Oletko ylivelkaantuneen perillinen? Näin vältät vainajan velkojen maksajaksi joutumisen – Asianajaja antaa neuvot perinnönjakoon

Jaa kaverilleTilaa Seura
Perukirja
Voiko perillinen joutua vainajan velkojen maksajaksi? Kyllä, jos ei vältä näitä sudenkuoppia.

Korviaan myöten velkaantunut sukulainen kuoli, mutta joutuvatko perilliset vastuuseen vainajan veloista?

Periaatteessa eivät, mutta tietysti poikkeuksiakin on, ja näitä ihmiset ovat tänäkin syksynä kauhistelleet sosiaalisessa mediassa ja lehtien mielipidepalstoilla.

Pääsääntöisesti vainajan velat eivät periydy

Lain mukaan velat eivät pääsääntöisesti voi periytyä vainajalta kuolinpesän osakkaille. Jos asuntolainan maksu on jäänyt vainajalta kesken, pankki todennäköisesti realisoi lainan vakuudet eli panee asunnon vasaran alle, ja kärsii mahdolliset luottotappiot nahoissaan.

”On kuitenkin joitain erikoistilanteita, joissa lasku voi tulla perillisille”, Juridicus-yhtiön asianajaja Otto Ääri kertoo.

Vainajan velat voivat tulla osakkaiden maksettavaksi, jos perukirjaa ei tehdä ja toimiteta kolmen kuukauden kuluessa. Perijä voi joutua vastuuseen myös silloin, jos hän antaa perukirjaa varten väärää tietoa vainajan varallisuudesta.

”Tällainen voi olla tilanne, jossa ylivelkaisella vainajalla on kuitenkin patjan alla 100 000 euroa pimeää käteistä. Jos tiedot toimittava henkilö ei ilmoita varallisuutta perukirjassa, se aiheuttaa velkojille vaikeuksia. Silloin tietojen antaja voi joutua vastaamaan veloista”, Ääri avaa.

Vainajan velat on selvitettävä

Toisaalta, vaikka perunkirjoitus olisi laiminlyöty tai siihen olisi annettu väärää tietoa, velat eivät automaattisesti siirry tietojen antajan kontolle.

”Siitäkin voi vapautua, jos pystyy osoittamaan, että ei ole aiheuttanut vahinkoa. Mutta sitten se on jo tuomioistuimessa käsiteltävä juttu”, Otto Ääri toteaa.

Aina ei ole selvää, kelle kaikille vainaja edes on velkaa. Onneksi tähänkin ongelmaan on ratkaisu.

”Osakkaat tai pesänselvittäjä voivat hakea julkisen haasteen kaikille tuntemattomille velkojille. Sitten ainakin tiedetään, keille kaikille vainaja on velkaa. Kaikki muut velat, jotka eivät ole ennestään tiedossa tai ilmoittaudu haasteessa nimittäin mitätöityvät”, Ääri kertoo.

Kuolinpesän velat ovat osakkaiden vastuulla

Asianajajien mukaan ihmiset sekoittavat helposti vainajan ja kuolinpesän velat toisiinsa.

”Vainajan velat syntyivät hänen eläessään. Kuolinpesän velat taas syntyvät kuoleman jälkeen. Niihin voivat kuulua esimerkiksi hautajais- tai perunkirjoituskulut. Niistä osakkaat voivat joutua vastaamaan, koska hehän niitä sopimuksia silloin tekevät”, Otto Ääri kertoo.

Etenkin riitaisaa pesää hoitaessa perillisillä on riski joutua jälkeenpäin syntyneiden kulujen maksajaksi. Riitaa voi syntyä esimerkiksi hautajaisten prameudesta.

”Sitten voi olla joku laajempi pesä, jossa joku menee esimerkiksi tilaamaan remonttia kesämökille, eikä hänellä ole lain mukaan oikeutta kuolinpesän tilin käyttöön, koska siinä pitää kaikkien osakkaiden olla osallisena. Hän sitten vastaa siitä”, Ääri kertoo.

”Lähtökohtana voidaan kuitenkin aina pitää sitä, että kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset maksetaan pesän varoista ennen muita vainajan ja pesän velkoja. Näin perilliset voivat aina suhteellisen turvallisin mielin järjestää hautajaiset, joiden kustannukset eivät ylitä vainajan tilivaroja.”

Sukuselvityksen tekoa voi helpottaa

Muutenkin perillinen välttyy talouspulmilta varmimmin, kun tekee vainajan omaisuuden ja perimisjärjestysten selvittämisen mahdollisimman rehellisesti ja huolellisesti.

Perukirjassa on oltava mukana sukuselvitys. Sillä tarkoitetaan virkatodistusten kokonaisuutta, joka hankitaan sen selvittämiseksi, ketkä ovat perillisiä eli kuolinpesän osakkaita.

Virkatodistus on tilattava kirkkoherranvirastosta jokaisesta kunnasta, missä vainaja on elänyt täytettyään 15 vuotta. Jos ihminen on elämänsä aikana muuttanut paljon, voi tietojen kaivelu olla työlästä.

Suomessakin on nykyään mahdollista tilata maksua vastaan helpompi sukuselvitys Julkishallinnon palvelukeskukselta. Siellä tiedot poimitaan väestötietojärjestelmästä.

Vähemmän papereita pankkiin

Vainajan raha-asioiden hoito pankin kanssa voi tuntua raskaalta. Pankkiin mennessä on mukana oltava koko sukuselvitys, jotta pankki voi varmistua siitä, että asioijalla on varmuudella kaikkien pesän osakkaiden valtuutus toimilleen.

Pahimmillaan mukana pitää olla kymmeniä papereita.

”Tämän pystyy välttämään sillä, että kun sukuselvitys on oikein tehty, perukirjaan merkitty osakasluettelo voidaan nykyään maistraatin leimalla vahvistaa oikeaksi. Silloin vahvistettu perukirja ja kaikkien osakkaiden antama kirjallinen valtuutus riittää asiointiin”, Otto Ääri kertoo.

Ylivelkainen vainaja? Hanki asianajaja

Perukirjan tekemiseen ei tarvitse olla juristi. Aina tehtävä ei kuitenkaan ole tavalliselle tallaajalle helppo tai yksinkertainen.

Perintökaaressa on ripotellen säädettyä lainsäädäntöä.

Moni asia löytyy ennemminkin rivien välistä tai muista lähteistä, kuin suoraan lakiin kirjattuna. Jos vainajalta löytyy useita versioita testamentista tai yllätysjälkeläisiä, asianajajan käyttäminen helpottaa setvimistä.

”Erittäin monimutkaisia tilanteita voi syntyä, jos on avioliittoa ja avoliittoa päällekkäin, tai takana avioeroja, joihin liittyvät ositukset kuuluvat pesän selvitykseen. Myös jos vainaja oli ylivelkaantunut, kannattaa palkata asianajaja”, Otto Ääri summaa.

X