Modernia puurakentamista ja ympäristötaidetta – Katso tärpit tämän vuoden Asuntomessuille
Kaikkien aikojen ensimmäiset Asuntomessut järjestettiin Tuusulassa, jonne on nyt palattu puoli vuosisataa myöhemmin. Tulevaisuuden asuminen yhdistää sukupolvet vauvasta vaariin.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat rakentamisen nykypäivää – järjestäjien mukaan 80 prosenttia Rykmentinpuiston messukohteista hyödyntää lämmityksessä uusiutuvia energianlähteitä.
Asuntomessut ovat tarjonneet niin ihmeteltävää kuin inspiraatiota suomalaiseen rakentamiseen ja sisustamiseen jo 50 vuoden ajan. Yhteensä 33 messukotia on avannut ovensa yleisölle elokuun ajaksi Tuusulan Rykmentinpuistossa.
Kävimme tutustumassa Rykmentinpuiston messualueen tarjontaan –katso Seuran tärpit alta!
Asumisratkaisuja monenlaisiin elämänvaiheisiin
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän opiskelijatyönä toteutettu omakotitalokohde Keuda tarjoaa asumisratkaisuja, jotka ovat muunneltavissa elämänkaaren eri vaiheisiin sopivaksi.
Väljyyttä ja omaa rauhaa tuovat tontin kaksi rakennusta, joista toinen on neljän huoneen, keittiön ja saunatilojen sisältämä reilun sadan neliön omakotitalo ja toinen pienempi, reilun 30 neliön sivuasunto.
Se soveltuu harrastamiseen, itsenäistyvän nuoren ensiasunnoksi tai ikäihmisen viimeiseksi kodiksi. Sivuasuntoa voi pitää mahdollisena esimerkkinä tulevaisuuden senioriasumisesta.
Asuntomessut esittelee kaupunkipientalot ensimmäistä kertaa
Asuntomessut järjestetään Tuusulassa nyt kolmatta kertaa. Tämän vuoden messut tarjoavat kävijälleen myös jotain ennennäkemätöntä: kaupunkipientaloja.
Muun muassa Englannista ja Hollannista tuttu kerrostalon ja pientalon välimaastoon sijoittuva asumismuoto on rantautunut viime vuosina myös Suomeen.
Kaupunkipientalojen rakentaminen on tuonut omalta osaltaan helpotusta etenkin pääkaupunkiseutua vaivaavaan tonttipulaan. Rakennustyyli kytkee kaksi- tai kolmikerroksiset pientalot toisiinsa, mutta kukin talo sijaitsee omalla tontillaan.
Jämerän Salmiakki edustaa kaupunkipientalorakentamista. © Berit Virtanen-Thewlis / Asuntomessut
Modernia puurakentamista avaralla atriumilla
Puurakentaminen on Tuusulan tämän vuoden asuntomessujen yksi johtavista teemoista ja palannut selkeästi uudiskohteiden rakennus- ja sisustusmateriaalien valokeilaan – eikä vähiten ilmastonmuutoksen myötä.
Puurakentamisen voidaan sanoa hyvällä syyllä olevan ympäristöteko: kasvaessaan puu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä, jonka ansiosta massiivipuiset rakennusmateriaalit muuttavat kodin hiilivarastoksi.
Eräänlainen moderni versio hirsitalosta on Finnlog Hetena, jonka sydämessä sijaitsee 60-lukua henkivä atrium, suomalaisittain valopiha. Hetena on yksi Asuntomessujen CLT-kohteista. Rakennusmateriaalina on käytetty ympäristövastuullista ristiinliimattua massiivipuuta (Cross Laminated Timber), joka on jo pitkään ollut perinteisesti suosittu puurakentamisen muoto Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Valopihalle voi huoletta istuttaa vaikkapa puun – kasvuvaraa on rajattomasti. © Terhi Harper / Asuntomessut
Asuntomessut tarjoaa ympäristötaidetta
Taiteen merkitystä asumis- ja arkiympäristön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen on haluttu tänä vuonna korostaa erityisesti paitsi kohteissa, myös messualueella ja sen läheisyydessä.
Rykmentinpuiston alueelle on laadittu oma taideohjelma, jossa taiderahastoon pottinsa ovat pistäneet messualueen tuottajamuotoiset rakentajat yhdessä Tuusulan kunnan kanssa.
Bongaa taideteoksia messualueelta
Auringonsilta
Kuvanveistäjä Pekka Jylhän Auringonsilta-teräsveistos kohoaa Rykmentin puistotien varrella monumentin lailla lähes yhdeksään metriin ja palvelee samalla keskeistä kulkureittiä viitoittavana katuvalaisimena.
Auringonsilta on sekä veistos että valaisin. © Minna Jokinen / Asuntomessut
Déjà Vu
Ruotsalaistaiteilija Michael Johanssonin teos on kunnianosoitus Rykmentinpuiston alueen varuskuntahistorialle. Kaksiosainen värikäs maamerkki on sijoitettuna messualueen kevyen liikenteen väylän varrella.
Déjà Vu © Iida Jokinen / Asuntomessut
Teknoluonto I (2011) ja Observatorio (2008),
Taiteilija Kaisu Koiviston ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta kertovat teokset Observatorio ja Teknoluonto I. Sinkitetystä teräslangasta muotoillut sienet muistuttavat ohikulkijaa ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta Pikkukarhunniityn viljelypalstoilla.
Kaisu Koiviston Teknoluonto. © Iida Jokinen / Asuntomessut
Samoille palstoille ovat sijoitettuna myös suomalaisen, ei-esittävän ja konkreettisen taiteen uranuurtajan Lars-Gunnar Nordströmin (1924-2014) neljä teräsveistosta. Elementti saa pysyvän paikan Asuntomessujen jälkeen Pikkukarhunaukiolta.
Lars-Gunnar Nordströmin Elementti. © Iida Jokinen / Asuntomessut
Lue myös: Kodista tulee nähtävyys asuntomessuilla – Miltä tuntuu, kun tuhannet ramppaavat olohuoneen läpi?