Diplomatian koventunut kieli edellyttää nyt väittelytaitoa ja turnauskestävyyttä – Pertti Salolainen: ”Silloin voi ottaa aloitteen omiin käsiinsä”

Suomalaisten diplomaattien maine maailmalla on hyvä. Pitkänlinjan poliitikko ja Lontoon entinen suurlähettiläs Pertti Salolainen kuvailee, mitä diplomatian nykykieli vaatii neuvottelijoilta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Venäjän suurlähettiläs Vasily Nebenzya puhuu Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen kokouksessa New Yorkissa marraskuussa 2022.

Suomalaisten diplomaattien maine maailmalla on hyvä. Pitkänlinjan poliitikko ja Lontoon entinen suurlähettiläs Pertti Salolainen kuvailee, mitä diplomatian nykykieli vaatii neuvottelijoilta.
Teksti: Jyrki Liikka

Diplomatian kieli ei ole aina hienotunteista ja sovittelevaa. Se on joskus kärjekästä ja vihamielistä.

”Siinä esiintyvät kaikki muunkin puhekielen elementit, mutta se pyrkii olemaan tyylikkäämpää”, kertoo Pertti Salolainen, jolla on kokemusta diplomatiasta muun muassa Lontoon suurlähettiläänä ja EU-sopimusneuvotteluiden ajalta 1990-luvun puolivälissä.

Asioita ei töksäytetä ihan suoraan. Kuvaava esimerkki löytyy politiikan kielestä.

”Eduskunnassa puhujapöntössä ei saa sanoa, että henkilö valehtelee. Silloin sanotaan, että henkilö käsittelee totuutta säästeliäästi.”

Poliittisia puheita ei pidä ottaa kirjaimellisesti

Me tavalliset tallaajat kauhistumme, kun luemme uutisia, joissa Venäjä uhkaa voimankäytöllä. Pertti Salolaisen mukaan poliittisia puheita ei kannata ottaa kirjaimellisesti.

”Kun Venäjä uhkaa käyttää taktisia ydinaseita, minun on mahdoton uskoa, että se todella tarkoittaa sitä. Se olisi käsittämätön asia, koska se johtaisi venäläisten joukkojen täydelliseen tuhoutumiseen Ukrainan alueella ja Mustallamerellä.”

Hyvä tieto sen sijaan on, että kulissien takana käydään jatkuvasti keskustelua. Kun Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Turkin kanssa Nato-jäsenyyden hyväksymisestä, siellä keskustellaan asioista niiden oikeilla nimillä.

”Julkisuuteen saatetaan sanoa, että keskustelut olivat asiallisia ja rakentavia. Se ei lopulta tarkoita yhtään mitään tai se voi tarkoittaa mitä tahansa.”

Tulkinta riippuu aina myös tilanteesta ja siitä, kuka diplomatiaa harjoittaa.

Jotkut kiinalaiset diplomaatit ovat kunnostautuneet käyttämään diplomatiassaan nyrkkejä.

”Käsirysy ei sovi millään tavalla diplomatiaan. Silloin se on väkivaltaa, jota diplomaatit harjoittavat. Siinä ylitetään sopivaisuuden raja, se on pohjanoteeraus.”

Lue myös: Millainen on Suomen suhde Venäjään tulevaisuudessa? Tutkija analysoi Nato-jäsenyyden vaikutusta maiden väliseen kykyyn ja haluun tehdä yhteistyötä

Neuvottelukielen valinnalla on väliä

Vaikka Pertti Salolainen taitaa auttavasti ranskan kielen, neuvotteluissa ranskalaisten kanssa hän ei koskaan keskustele ranskaksi vaan englanniksi.

”Hyvä puoli on silloin se, että molemmat ovat vieraan kielen varassa.”

Tällaisessa tilanteessa kaikki ovat samalla viivalla, kummallakaan ei ole äidinkielellistä yliotetta. Salolainen kertoo, että myös pohjoismaisissa ministerikokouksissa käytettiin englantia, sillä hän kuten monet ruotsalaiset ja norjalaiset eivät ymmärrä tanskaa.

Suomalaiset eivät viljele turhia korulauseita

Suomalaisten diplomaattien maine maailmalla on hyvä. Maine tuli EU-neuvotteluiden aikana, koska suomalaiset puhuvat asiaa. Turhat korulauseet loistivat poissaolollaan.

”Jonkin verran se hämmensi vastapuolta. Toki väliin pitää heittää vitsi, se auttaa paljon. Huumorin viljely ei ole kielletty, mutta sen pitää olla sellaista, että se ei loukkaa vastapuolta.”

Hyvällä diplomaatilla on oltava erinomainen kielitaito. Yksi kielitaidon mittari on väittelytaito.

”Silloin voi ottaa aloitteen omiin käsiinsä, mikä on väittelytaidossa oleellista. Lisäksi diplomaatilla on oltava hyvä yleissivistys ja hänen täytyy perehtyä syvällisesti käsiteltävään asiaan”, Pertti Salolainen korostaa.

Listaan voi lisätä turnauskestävyyden. Aikanaan ETA-sopimuksen neuvottelut kestivät viisi vuotta ja lähes kolme vuotta kului EU-jäsenyysneuvotteluihin. Usein neuvoteltiin yötä myöten.

Lue myös: Suomen Ukrainan-suurlähettiläs Päivi Laine on nähnyt, että kaikki on mahdollista – myös pahassa: ”Ei ole kyse Putinin vaan koko Venäjän sodasta”

Ukrainan suurlähettiläs Päivi Laine.

”Ukrainians killed by Putin” lukee Maidan-aukion muistomerkissä. ”Putinin tappamat ukrainalaiset.” Liput edustavat sodassa kuolleiden määrää. ”Suomi ei ole eri asemassa kuin muutkaan Venäjän rajavaltiot”, sanoo suurlähettiläs Päivi Laine. © Miska Puumalainen

X