Chat-keskustelu voi pelastaa nuoren hengen – Vapaaehtoisia kaivataan lisää, sillä entistä useampi nuori jää yhä vaille keskusteluapua

Apua nuorelle tarjoaa muun muassa valtakunnallinen Sekasin-chat, jonka toiminnanjohtaja Satu Raappana tuntee nuorten hädän. Sekasin-kollektiivin ylläpitämään chat-palveluun otti vuoden 2020 aikana yhteyttä yhteensä yli 170 000 nuorta.

Tällä hetkellä vain noin joka viides avuntarvitsija pääsee läpi chat-keskusteluun -siitäkin huolimatta, että kollektiivi on kouluttanut viimeisen puolentoista vuoden aikana noin 800 uutta päivystäjää vastaamaan yhteydenottoihin.

“Puolet päivystäjistä koostuu vapaaehtoisista ja toinen puoli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, jotka tulevat eri järjestöistä, seurakunnista ja kuntien nuorisotoimista”, Satu Raappana kertoo.

Nuori kaipaa kohtaamisia ja vuorovaikutusta

Sekasin-chatin keskustelut nuorten ja päivystäjien välillä ovat kahdenkeskisiä ja luottamuksellisia; nuori saa kertoa huolistaan anonyymisti.

Satu Raappanan mukaan nuori haluaa langan toiseen päähän ihmisen; vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitys on tiedonhakuakin tärkeämpää.

“Olemme luoneet nuorille matalan kynnyksen palveluita verkkoon; oma-apuohjelmia, ryhmä-chattia ja jopa Spotify-soittolistaa niihin hetkiin, kun on mälsä fiilis tai paha mieli. Siltikin he haluavat jonottaa ja keskustella päivystäjän kanssa.”

Nuoret jaksavat odottaa chattiin pääsyä sitkeästi. Moni tietää tulla jonoon hyvissä ajoin, sillä odotusaika voi venyä yli kahteen tuntiin.

Yhteen chat-keskusteluun on varattu keskimäärin 45 minuuttia, mutta tilanteen ollessa erityisen vaikea tai kriittinen keskustelu ei katkea kesken.

Satu Raappanan mukaan keskustelun kestoa on mietitty kahdelta kantilta:

“Ensimmäinen syy on se, että odottavien jono on pitkä eikä meillä ole mahdollisuutta keskustella kahta tuntia kerralla kaikkien kanssa. Toinen painavampi syy on se, että nuorten kanssa jutellaan vakavista asioista. Nuorelle itselle ei ole hyväksi puhua tuntikausia omasta pahasta olostaan. Keskustelun lopussa jutellaankin siitä, mitä nuori voisi tehdä omalle tilanteelleen, mistä lähdetään hakemaan apua seuraavaksi.”

Monen kanssa sovitaan myös, että linjoille voi palata seuraavana päivänä uudestaan. Näin tekeekin noin 30 prosenttia kaikista yhteydenottajista.

Apua nuorelle digitaaliselta tukipolulta

Sekasin-chat kuuntelee nuorta herkällä korvalla. Apua ja digitaalisia tukipolkuja tarjotaan tarvittaessa ja jopa silloin, kun nuori ei tunnista tarvetta itse.

Asiointi eri viranomaisten kanssa pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi.

“Meiltä  nuori saa linkit suoraan seuraavaan palveluun, kuten vaikkapa Ohjaamon Digi Onni -muutosvalmennukseen tai Kelan palveluihin. Kokemuksesta tiedämme, että monelle nuorelle juuri Kelan kanssa asioiminen voi olla hyvin vaikeaa, jos asiat ovat jääneet aiemmin hoitamatta.”

Ratkaisuksi on kehitetty Sekasin-chatin ja Kelan välinen yhteistyö, jossa päivystäjä tarvittaessa vinkkaa nuorelle linkin suoraan Kelan omaan chat-palveluun. Tietoa ei tarvitse etsiä yksin tukiviidakosta, ja asiointi hoituu virtuaaliluukulla.

Satu Raappanan mukaan chatista ollaan tarvittaessa yhteydessä auttaviin tahoihin, kuten lastensuojeluviranomaisiin, hätäkeskukseen tai poliisiin. Ilmoituksia tehdään aina, kun huoli nuoresta herää.

Chat-keskustelu voi pelastaa nuoren hengen

Mikäli keskustelun aikana selviää, että tilanne on kriisiytynyt pahasti, pyritään ensisijaisesti aina tekemään nuoren itsensä kanssa yhteistyötä.

“Jos nuori antaa meille yhteystietonsa, voimme soittaa hänelle suoraan apua. Jos taas emme tiedä, missä nuori on, avun toimittaminen perille voi olla hankalampaa. Poliisin tehtäväksi jää tämän jälkeen selvittää, mitä nuoren kohdalla toimitaan – lähdetäänkö tilannetta selvittämään ja pystytäänkö ylipäänsä näin tekemään”, Satu Raappana kertoo.

Joissakin tilanteissa yhteyden saaminen chat-vapaaehtoiseen on voinut pelastaa nuoren hengen.

“Olemme kohdanneet nuoria, jotka ovat palanneet chattiin itsemurhayrityksen jälkeen kiittämään vapaaehtoista siitä, että on ylipäätään hengissä – vaikka itse tilanteen ollessa päällä nuori onkin saattanut reagoida kielteisesti siihen, että hänelle on soitettu apua ja hän on päässyt osastohoitoon.”

Yleisimmät nuorten kanssa käytävät keskustelut liittyvät tällä hetkellä korona-ajassa selviämiseen, yksinäisyyteen ja ihmissuhteisiin.  iStock

Moni haluaa nyt vapaaehtoiseksi

Satu Raappanan mukaan halukkaita chat-päivystäjiksi on niin paljon, että toimintaa ei tarvitse erityisesti mainostaa. Pääkaupunkiseudulla järjestettävät koulutukset täyttyvät sitä mukaa, kun ne avataan osallistujille.

Useimmat vapaaehtoisista tulevat mukaan erilaisten järjestöjen kautta, ja kaikki halukkaat haastatellaan.

“Haluamme varmistua siitä, että vapaaehtoiset tietävät, mihin he ovat tulossa, ja että heidän oman elämäntilanteensa on sillä hetkellä riittävän vakaa. Me puolestamme kerromme, mitä meillä on tarjota vapaaehtoiselle. Jos kaikki palaset loksahtavat kohdilleen, koulutus voidaan aloittaa”, Raappana kertoo rekrytointiprosessista.

Korona-aikana alkuvaiheen keskimäärin noin 30 tuntia kestävä koulutus on viety kokonaan verkkoon. Pääosin itseopiskeluna suoritettavan koulutuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, miten tuttuja opiskeltavat asiat ovat koulutettavalle.

“Koulutuksessa käydään läpi teemoja, joita nuoret meidän kanssamme puhuvat. Lisäksi käsitellään eettisiä periaatteita ja toiminnan periaatteita yleisesti”, Raappana selventää.

Sekasin-kollektiivi toivoo vapaaehtoisten sitoutuvan toimintaan vähintään vuodeksi, mutta joskus elämäntilanteet vaihtelevat, mikä on otettava huomioon.

Ammattilaiset ja vapaaehtoiset toimivat yhteistyössä

Sekasin-kollektiivissa uskotaan mentoroinnin voimaan. Vapaaehtoiset pääsevätkin tekemään harjoitteluvuoroja yhdessä ammattilaisten kanssa ja tärkeässä osassa ovat myös vuorojen päätteeksi ohjaajan kanssa käytävät purkukeskustelut.

Niitä voidaan käydä myös silloin, jos päivystäjällä on esimerkiksi takanaan rankka keskustelu nuoren kanssa.

Sekasin-chatin aukioloaikoina sekä ammattilaisilla että vapaaehtoisilla päivystäjillä on tukenaan kollektiivin omat ammattilaiset, joilta voi tarvittaessa kysyä apua. Lisäksi vapaaehtoisille tarjotaan työnohjausta.

Päivystäjien määrä Sekasin-chatissa päivystäjiä on tällä hetkellä kaikkiaan 1 800, joista noin 700 on ammattilaisia. Suurin joukko koostuu 30–40-vuotiaista naisista, mutta Raappanan mukaan myös miehet ovat alkaneet tulla ilahduttavasti mukaan toimintaan.

Joukossa on myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita, jotka suorittavat opintojaan Sekasin-chatissa. Moni heistä on jatkanut vapaaehtoistyössä, koska kokee tehtävän mielekkäänä. Tätä puoltavat myös vapaaehtoistyöstä tehdyt lukuisat tutkimukset, joiden mukaan vapaaehtoistyö tuottaa hyvä mieltä myös tekijälleen.

Sekasin-kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana on saanut todistaa asian käytännössä.

“Toisten auttaminen luo hyvää oloa ja merkityksellisyyden tunnetta omaan elämään. Monelle vapaaehtoiselle päivystäjän työ on myös opettanut paljon; opiskelijat ovat voineet kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Auttajat kertovat saaneensa ainutlaatuisen näköalapaikan nuorten elämään, kriiseihin ja ihmisten auttamiseen yleensä.”

Vapaaehtoisten verkosto on tiivis

Moni vapaahehtoinen nostaa esille yhteisöllisyyden kokemuksen – työn tekeminen rinnakkain ammattilaisen kanssa ja tukemana on koettu Raappaan mukaan hedelmälliseksi.

Vapaaehtoisten verkosto on verrattain tiivis. Yhteyttä toisiin pidetään yllä paitsi omien organisaatioidensa kautta, myös sosiaalisen median Facebook-ryhmissä. Lisäksi kriisikeskukset ja turvatalot ympäri Suomea järjestävät muun muassa jatkokoulutuksia ja virkistyspäiviä.

Osalle vapaaehtoisista auttamistyö on ikuisuusharrastus ja elämäntapa.

“Sekasin-chat on ollut toiminnassa vasta neljä vuotta, joten tätä pidempiä vapaaehtoistyön rupeamia meillä ei vielä ole. Mieli ry:n kriisipuhelimesta kuitenkin tiedämme, että joukossa on jopa 15 vuotta vapaaehtoistyötä tehneitä, jotka ovat edelleen mukana toiminnassa”, Raappana kertoo

Pitkittynyt koronapandemia näkyy keskusteluissa

Kuluvana vuonna yhteydenottoyritysten määrä Sekasin-chattiin on kasvanut 25 prosentilla ja käydyt keskustelut ovat lisääntyneet jopa 50 prosentilla.

Satu Raappana ei uskalla vetää suoraa yhteyttä koronaan, mutta ammattilaisella on silti oma näkemyksensä tilanteesta.

“Pitkittynyt korona-aika on ollut vaikea monelle nuorelle – yhteyden ja tuen tarve on kasvanut. Tiedämme myös, että sadat chatissa käydyt keskustelut koskevat juuri koronan vaikutuksia arkeen. Nuoret ovat huolissaan muun muassa etäopintojensa sujumisesta.”

Puhutuimmat aiheet ovat silti säilyneet samoina koko chatin olemassaolon ajan.

“Listalla ensimmäisenä on yksinkertaisesti ‘paha olo’, joka voi pitää sisällään monenlaista oirehtimista: masennusta, ahdistusta ja pelkoja. Lisäksi perhe-, kaveri- ja seurustelusuhteet puhututtavat vuodesta toiseen. Nuoret aikuiset, 20–24-vuotiaat, tuovat monesti esille opiskeluun ja työntekoon liittyviä huolenaiheita.”

Yhä useampi keskustelu koskee nuoren itsetuhoisuutta, mitä on Raappanan mukaan sekä hyvä että huono asia.

“On tärkeää, että nuoret voivat puhua itsetuhoisista ajatuksistaan ja suunnitelmistaan. Mutta huolestuttavaa on se, että näitä keskusteluita käydään tällä hetkellä keskimäärin 12 kertaa päivässä.”

Nuorten kohdalla tilanne ei suinkaan ole ohi silloin, kun rajoituksia voidaan purkaa.

“Kouluun tai työpaikalle palaaminen ei suju hetkessä. Lisäksi tuleva kesä on monelle vaikeaa aikaa, kun koulun tuomat rakenteet puuttuvat”, Raappana huomauttaa.

Yksikin keskustelu voi auttaa nuorta eteenpäin

Raappana toivoo, että nuorten hyvinvointiin voitaisiin puuttua ennaltaehkäisevästi nykyistä enemmän – tämä helpottaisi tulevaisuudessa painetta myös terveydenhuollon raskaassa päädyssä.

Jokainen ikään katsomatta tarvitsee ihmisen, jonka kanssa purkaa omaa elämäntilannetta.

“Joskus yksikin keskustelu riittää; nuori voi saada sitä kautta voimavaroja ja suuntaa elämäänsä.”

Keskusteluilla on Raappanan mukaan myös kokemuksia normalisoiva vaikutus.

“Moni nuori ei välttämättä kuule keneltäkään, että on täysin normaalia ja oikein reagoida maailmassa tapahtuviin mullistuksiin. Ja että mielen myllerrykset eivät ole merkki hulluudesta tai siitä, että olisi ihmisenä jollakin tavalla viallinen, päinvastoin. Viesti nuorelle on se, että kaikki järjestyy ja sinusta tulee hyvä.”

Ratkaisun avaimet ovat vapaaehtoistyössä

Sekasin-chatin tulevaisuudensuunnitelmia Satu Raappana kuvaa myönteisellä tavalla ‘rohkeiksi ja suuruudenhulluiksi’.

Ratkaisun avaimet ovat vapaaehtoistyössä, jossa Suomella on pitkät perinteet.

“Olemme sanoneet, että haluamme fasilitoida tulevaisuudessa Suomen suurinta verkko-vapaaehtoistyön kansanliikettä. Maastamme ei yksinkertaisesti löydy riittävästi ammattilaisia taklaamaan koko ajan kasvavaa hoitojonoa, siihen eivät taloudellisetkaan resurssit riitä.”

Usko unelmaan on perusteltua; tällä hetkellä Sekasin-chatin auttajista koostuva väkimäärä kasvaa 140 prosentin vuosivauhtia.

“Toiveemme on, että saamme yhä enemmän vapaaehtoisia mukaan, ja pyrimme luomaan puitteet, jossa ammattilaiset kulkevat rinnalla auttamassa ja tukemassa. Lopputuloksena olisi se, että yhä useampi nuori tulee kohdatuksi ja autetuksi”, Raappana kiteyttää.

Lue myös: Lastensuojelu kaipaa tekoja – ”Suomessa valitettavasti edelleen ruumiillista kuritusta”