Miten kannabis vaikuttaa kipuun? Lääkekannabista on käytetty Suomessa vuosia - Tutkimus on yhä lapsenkengissä: ”Pitäisi perustaa tutkimuskeskuksia”

Åbo Akademin tutkimusryhmä lähestyy kannabiksen käyttöä lääkkeenä tajunnantutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteena on saada tietoa ja ymmärtää lääkekannabista käyttävän potilaan omaa kokemusta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vuonna 2021 hakemuksia kannabispohjaisille valmisteille tuli kaikkiaan noin 170. Erityislupaa lääkekannabiksen käyttöön haetaan yleisimmin kroonisen kivun vuoksi.

Åbo Akademin tutkimusryhmä lähestyy kannabiksen käyttöä lääkkeenä tajunnantutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteena on saada tietoa ja ymmärtää lääkekannabista käyttävän potilaan omaa kokemusta.
Teksti: Ville Oksa

Aineisto kerättiin kyselytutkimuksena, ja siihen osallistui lääkekannabista tai opiaatteja kivun lievityksessä käyttäviä henkilöitä. Tutkimus ei siis vastaa lääketieteessä yleistä satunnaistettua vertailukoetta, jossa koehenkilöt jaetaan ryhmiin eivätkä he tiedä, mitä lääkettä saavat.

Vastaava tutkija, psykologi Jussi Jylkkä huomauttaa, että tulokset ovat vasta alustavia, ja kertoo tutkimuksesta yleisesti:

”Pyrimme kysymyksillä mittaamaan kokemuksen erilaisia piirteitä laaja-alaisesti. Ei pelkästään kivun voimakkuutta, vaan myös toimintakykyä ja mielialaa.”

Kannabis herkistää aisteja. Esimerkiksi opiaatit toimivat päinvastoin ja tylpistävät kipua. Vastaava tutkija pitää mahdollisena, että kasvin vaikutukset psyykkisiin toimintoihin voivat olla osa parantavaa vaikutusta.

”Esimerkiksi potilas meidän tutkimuksessamme kuvailee, miten hän venyttelee kannabiksen vaikutuksen alaisena. Hän tuntee paremmin ruumiin jumit ja pystyy venyttelemään ne auki. Silloin kysymyksessä on juuri tällainen psykoaktiivinen vaikutus eli herkistyminen ruumiin tuntemuksille”, Jussi Jylkkä kertoo.

Tutkijan mukaan psykoaktiivisten vaikutusten roolista kivunlievityksessä on vain vähän tietoa, ja siksi ryhmä niitä nyt tutkii. Potilaat myös usein korostavat, että he eivät koe näitä vaikutuksia.

Kannabiskasvin käyttö lääkkeenä vaatii Fimean erityisluvan

Erityisluvan lääkekannabiksen käyttöön voi myöntää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea). Ensin lääkäri määrää potilaalle huumausainereseptin, joka toimitetaan apteekkiin. Sitten apteekki anoo Fimealta erityislupaa lääkkeen myöntämiseen.

Jos lupa myönnetään, apteekki lähettää sen Hollannin lääkekannabisvirastoon, joka myöntää lääkkeelle maastavientiluvan.

Erityislupaa haetaan yleisimmin kroonisen kivun hoitoon. Vuonna 2021 hakemuksia kannabispohjaisille valmisteille tuli kaikkiaan noin 170. Vuonna 2017 tehdyn selvityksessä on arvioitu 2 000—5 000 henkilön käyttävän kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Fimean kanta on, että myyntiluvallisia lääkevalmisteita tulisi käyttää aina ensisijaisesti. Tiedusteluja kannabiksesta tulee kuitenkin jatkuvasti. Selkeät kansalliset linjaukset ja säädösmuutokset esimerkiksi erityislupamenettelyyn olisivat tarpeen, jos käyttöä halutaan laajentaa.

Kannabiksen tehosta ei riittävästi laadukkaita tutkimuksia

Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys (IASP) totesi lausunnossaan maaliskuussa 2021, että se ei kannata kannabiksen laajaa käyttöä kivun hoidossa. Lausunnon mukaan kannabiksen tehosta ei ole vielä riittävästi laadukkaita tutkimuksia.

Samalla IASP mainitsee tiedostavansa potilaiden kokemat hyödyt. Tarkoituksena ei olekaan lopettaa keskustelua aiheesta. Tutkimusta pitää tehdä lisää, jotta kannabiksen mahdollisista hyvistä ja huonoista vaikutuksista kivun hoidossa saadaan parempaa käsitystä.

Lue myös: Ota krooninen kipu hallintaan – Lue 12 neuvoa lääkkeiden käytöstä ja lääkkeettömistä hoitomuodoista!

Onko kannabis lääkkeenä tulevaisuudessa yleisempi myös Suomessa?

Suomalaispotilaista tiedetään hyvin vähän, ja Åbo Akademin tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Tavoitteena on oppia lisää lääkekannabiksen nykyisten käyttäjien kokemuksista.

Jussi Jylkän mielestä potilaan oman kokemuksen luonnehdinta korostuu, sillä henkilö itse tietää toimiiko lääke vai ei.

”Jos potilas vilpittömästi sanoo, että lääke auttaa häntä, ei hänen kokemustaan voi kukaan muu kumota”, Jussi Jylkkä toteaa.

Ongelma on nyt satunnaistetun vertailukokeen puute. Näissä koehenkilöt jaettaisiin ryhmiin, joille kohdistettaisiin erilaiset vaikutukset ja näin vertailukoe voisi todistaa lääkeaineen tehon.

Vuonna 2019 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa se kehotti jäsenvaltioita tekemään lisää tutkimuksia, jotka koskevat kannabiksen käyttöä lääkkeenä. Suoraa tukea unionin tutkimusohjelmasta ei ole tullut lainkaan.

Suomessa tutkimus on jäänyt lähes olemattomaksi, vaikka lääkekannabista on voitu määrätä jo vuodesta 2008. Sosiologi Aleksi Huplin mukaan tutkimukseen tulisi panostaa enemmän. Hän kirjoitti yhdessä Marja Vihervaaran kanssa vuonna 2021 julkaistun Lääkekannabis – Tiedettä ja tosielämän tarinoita –kirjan.

”Voitaisiin perustaa tutkimuskeskuksia tai -rahastoja, joista tutkijat voisivat hakea rahoitusta omille projekteilleen”, Aleksi Hupli sanoo.

Sosiologinkin mielestä nykyisten potilaiden tilanteen kartoittaminen on tärkeää. Jatkon suunnitteleminen olisi helpompaa, mikäli nykytilanne olisi selvillä.

Lue myös: Kannabis vapaaksi? Vihreät laillistaisi ja THL poistaisi rangaistukset – Lääkäreiden keskuudessa vahvaa erimielisyyttä

X