Taloyhtiö sai pimittää tulevia remontteja – Asunnon ostaja pettyi oikeudessa: ”Oikeuslaitoksella olisi tässä vakava peiliin katsomisen paikka”
Saako taloyhtiö johtaa asunnon omistajaa ja uutta ostajaa harhaan – jättäen kertomatta tulevien remonttien todellisia hintoja? Ei tietenkään, paitsi poikkeustapauksissa.
Monessa taloyhtiössä hallitus saattaa käsitellä tulevia saneerauksia hyvinkin pitkälle vain suullisesti, pöytäkirjan ulkopuolella. Silloin niistä ei ole "virallista” tietoa, johon osakas voisi jälkeenpäin vedota. © Pekka Nieminen/Kuvaryhmä/SKOY
Kuvittele, että olet ostamassa asuntoa. Asunto on hyvä ja hinta kohdallaan, mutta onkohan taloyhtiöön tulossa isoja remontteja?
Pyydät myyjältä isännöitsijäntodistuksen, josta tulevat saneeraustarpeet ilmenevät. Paperin perusteella niissä ei ole mitään hälyttävää, joten ostat asunnon.
Muutaman kuukauden päästä saat kuitenkin tietää, että tulevien remonttien todelliset kustannukset ovatkin moninverroin enemmän kuin mitä sinulle on kerrottu.
Lisäksi ilmenee, että taloyhtiö on tiennyt tämän koko ajan, mutta se ei koskaan toimittanut tietoa kanssasi asioineelle asunnonmyyjälle.
Jos sinulle kävisi näin, voisit ehkä ajatella, että sinua on johdettu harhaan. Voisit ehkä ajatella, että tuollainen menettely ei ole edes laillista.
Oikeus yllätti – Taloyhtiö sai pimittää remontteja
Tällainen ennakkokäsitys oli myös yrittäjä Hannu Vierimaalla, kun hänen isälleen kävi näin. Lopulta Vierimaat veivät asiansa oikeuteen.
Käräjä- ja hovioikeus eivät löytäneet taloyhtiön toiminnassa moitittavaa. Korkein oikeus ei antanut sen jälkeen asiassa enää valituslupaa.
Päätös on suomalaisen asunnonostajan kuluttajansuojan kannalta merkittävä.
Jos taloyhtiöillä on nyt vastedes oikeuden suoma lupa olla paljastamatta tiedossaan olevia kiinteistön remonttikuluja, asunnon ostamisesta tulee aiempaakin riskipitoisempi bisnes.
Yli tuplasti enemmän
Hannu Vierimaan piina alkoi kesällä 2012, kun hänen isänsä osti asunto-osaketta. Isä asui toisella paikkakunnalla, joten Vierimaa toimi kaupassa välimiehenä.
Hiukan myöhemmin isä kuoli, ja uusi asunto jäi kuolinpesään pojan hoidettavaksi.
Kuntoarviossa, jonka Vierimaan isä oli ennen kauppoja saanut välittäjältä, taloyhtiön tulevien remonttien kokonaiskustannukseksi oli arvioitu noin 300 000 euroa.
Kolme kuukautta kauppojen solmimisesta Vierimaat saivat tietää, että taloyhtiön hallussa oli myös uusi kuntotutkimus – jota heille ei ollut pyynnöstä huolimatta näytetty – ja siinä remonttien ylähinta olikin jo muuttunut 750 000 euroksi.
Jos ostaja olisi tiennyt tämän, kauppa olisi jäänyt tekemättä tai vastaavasti siitä olisi pyydetty tuleviin menoihin suhteutettua alennusta.
Esimerkkitapauksessamme kiinteistöremontin hinta ei lopulta pysynyt edes kustannusarviossa. © All Over Press
Myyjäkään ei tiennyt
Kaupan peruminen olisi periaatteessa ollut tässä vaiheessa vielä mahdollista.
On hyvin yleistä purkaa tehdyt asunto- tai kiinteistökaupat, jos paljastuu että ostajalle ennen kaupantekoa annetut tiedot ovat merkittävästi puutteellisia tai vääriä.
Tässä tapauksessa peruminen olisi silti Vierimaan mielestä ollut inhimillisesti liian rankka ratkaisu. Myyjä, nuori lapsiperhe, oli ehtinyt jo ostaa itselleen omakotitalon.
”Kaupan purku olisi laittanut heidät painajaismaiseen tilanteeseen”, Hannu Vierimaa kertoo.
Sitä paitsi myyjäperhe oli tilanteeseen tyystin syytön: he olivat yhtä tietämättömiä kuntotutkimuksesta kuin Vierimaakin.
Salaamisen oli tehnyt taloyhtiö, syistä jotka eivät ole oikein kenellekään varmuudella selvinneet.
Taloyhtiö ei taivu
Pohdittuaan asiaa monelta kulmalta Hannu Vierimaa luopui kaupan purkamisaikeista ja koetti saada taloyhtiöltä korvauksia.
Pimitetty osuus taloyhtiön remonteista tarkoitti hänen asuntonsa osalta ylimääräisiä 20 000 euron kustannuksia.
Hän ehdotti, että taloyhtiö ottaisi vastuun virheestä korvaamalla ylimääräisen osuuden.
Taloyhtiö kieltäytyi, joten Vierimaa vei asian käräjäoikeuteen.
Yllättäen käräjäoikeus tuomitsi, ettei taloyhtiö ollut tehnyt virhettä. Käräjäoikeuden mielestä taloyhtiöllä ei ollut tässä tapauksessa selvää lain määräämää velvoitetta ilmoittaa päivitetyn kuntotutkimuksen tuloksia omistajalle eikä asunnonostajalle.
Kun taloyhtiö pimittää remontteja ja vaikenee yksityiskohdista, se voi toimia toimia epäreilusti, mutta hiljaa oleminen ei silti ole laitonta. © Jukka Uotila/All Over Press
Se, että taloyhtiö pimittää remontteja ja menetteli epäreilusti sekä asunnon omistajaa että ostajaa kohtaan, on sivuseikka, koska reiluuden asteita ei määritellä laissa.
Vierimaa oli tyrmistynyt, joten hän jatkoi hovioikeuteen, ja hävisi sielläkin.
Hovioikeudenkaan mielestä taloyhtiön ei tarvinnut kertoa tulevien remonttien todellisia kustannuksia. Laki on tässä varsin tulkinnanvarainen.
Yhä kalliimmaksi tuli
Remontissakin kävi niin kuten suomalaisessa korjausrakentamisessa yleensä tapahtuu: kustannusarvio ylittyi reippaasti. Taloyhtiön lopulliset saneerauskustannukset nousivat 850 000:een euroon.
Oikeudenkäyntikuluineen koko prosessi on tullut maksamaan Hannu Vierimaalle nyt noin 100 000 euroa.
”Mitä oikeuden päätökset merkitsevät suomalaiselle asunnonostajalle”, hän kysyy.
Oma asunto on useimmille suomalaisille elämän suurin ostos.
Jos taloyhtiö saa oikeuden siunauksella jättää pois olennaisia tietoja yhtiöön kohdistuvien remonttien kustannuksista, moni asunnonostaja voi löytää vastedes itsensä tukalasta tilanteesta.
”Oikeuslaitoksella olisi tässä mielestäni vakava peiliin katsomisen paikka”, sanoo Hannu Vierimaa.