa päivässä, jos lääkettä ei ole ottanut oikein – keuhkoahtaumatautia sairastava tätäkin nopeammin.
“Potilaana pyytäisin joka kerta apteekissa, että katsottaisiinko vielä se lääkkeenottotekniikka yhdessä”, Puolanne neuvoo.
Säästöpotentiaali on patentista vapautuvissa lääkkeissä
Charlotta Sandlerin mukaan Suomessa eniten käytettyjä lääkkeitä ovat sydän- ja verisuonilääkkeet, joiden patentit ovat rauenneet jo aikoja sitten ja hinnat ovat laskeneet muutamaan euroon kolmen kuukauden paketista.
Patentista vapautuvissa lääkkeissä on valtava säästöpotentiaali, Sandler toteaa.
“Viime vuonna vaihdon piiriin tulleen lenalidomidi-syöpälääkkeen kustannukset tippuivat 30,5 miljoonan euroa, vaikka lääkettä käytettiin useammalle potilaalle kuin edellisenä vuonna.”
Erityisen tärkeää on, että kalliille lääkkeille, jotka aiheuttavat isot kustannukset, tulee kilpailua. Tasapaino on kuitenkin säilytettävä Sandler muistuttaa.
Rinnakkaisvalmisteiden matalammat hinnat tuovat kulusäästöjä sekä potilaalle että KELA:lle.
Osasyy saatavuushäiriöön on liian alas kilpailtu hinta
Lääkkeissä, joiden hinta on jo kilpailtu alas, ei hinnanlaskuvaraa välttämättä enää ole. Lääkettä ei pystytä tuottamaan enää edullisemmin ja lääkkeen saatavuushäiriöt voivat lisääntyä.
Osasyynä saatavuushäiriöön on Apteekkariliiton Sandlerin mukaan se, että hinnat on kilpailtu niin alas, että ne eivät ole yrityksille kannattavia, jolloin yrityksillä ei ole intressiä varmistaa lääkkeen saatavuutta.
“Mielestäni ei ole järkevää pyrkiä säästämään kaikkein edullisimpien lääkkeiden hinnoista joitain kymmeniä senttejä, jos samalla riskeerataan lääkkeen saatavuus suomalaisille potilaille.”
Sandler kertoo, että viime talvena tavallinen antibiootti pääsi loppumaan eri puolilla Eurooppaa. Antibioottia oli valmistettu sen verran, kun sitä oli korona vuosina mennyt, mutta yllättäen tarve olikin suurempi eivätkä varastot riittäneet.
Tapaus herätteli.
Saksassa ja Ruotsissa onkin päätetty nostaa edullisimpien lääkkeiden hintoja, jotta pystytään varmistumaan siitä, että niitä saadaan maahan.
“Meillä on lainsäädännössä ainoastaan mekanismi, jolla valtio voi laskea hintaa, mutta ei sellaista, millä hintaa voitaisiin nostaa. Nyt käydään keskustelua, että täytyyhän meillä olla sellainenkin työkalu”, Sandler sanoo.
Jos lääkeyritys valmistaa jotakin lääkettä esimerkiksi miljoona pakettia ja miettii, mihin siitä riittää, on Sandlerin mukaan selvää, että etusijalla ovat maat, joissa hinta on lääkeyritykselle mieluinen.
Sandler sanoo Suomen tilanteen olevan keskimäärin hyvä, mutta asiaan on syytä kiinnittää huomiota.
Saatavuushäiriön vaikutukset
Kun kotona pärjääville toimintakykyisille potilaille varmistetaan hyvä lääkehoito, vähennetään myös painetta terveydenhuollossa, muistuttaa Apteekkariliiton Sandler. Esimerkiksi iäkkäiden sairaalakäynneistä joka neljäs liittyy lääkehoidon ongelmiin.
Kun jokin lääke loppuu, lääkärit saavat satoja tai tuhansia puheluita, joissa heidän täytyy ottaa kantaa potilaan lääkehoitoon.
“Sillä on hintalappunsa. Apteekit voisivat hoitaa nykyistä isomman osa muutoksista tulevaisuudessa”, Sandler sanoo.
Saatavuushäiriöllä voi olla vielä synkempiä vaikutuksia. Viime talvena koettiin saatavuushäiriö lääkkeessä, jota käytetään ahdistuksen hoitoon. Lääkehoidon keskeytyminen aiheutti Suomessa kuolemantapauksen.
Lääkepaketin hinta oli alle kymmenen euroa.
“Voi miettiä, olisiko ihminen voitu pelastaa, jos tälle lääkkeelle olisi sallittu korkeampi hinta”, Sandler pohtii.