Arki ja rutiinit vahvistavat perusturvaa – ”Trauma voi särkeä uskomuksen, jossa maailma on turvallinen paikka”
Jos lapsi oireilee vielä viikkoja traumaattisen tapahtuman jälkeen, vanhemmalla herää huoli. Ammattiapu ja myönteiset uskomukset auttavat järkkyneen perusturvan rakentamisessa.
Arviolta joka neljäs lapsi joutuu kohtaamaan vakavan traumaattisen tapahtuman ennen aikuisikää.
Traumaan liittyy todellinen tai koettu uhka hengenvaarasta, joka voi syntyä esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutumisen tai liikenneonnettomuuden yhteydessä.
Arviolta joka neljäs lapsi kohtaa vakan trauman ennen aikuisikää. Traumaattisessa tilanteessa kaikki kehossa tähtää tehokkaaseen toimintaan ja selviytymiseen, psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula kertoo.
Poijula on tehnyt Suomessa pioneerityötä traumatisoituneiden ja surevien auttamistyössä ja traumahoidossa.
Traumaoireet lievittyvät suurimmalla osalla noin kuukauden kuluessa tapahtumista, mutta joskus aikuiselle voi herätä huoli lapsen toipumisesta ja hyvinvoinnista.
Onko trauma aiheuttanut lapsen käytöksessä muutoksen?
Jos traumaattisesta tapahtumasta on kulunut yli kuukausi, ja tavallisesti reipas lapsi muuttuu säpsähteleväksi, pelokkaaksi ja takertuvaksi, tai traumaattinen tapahtuma on puheissa jatkuvasti, kannattaa ottaa yhteyttä kouluun.
”Myös syyllisyys, voimakas viha ja turtuneisuus, jossa mikään ei tunnu miltään, voivat olla merkkinä traumaattisesta reaktiosta ja muiston välttelystä. Uniongelmien myötä koulussa suoriutuminen heikkenee ja oppiminen vaikeutuu”, Poijula huomauttaa.
Yhteys vanhemman ja lapsen opettajan välillä on tärkeää keskusteluavun saamiseksi. Tämän jälkeen hoitopolkua voidaan tarvittaessa jatkaa koulusta eteenpäin.
Vaikka koululainen tai nuori ei olisi halukas ottamaan apua vastaan, Poijula korostaa vanhemman vastuuta tilanteessa. Myös nuoren kohdalla kynnys voi tuntua helpommalta ylittää tutun aikuisen kanssa.
Myönteiset uskomukset rakentavat perusturvaa
Viertolan koulun ampumisvälikohtaus on järkyttänyt monen perusturvaa. Onko turvallisuuden tunnetta mahdollista palauttaa?
Myönteisillä uskomuksilla on tässä kohtaa merkitystä, Poijula sanoo.
”Trauma voi särkeä uskomukset, jossa maailma on turvallinen paikka ja toiset ihmiset enimmäkseen luotettavia. Lapsi ja nuori voi myös kokea, että on itse kokemansa tapahtuman vuoksi erilainen kuin muut, huonompi.”
Rutiinien säilyttäminen arjessa luo turvaa ja vahvistaa tärkeitä myönteisiä uskomuksia.
”Kun syödään aamupala ja pidetään siivouspäivä kuten ennenkin, elämän jatkuminen näyttäytyy lapselle konkreettisena. Maailmassa voi tapahtua pahoja asioita, mutta se ei ole muuttunut kokonaan pahaksi. Ja vaikka kaikki ihmiset eivät olekaan hyviä ja luotettavia, sinä olet riittävän hyvä – kelpaat sellaisena kuin olet.”
Lue myös: 12-vuotias oppilas kuoli – Tämä Vantaan kouluampumisesta tiedetään
Viertolan koululla palattiin koulutyöhön ampumisvälikohtausta seuraavana päivänä. Muun muassa Suomen punaisen ristin kriisipäivystys tarjosi paikan päällä keskusteluapua sitä tarvitseville.
Suuronnettomuuksien yhteydessä sekä kouluampumisissa on herätty traumatietoisuuden ja alan osaamisen tarpeeseen.
”Surun tukemiseen kouluissa on omat toimintamallinsa. Kirkon tehtävä on puolestaan auttaa rituaaleilla ja kokoontumisilla lähiyhteisöä.”
Traumatietoisuus auttaa opettajaa luokkatilanteissa
Kouluissa ja kotona aikuisilta vaaditaan nyt herkkyyttä ja silmää tunnistaa lapsen avun tarve. Myös heidän, jotka oireilevat vaikenemalla ja vetäytymällä.
Viertolan koulun henkilökunnan toimintaa ampumisvälikohtauksen tapahtumapäivänä on kiitelty. Koulussa ollaan palaamassa lyhennettyjen koulupäivien myötä kohti normaalia lukujärjestystä ja tuttuja ja turvaa luovia rutiineja.
Poijula korostaa, että opettajien ei tarvitse olla psykoterapeutteja, mutta traumatietoisuus auttaa tunnistamaan ja lukemaan oppilaiden reaktioita ja toimimaan koulu- ja luokkatilanteissa.
Kouluampumisten yhteydessä, kuten Viertolassa, moniammatilliset kriisiryhmät kokoontuvat, jotta paras apu voidaan tarjota niin koululaisille kuin henkilökunnalle. Aikuisista on tärkeä pitää huolta, silloin lapsetkin saavat huolenpitoa.
Poijula toivoo ja uskoo, että resurssit osataan myös Viertolan koulussa kohdistaa oikein.
”Nyt on paikka tehdä ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä järjestämällä traumainterventioita ja psykoterapioita, jotta hoitamattomuus ei ponnahtaisi pintaan vuosikymmenien kuluttua.”