Edunvalvontavaltuutuus (EVV) on tärkeä valtakirja, joka valvoo etuja elämäntilanteen heikennyttyä – Mitä tehdä, jos valtuutettu huijaa?

Naapuri kertoi tehneensä edunvalvontavaltuutuksen eli EVV:n. Mikä on edunvalvontavaltuutus? Kenen tämä valtakirja kannattaa tehdä ja koska se on ajankohtaista?

Sinulla on hyvä naapuri, kun kertoo tästä ehdottoman tärkeästä asiasta. Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, ettei myöhemmin itse enää pysty hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai sairauskohtauksen johdosta. Tämä EVV tuli voimaan vuonna 2007 eli on aika uusi systeemi.

Elämme täysillä tätä päivää, huomisesta ei tiedä kukaan. Siksi on hyvä varautua tulevaan: siihenkin, että kunto huononee ennen vanhuutta niin, ettei pysty hoitamaan elämiseen liittyviä juttujaan. Silloin tarvitaan luotettavaa auttajaa, ei holhoajaa.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä 18 vuotta täytettyään

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä vaikka heti, kun on täyttänyt 18 vuotta. Kun se on tehty, voi elää huoletta ja palata asiaan vasta, kun elämäntilanne, kunto ja toimintakyky ovat oleellisesti huonontuneet, eikä pysty itse hoitamaan muun muassa taloudellisia ja lääketieteelliseen hoitoon liittyviä asioitaan. Silloin valtuutetun henkilön on aika vahvistaa valtuutus. Siihen tarvitaan valtuutuksen lisäksi määrämuotoinen lääkärinlausunto.

Sitten asia etenee niin, että valtuutus lähetetään postissa tai viedään henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietovirastoon vahvistettavaksi. Kun vahvistus sitten tulee, homma on sillä selvä, melkein.

Edunvalvontavahvistuksen jälkeen pitää vielä täyttää omaisuusluettelo ja lähettää se Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa. Asiakirjat pitää laittaa visusti talteen turvalliseen paikkaan, maksaa 130 euron lasku, auttaa valtuuttajaa ja jatkaa elämää.

Valtuuttaja oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään asioidensa hoitamisessa

Useimmiten valtuutetaan joku omasta perhepiiristä eli puoliso, sisarus tai oma lapsi. Valtuutetun pitää olla täysi-ikäinen ja toimintakykyinen, muistisairasta puolisoa ei voi valtuuttaa.

On erittäin tärkeää, että edunvalvontavaltuutus tehdään ajoissa, jolloin valtuuttaja on vielä järjissään ja ymmärtää, mistä on kysymys ja mitä on tekemässä.

Nykyaikana monet asiat ovat kovin byrokraattisia ja hankalia, sitä on pikkuisen myös tämä edunvalvontavaltuutus. Mutta sen tekemisestä selviää hyvin, kun kääntyy asiantuntijan kuten juristin tai oikeusaputoimiston puoleen, apua voi kysyä myös omasta pankista. Jos tekee edunvalvontavaltuutuksen juristin kanssa vasta myöhemmällä iällä, kannattaa tehdä samalla testamentti.

Vaikkei ole vielä pudonnut kärryiltä, asioiden hoitaminen mm. netissä on monelle ikäihmiselle vaikeaa, jopa mahdotonta. Kokemuksesta tiedän, kuinka valtakirjan teko sujuu juristin kanssa: helposti.

Valtuutuksessa kerrotaan tarkkaan, milloin se tulee voimaan: esimerkiksi siinä tapauksessa, että sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

”Edunvalvonta­valtuutukset eivät suinkaan ole samanlaisia, vaan niissä voi olla ja pitääkin olla yksityiskohtaiset toimintaohjeet”, Tarja Salo sanoo. © Tommi Tuomi

Mikä on edunvalvojan tehtävä?

Useimmiten edunvalvojan tehtävä on huolehtia valtuuttajan terveyden hoitoon liittyvistä ja taloudellisista asioista, ja niitähän on paljon: on laskujen maksamista, omaisuudesta huolehtimista ja asuntoasioita. Valtuutuksessa voi olla myös maininta, että valtuutettu voi antaa valtuuttajan puolesta vain pieniä lahjoja, ei siis voi laittaa kaikkia rahoja menemään itse valitsemaansa kohteeseen.

Kaikkien tekemät edunvalvontavaltuutukset eivät suinkaan ole samanlaisia, vaan niissä voi olla ja pitääkin olla yksityiskohtaiset määräykset ja toimintaohjeet, mitä tehdään. Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimen palvelunumeroon 0295 536 256 voi soittaa arkisin klo 9–12, sieltä saa apua ja neuvoja.

Kun edunvalvontavaltuutus on tehty ja Digi- ja väestötietovirasto DVV on sen vahvistanut, asioiden hoitaminen toisen puolesta on sujuvaa. Tiedän sen kokemuksesta, sillä olen vanhan sukulaiseni edunvalvoja. Suomessa asiat sujuvat kaiken kaikkiaan hyvin. Esimerkiksi tieto siitä, että EVV on tehty, menee omia teitään mm. väestötietojärjestelmään ja verottajalle.

Kun hoidan sukulaiseni asioita vaikka puhelimessa, asiat hoituvat helposti, kun tulee ilmi, että valtuutus on tehty. Minuun siis uskotaan. Vaikea edes kuvitella, kuinka hankalaa olisi hoitaa toisen asioita ilman tätä edunvalvontavaltuutusta.

Ja vielä pitää oikaista sellainen luulo, että lapsi voi hoitaa kaikkia vanhempiensa asioita: Ei voi. Jokaisesta asiasta pitää olla erikseen valtakirja tai sitten tämä mainio edunvalvontavaltuutus. Valtakirjoja voi tehdä sähköisesti osoitteessa www.suomi.fi.

Mitä tehdä, jos valtuutettu huijaa?

Huijareita on joka paikassa, valitettavasti myös sukulaisten joukossa. Edunvalvontavaltuutus yleistyy vuosi vuodelta, niin myös huijareiden määrä. Muutama tapaus vuodessa tulee aina julki.

Järjestelmä on pyritty rakentamaan sellaiseksi, että valvova viranomainen Digi- ja väestötietovirasto pystyy puuttumaan asioihin ja mahdollisiin väärinkäytöksiin.

Jos edunvalvontavaltakirjaa haluaa muuttaa, on tehtävä uusi edunvalvontavaltakirja ja hävitettävä kaikki peruutetut valtakirjat. Jos haluaa peruuttaa edunvalvontavaltakirjan, muttei tehdä uutta, on vain hävitettävä edunvalvontavaltakirja.

Jos siis huomaat, että edunvalvoja toimii vastoin valtuuttajan tahtoa ja käyttää väärin, vaikka hänen omaisuuttaan, ole yhteydessä Digi- ja väestötietovirastoon (www.dvv.fi).

Lue myös: Yksi valtakirja ei riitä – Toimi näin, jos olet edunvalvoja

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 12/2021.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti