Isovanhemmat Anneli Ranta ja Ari Meriläinen muuttivat Helsinkiin huomattavasti pienempään asuntoon – ”Emme halua etääntyä lapsenlapsemme elämästä”
Näyttelijä Anneli Ranta, 64, ja televisiotuottaja Ari Meriläinen, 63, tekivät suuren muutoksen eläkkeelle jäämisen kynnyksellä. Puutaloidylli Tampereella vaihtui ultramoderniin kerrostaloasuntoon.
Anneli Ranta ja Ari Meriläinen muuttivat lähelle tyttärensä Rosan perhettä. Nyt on helppo piipahtaa leikkaamaan Muru-koiran kynnet tai viemään lapsenlapselle uusi sampoopullo.
Isovanhemmat, näyttelijä Anneli Ranta ja televisiotuottaja Ari Meriläinen muuttivat Helsinkiin eläkkeelle jäämisen kynnyksellä. Nyt he asuvat lähempänä tyttärensä Rosa Meriläisen perhettä.
Oli aika muuttaa pienempään asuntoon
”Kun näin uuden kotimme ensimmäisen kerran rakennusvaiheessa, tuli itku. En katunut muuttoa. Mutta koti näytti paljon pienemmältä tyhjänä kuin kalustettuna.
Olimme jo ostaneet asunnon. Mietin, miten tulisimme koskaan mahtumaan tänne.
Edellinen kotimme oli 200-neliöinen omakotitalo. Siihen verrattuna 68-neliöinen kerrostalokolmio vaikutti todella pieneltä.
Lähes satavuotiaassa hirsitalossamme Tampereella oli ollut liiankin paljon tilaa. Olimme turhautuneet siihen, että kolmen lapsemme muutettua kotoa meillä molemmilla oli Arin kanssa oma kerros. Se tuntui energian tuhlaukselta.
Kävimme yläkerrassa vain nukkumassa. Jotta kakkoskerros ei olisi jäänyt kokonaan käyttämättä, kävimme varta vasten välillä siellä kuuntelemassa musiikkia.
Tiesimme molemmat, että oli aika muuttaa pienempään. Arilla kesti kuitenkin kauemmin tottua ajatukseen muutosta kuin minulla.”
Olohuoneen sanomalehtikatsaus: Anneli ja Ari lukevat aamun sanomalehden aina läppäreiltään. Tommi Tuomi / Otavamedia
Muutto Helsinkiin toi lähemmäs lapsenlapsia
”Muutimme Tampereelta Helsinkiin, koska Helsinki on meille monella tavalla läheinen kaupunki. Olimme molemmat työskennelleet osittain Helsingissä kymmenen vuotta ja ihastuneet sen kaupunkielämään. Lisäksi tyttäremme Rosa Meriläinen oli muuttanut pari vuotta aiemmin perheineen Tampereelta Helsinkiin. Meille oli erityisen tärkeää, ettemme etääntyisi lapsenlapsemme Fransin elämästä.
Tässä vaiheessa meillä ei ollut tietoa, että saisimme lapsenlapsen myös Tampereelle. Nuorin poikamme Peetu eleli kaksi vuotta sitten vielä poikamieselämää mutta odottaa nyt Mariensa kanssa vauvaa, joka syntyy helmikuussa. Toinen poikamme Jetro asuu pysyvästi puolisonsa kanssa Yhdysvalloissa.
Keväällä 2017 aloimme katsella uutta asuntoa.
Anneli Rannalle ja Ari Meriläiselle ekologiset arvot ovat tärkeitä, joten pienemmän asunnon hankkiminen tuntui luontevalta. Tommi Tuomi / Otavamedia
Etsimme asuntoa, joka olisi lähellä Helsingin keskustaa ja saaristossa. Sellainen löytyikin Kruunuvuorenrannasta kohtuuhintaisesta Hitas-asunnosta. Meillä kävi tuuri: saimme toiveidemme mukaisen ylimmän kerroksen asunnon merinäkymällä lähellä luontoa.
Satuimme soittamaan juuri oikeaan aikaan, kun joku oli perunut asuntokaupat.
Mutta ainut vapaa asunto oli 68 neliötä, vaikka olimme suunnitelleet muuttavamme 80 neliöön. Se tarkoitti, että meidän oli päästävä eroon suurimmasta osasta tavaroistamme.
Arille ehkä kipeintä oli jättää työkaluja vanhaan kotiin. Edellinen asukas oli koristepuuseppä, ja työkalut olivat todella kauniita ja hyviä. Hän oli käyttänyt niitä remonteissa, mutta ei niille ollut täällä tilaa.”
Kodin sisustus on moderni, valoisa ja pelkistetty, sillä omakotitalosta muuttaminen karsi tavaroita. Tommi Tuomi / Otavamedia
Raskain vaihe oli tavaroiden läpikäyminen
”Ensimmäisessä vaiheessa toimme uuteen kotiin kaikkein välttämättömimmät huonekalumme ja tavaramme. Sitten alkoi vanhan asuntomme tavaroiden läpikäyminen.
Tavaraa oli valtavasti. Olimme asuneet kaksikerroksisessa omakotitalossa 27 vuotta.
Omakotitalon lähes koko kellaritila oli varastoa ja vintilläkin oli vielä täysi varasto. Lisäksi meillä oli ollut jo kymmenen vuotta Helsingissä töitämme varten pikkuinen vuokra-asunto, joka piti tyhjentää samaan aikaan.
Tavaran läpikäyminen oli kaikkein raskain vaihe muutosta. Minä olin useimmiten heittämässä pois tavaroita, mutta Ari halusi säästää monia kenties hyödyllisiä tavaroita. Jokaisen tavaran läpikäyminen tuntui loputtomalta urakalta.
Meille tuli riitaa siitä, miten paljon työtä varastojen tyhjennyksessä on. Arin mielestä ne tyhjennetään yhdessä hujauksessa, mutta eihän se ollut totta. Tavaroiden läpikäymisessä, myymisessä ja kierrätykseen viemisessä kesti viikkoja, vaikka sukulaiset tulivat onneksi auttamaan.
Riita johtui siitä, että hermot kiristyivät muuton keskellä. Ari myönsi, että varastojen tyhjennys oli tylsää työtä, jossa joutui luopumaan paljosta.
Pariskunta joutui karsimaan kirjavarastoaan muutossa, mutta kaikkein tärkeimmille löytyi uusi koti. Tommi Tuomi / Otavamedia
Jouduimme vielä Helsingissäkin vuokraamaan kahdeksi kuukaudeksi varaston muuton jälkeen ja jatkamaan tavaran läpikäymistä siellä. Varasto tuli niin täyteen, että pakkaaminen muistutti Tetris-peliä.
Emme halunneet heittää hyvää tavaraa roskikseen, joten myimme kaiken käyttökelpoisen halvalla. Sillä tienasimme kaikki muuttokulut.
Ostimme uuteen kotiin uudet huonekalut, sillä vanhan talon jugend-kalustosta vain pieni osa sopi uuden talon tunnelmaan. Säästimme suvussa kulkeneet huonekalut ja muut todella tärkeät esineet, muu sai mennä. Onneksi lapsemme ottivat joitakin tavaroitamme omakseen. Joitain huonekaluja ja isoja, rakkaita huonekasveja jätimme uusille asukkaille.”
Asettuminen uuteen ympäristöön
”Viimeisen kuorman muutimme viimeisenä mahdollisena iltana. Lähdimme ajamaan autolla talvipakkasilla keskiyöllä kohti Helsinkiä niin väsyneinä, ettemme nähneet tai kuulleet mitään. Perille päästyämme jätimme kaiken vain parkkipaikalle ja menimme nukkumaan.
Nyt voimme olla ylpeitä, että selvisimme siitä.
Etukäteen jännitimme, miten tulemme toimeen naapureiden kanssa. Pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Kerrostalossamme on hyvä äänieristys, joten pysymme edelleen luukuttamaan musiikkia silloin kuin haluamme. Naapuritkin ovat mukavia.
Olen mukana taloyhtiön hallituksessa, jossa mietimme yhdessä yhtiön asioita.
Luulimme, että uudessa talossa kaikki sujuu kitkattomasti, mutta olimme väärässä. Moni asia on rakentajan jäljiltä vielä kesken, kuten ilmanvaihto, joka ei toimi kunnolla.
Anneli Ranta ja Ari Meriläinen muuttivat Helsinkiin. ”Kävimme jo rakennusvaiheessa katsomassa usein taloa ja näyttämässä kotitaloa myös Fransille”, Ari kertoo. Tommi Tuomi / Otavamedia
Uuteen ympäristöön asettuminen on vaatinut aikaa, sillä muutos puutalojen ja puutarhojen idyllistä ultramoderniin kerrostaloon oli hurja. Mutta vuoden täällä asuttuamme alamme olla juurtuneet tähän paikkaan. Kotiutuminen on vaatinut sen, että olemme ottaneet haltuun omat polkumme: kävelemme ja pyöräilemme pihoilla, lähimetsässä ja kallioilla. Läheisestä pursiseurasta lähdemme purjehtimaan merelle omalla veneellä.
Kuljemme keskustassa mopolla puikkelehtien, vaikka meillä on myös sähköauto pidempiä reissuja varten.
Olemme hyvin tyytyväisiä uuteen kotiimme, sillä sijainti on hyvä lähellä keskustaa, luontoa ja merta. Koti on myös riittävän kokoinen, kun tavaraa on vähemmän. Ystävät ja vierailevat lapset perheineen mahtuvat nukkumaan vierashuoneeseen, vaikka se onkin pieni.”
Harrastamista yhdessä
”Nyt olemme lähempänä tyttäremme perhettä, johon kuuluu Rosa, Tuomas, 13-vuotias Frans-poika, Tuomaan kaksi lasta ja perhoskoira Muru, joka on juuri synnyttänyt kolme pentua. Se oli meille iso perhetapahtuma, sillä Muru on koko suvun silmäterä. Murun yksi pentu leikattiin kahden tunnin iässä, mutta se selvisi hengissä.
Pääsemme piipahtamaan Rosalle yhdessä hujauksessa julkisilla, sillä he asuvat vain puolen tunnin matkan päässä meiltä. Vietämme arkisesti aikaa yhdessä televisiota katsoen, musiikkia kuunnellen, ruokaa laittaen ja Murun kanssa ulkona kävellen.
Näemme vähintään kahden viikon välein, sillä minun vastuullani on leikata Murun kynnet. Autamme muutenkin kaikessa, missä voimme: Tuomas ja Rosa ovat aika reissaavia, joten pidämme mielellämme huolta Murusta tai viemme Fransia taekwondo-kisoihin. Muutenkin vietämme aikaa hänen kanssaan aina kuin mahdollista.
Harrastamme Rosan perheen kanssa paljon yhdessä: matkailemme, veneilemme ja harrastamme kolmessa polvessa taekwondoa eli käymme Arin, Rosan ja Fransin kanssa samoissa harjoituksissa. Frans on harrastanut vasta puolitoista vuotta taekwondoa, mutta on edennyt jo apuopettajaksi ja liigaan ottelemaan mustan vyön mestareita vastaan. Peetun tulevalle vauvallekin on ostettu valmiiksi taekwondo-puku.
Frans ei ole harrastuskiireidensä takia ehtinyt tänä syksynä yöksi meille, mutta sopiva päivä on nyt haussa.”
Anneli on ostanut jo ennen toisen lapsenlapsen syntymää tälle taekwondo-puvun. Tommi Tuomi / Otavamedia
Kahden kaupungin välillä
”Olemme molemmat jääneet juuri eläkkeelle, vaikka teenkin välillä vielä työkeikkaa. Se tarkoittaa, että meillä on enemmän aikaa yhdessä.
Harrastamme Arin kanssa paljon. Urheilun lisäksi käymme konserteissa, teatterissa, taidenäyttelyissä ja oopperassa. Olemme harrastaneet parikymmentä vuotta myös asuntovaihdon avulla matkailua. Kesällä kävimme Ranskassa. Moni sanoo, että koti on niin pyhä, ettei sinne voi päästää ketään. Mutta kuten Ari sanoo: Me olemme sillä tavalla liikkuvaisia, että tämä matkailutapa sopii meille hyvin.
Muutenkin matkustamme paljon. Arin eläkkeelle pääsyn kunniaksi kiertelimme lokakuun alussa viikon Etelä-Italiassa.
Emme halua jäädä vain kotiimme, vaikka viihdymmekin siellä hyvin. Jämähtämisen vaaran tuntee luissaan asti. Haluamme käydä edelleen kokemassa elämyksiä. Sen takia tässä iässä on hyvä tehdä muutoksia kaikkialla muualla paitsi parisuhteessa, sillä olemme pärjänneet hyvin yhdessä. Muutto esti meitä sammaloitumasta liikaa.
Tampereelle jäivät tietenkin rakkaat ystävät, mutta pidämme heihin edelleen yhteyttä. Ja olemme saaneet uusia ystäviä Helsingistä, mikä on tärkeää eläkeiässä.
Jalkani on edelleen sen verran Tampereella, että olen säilyttänyt maailman parhaan kampaajani. Käyn sen takia kerran kuussa Tampereella. Samalla käyn moikkaamassa poikaani. Se on hyvä yhdistelmä.
Tykkään myös mustasta makkarasta. Ostan sitä välillä näillä reissuilla.”
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 12/19.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti