Kouluihin kohdistuu 60–100 uhkausta joka vuosi – ”Lukuisia uhkauksia” Viertolan kouluammunnan jälkeisenä päivänä
Tutkija Henri Rikanderin mukaan nyt on äärimmäisen tärkeää keskustella siitä, minkälaisia resursseja lapsiin ja nuoriin tulevaisuudessa suunnataan.
Vantaan Viertolan koulun tragedia järkytti koko Suomea.
Poliisioikeuden dosentti ja tutkija Henri Rikander arvioi, että poliisin tietoon tulee 60–100 koulu-uhkausta vuodessa. Niistä erityisen vaarallisia on joitakin kymmeniä. Rikander on perehtynyt oppilaitosten turvallisuuteen.
Viertolan kouluammunnan jälkeen koulu-uhkauksia on tullut ympäri Suomen
Viertolan kouluammuntaa koskevassa tiedotustilaisuudessa rikoskomisario Sami Heikkilä kertoi, että iskua seuranneena päivänä kouluihin on tullut perättömiä uhkauksia ympäri Suomea.
”On tullut lukuisia uhkauksia kouluihin liittyen ympäri Suomea. Nämä ovat olleet räjähteisiin ja väkivaltaan liittyviä. Tämä on aiheuttanut erittäin paljon työtä poliisille, koska jokainen näistä täytyy tutkia joillakin tavalla”, Heikkilä tiedottaa.
Uhkaus on tavallisesti perätön
Uhkaus voivat tulla poliisin tietoon esimerkiksi kansalaisen vinkkinä sosiaalisessa mediassa, rikosilmoituksen kautta tai kun opettaja on kiinnittänyt huomiota huolta-aiheuttavaan henkilöön.
Rikanderin mukaan monissa tapauksissa kyse on ajattelemattomasta ilkivallasta, jolla halutaan aiheuttaa sekasortoa koululle. Siitä huolimatta poliisi tutkii kaikki uhkaukset ja selvittää henkilön taustan sekä sen, onko hänellä mahdollisuutta päästä käsiksi aseisiin.
”Huolimatta siitä, kuinka vakavasta uhka-arviosta on kyse, poliisi käy matalalla kynnyksellä jututtamassa huolta aiheuttavia henkilöitä”, Rikander sanoo.
Hänen mukaansa tämä on äärimmäisen tärkeää myös siksi, että saadaan tavoitettua ne ihmiset, joiden ajatukset ovat menossa väärään suuntaan.
Uhkaus väkivallasta – Mitkä ovat yhteiset piirteet?
Poliisin mukaan on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää selvittää, olisiko Viertolan kouluammunta voitu ehkäistä ennalta.
Selvitystä lähdetään tekemään muun muassa keskustelemalla väkivallan uhasta ja tekijästä koulun oppilaiden ja henkilökunnan kanssa. Rikanderin mukaan vastaavissa tapauksissa huomataan lähes poikkeuksetta, että useampi ihminen on ollut huolestunut henkilöstä.
”Kyllä nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät tuntevat ja näkevät toisensa. On asioita, joista pitää osata kertoa koulun aikuisille, ja silloin aikuisen pitää kuunnella.”
Kun tekijät tai väkivaltaa suunnittelevat on saatu kiinni, heidän kohdallaan on pystytty tunnistamaan yhdistäviä tekijöitä ja samankaltaisia motiiveja teoille.
”Näitä piirteitä ovat pitkään jatkunut koulukiusaaminen, ulosjätetyksi tulemisen kokemus ja moninaiset mielenterveysongelmat. Voi myös olla näköalattomuutta ja ideologisiin ajatuksiin liittyvä toimintapakko.”
Rikander painottaa, ettei kyseisten piirteiden perusteella kuitenkaan voi ennustaa kouluammuntaa.
Lisää keskustelua resursseista ja lasten väkivaltaisuudesta, toivoo tutkija
Jokaisella koululla on Rikanderin mukaan käytössään toimintamalli häiriötilanteiden ja väkivallan uhan varalta. Melkein aina se on suojautuminen sisälle eli koko koulun väki menee sisätiloihin, välitunnit vietetään sisällä ja henkilökunta vartioi lukittuja ovia epäilyttävien henkilöiden varalta.
Rikander arvioi, että Viertolan koulun tapauksen myötä koulujen turvallisuustoimien riittävyyttä tarkastellaan varmasti uudelleen, kuten kaikilla aloilla, jos jotain järkyttävää tapahtuu.
Sen lisäksi olisi erittäin tärkeä käydä yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten tilanteesta ja heidän tekemistään väkivallanteoista.
”Toivon, että tämä tapaus johtaisi avoimeen poliittiseen keskusteluun muun muassa siitä, minkälaisia tukitoimia pystymme tarjoamaan nuorille ja lapsille tässä nykyisessä yhteiskunnassa”, Rikander painottaa.